puolitoista vuotias lyö itseään. kokemuksia kaivataan!

Hei!

Siis, puolitoista vuotiaalla pojallani on usein tapana lyödä itseään päähän. Tilanteet ovat yleensä sellaisia, että kiellän häntä jostain ja sen jälkeen hän alkaa hakkaamaan itseään. Taikka sitten hän jotenkin hämmentyy tai pettyy jostakin. Vähän aikaa sitten tämä jo alkoi hiipumaan, mutta nyt taas lisääntynyt. Minun on tosi vaikea suhtautua tähän enkä oikein tiedä mitä olisi paras tehdä.

Onko jollain kokemuksia tällaisesta?? Miten olette toimineet?
 
enpä tuohon nyt suoralta kädeltä mitään varmaa sano, mutta yleensä tuollainen käytös kumpuaa turvattomuudesta ja rajattomuudesta.

onko teillä paljon tilanteita, että ensin kiellät, mutta lopulta annat periksi? rajat kannattaa pitää, koska ne oikeasti tuovat pienelle ihmiselle kaivattua turvaa.

itsensä satuttaminen tietysti kertoo pahasta olosta, ja varmaan siitäkin, että huomaa tällä tavoin saavansa sinut hämmennyksiin ja lopettamaan rajoittamisen. tilanteen tullen, käske lapsen lopettaa itsensä lyöminen, ota syliin tai halaa, mutta älä anna periksi aiemmista kielloista. :heart:
 
meillä on kyllä mielestäni selkeät rajat asioista joita saa tehdä ja joita ei saa. (tai ainakin minulla. siis mies on hiukan lepsumpi joissain asioissa..) mielestäni kiellän poikaa selkeästi ja johdonmukaisesti. eli ensin kiellän, kun tekee jotain kiellettyä, jos ei lopeta niin siirrän hänet muualle ja sanon minkätakia. olen myös tarkka siitä, että sanani ei ole ns. tyhjä. eli jos jotain kiellän tai sanon niin se myös pitää. tilanteissa joissa poika alkaa lyödä itseään olen yleensä sanonut hänelle lempeästi: 'ei saa löydä äitin pientä kultaa' tai jotain tämän suuntaista. en ole kuitenkaan varma onko tämä se oikea lähestymistapa, kerta tapa vain jatkuu. ajattelen myös, että jotenkin tämä voisi liittyä parhaillaan meneillä olevaan uhmaan..
 
liittyy varmaan myös uhmaan ja siihen rajojen hakemiseen, mutta mun mielestä toi sun toiminta kuulostaa kyllä hyvältä. tärkeintähän siinä tilanteessa tosiaan on saada lapsi lopettamaan itsensä satuttaminen ja antamaan ne turvalliset puitteet.

voisiko kuitenkin olla niin, että lapsi jatkaa tapaa, koska vaistoaa, että se saa sinut hämmentymään ja tuntemaan olosi epävarmaksi? :/ vaikea sanoa..
 
Meillä 1v poika joka hakkaa päätään mm. lattiaan, oviin, missä millonkin sattuu olemaan.. Ja tää tapahtuu aina sillon kun kiellän, otan pois kielletystä paikasta, että meillä ainaskin varmaan täyttä uhmaamista tuo..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vakkari harmaana:
yleensä tuollainen käytös kumpuaa turvattomuudesta ja rajattomuudesta.
Mihinkähän tuon väittämäsi perustat?
Meillä on nimittäin sama juttu ja ei ole kyllä pulaa kummastakaan eli turvasta ja rajoista.

Nähdäkseni kyse on uhmasta eli silloin kun poika suuttuu vanhemmilleen eikä mitään muuta keinoa keksi niin alkaa sitten hakata itseään. Kun ei äidinkään hakkaaminen auta saamaan tahtoa läpi...
Osittain ilmeisesti myös huomion hakemista. Tai ehkä se huomion hakeminen on juuri yhteydessä tuohon uhmaan, kun tätä tapahtuu ainoastaan silloin jos lasta on kielletty tms. Eli kai haluaa sillä hakkaamisellaan näyttää kuinka hirveästi harmittaa kun ei saa sitä mitä haluaa? Eihän noin pienillä ole vielä kovin monia konsteja ilmaista itseään, juuri kuten HeMa sanoi kun ei vielä osaa puhua.

Meillä silloin otetaan silloin yleensä syliin tai jollain muulla tavalla tilanteesta pois. Ja sanotaan, että älä hakkaa itseäsi tai jotain muuta vastaavaa, rippuu vähän tilanteesta. Jos kyse on siitä, että vinkuu vonkuu jotain tiettyä juttua niin sitten usein kiinnitetään huomio johonkin toiseen sallittuun asiaan, esim. leluun tms.
 
Hei!

Meillä on poika 1v2kk ja lyö itseensä aina kun kiellän tai joku potuttaa niin alkaa poika läpsiä itseään päähän. Meillä se ainakin on ihan huomion hakua ja rajojenhakua. Välillä jätän lyömisen kokonaan huomoittaa niin se loppuu heti ja välillä ohjaan muksun muihin puuhiin niin uhittelu unohtuu. Niin mut ihan normaalia toi on päiväkodissa on tullut noita muksuja useampikin eteen eli uhmasta ja rajojen hausta johtuvaa ainakin suurinosa. Meillä ei todellakaan ole kyse mistään turvattomuudesta tai rajojen puutteesta kyl lapsi niihin reakoi ihan eri tavalla.
 

Yhteistyössä