Puolisoni valehtelee, neuvoja kaivataan

[uusitilanne]

Hei!

Minulla on sellainen tilanne, että puolisoni jäi kiinni valehtelusta. Ei oĺlut mikään kovin iso juttu, illanvietto oli vain mennyt överiksi ja minulle selitti että ei mitään ongelmia. Ongelma saatiin kuitenkin sovittua ja lupasi ettei enää valehtele.

Nyt luin salaa hänen viestejään (joo, en olisi saanut) ja sieltä paljastui taas uusi valehtelu, kuukausi edellisen perään. Hän oli minun poissaollessani kutsunut erään kaverinsa, josta en pidä yhtään (rappioalkoholisti) kylään. Minulle hän kuitenkin kertoi että ko. henkilö oli käynyt illalla, mutta jätti kertomatta että olivat tehneet ruokaa yhdessä ja olleet päivän täällä.

Nyt en ole saanut mielenrauhaa tuon asian osalta, vaan se on mielessäni päivittäin. Olen keskustellu asiasta useamman kerran, mutta hän väittää kovaa että ko. henkilö ei ole täällä ollut. Asia on taas varsin pieni, mutta se päin naama valehtelu ärsyttää. Kuinka voin luottaa puolisooni enää? Mistä tiedän, koska puolisoni valehtelee uudestaan, ehkä seuraavan kerran isommassa asiassa, kun huomaa sen menevän lävitse? Toisaalta, eihän minulla ole itsellänikään puhtaat jauhot pussissa, kun olen hänen viestejään lukenut.

Kaipaankin neuvoja, tulisiko asia ottaa puheeksi, pyytää näyttämään viestit ja hän jäisi kiinni, vai unohtaa vaan koko juttu?

 

[Katsopa peilistä]

Jos noin suhtaudut asioihin, kuinka sinulle voisi kertoa aina ehdotonta totuutta? Liiallinen kontrollointi ja ehdottomuus ei ole mukava luonteenpiirre. Sinä tässä tarvitset itsesi kasvattamista ja kasvamista.

Jos toinen auttaa vaikeassa tilanteessa olevaa kaveriaan, on se kunnioitettavaa. Hän on tarjonnut hetken levon ja ehkä ruokaa ja kylpyä, jotta toisella olisi vähän helpompi olla.

On syynsä siihen, että ihminen menettää otteen elämästä, rappioalkoholisti on sairas ja tarvitsee hänkin myötätuntoamme ja tukeamme. Tuon ihmisen elämässä on tapahtunut jotain, jonka vuoksi hän ei ole kestänyt ja hän on erehtynyt hakemaan helpotusta, edes tilapäistä, viinasta. Siinä vain käy niin, että se ottaa ihmisestä vallan ja syöksee kuiluun, josta ei pääse ylös. Tunteva ja kärsivä ihminen hän kuitenkin on, siinä kuin me muutkin.

 

[Kanssasisar]

Heipsan
Kyllä ei se reilua ole jos pitää valehdella omalle kumppanille, oli asia mikä tahansa. Se nakertaa luottamusta ja tosiaan aiheuttaa epäilyksen lisää. Entä jos,,,valehtelee useasti ja isoostakin? Rehellisyys maan perii. Mielestäni sovitut asiat pitäisi olla ja yhdessä molempien tietää asiat.
Seurustelin aikanaan itse miehen kanssa, joka alvariinsa valehteli pieniä valkoisia valheita. Kunnes puhui itsensä pussiin. Aloin jo huomata että totuus ja puheet ei täsmää. Sitten laitoin kovan eteen ja vaadin puhumaan. Sanoi olevansa milloin missäkin, totuus oli toinen. Jäi kiinni monta krt. Lastensa asioita valehteli, vaikka ei ne mulle kuuluneetkaan. Mutta ei terve ihminen valehtele. Kestää totuuden ja jakaa sen.
Pelurit ja itsekkäät ihmiset valehtelee kumppanilleen. Eikös suhde pitäisi perustua avoimuuteen ja luottamukseen? Silloinen mieheni matkusti paljon, kavereiden kanssa. Sitten ilmaantui tyhjiä lupauksia,,lupasi soittaa,,,ei kuulunut. Minä pelkäsin että sattunut ulkomailla jotain vakavaa. Pettämistä en koskaan osannut ajatella. Kunnes sekin ilmineerasi fb kautta. Ilmestyi vieras täysin tuntematon ulkomaalainen nainen kaveriksi. Kysyin mieheltä mikäs tämä on? Juu, nainen halusi kaveriksi. Minäpä jututin naista fb ja hän kertoi heidän viettäneen iltaa yhdessä jne. Mies kielsi edelleen. Näytin naisen viestit ja lopulta mies myönsi. Niin. Joutui myöntämään ja sai lähteä samantein. Että on joillain otsaa. Mutta edestään kaiken löytää...sanotaan.
Vihaan valehtelua, epäsuoraa puhetta. Mitä on menetettävää jo olisi oma itsensä ja avoin?
Tuttavan mies lähti reissuun. Oli luvannut soitella ja viestiä. Ilta meni pitkäksi miehillä. Ei kuulunut mitään. Lupaukset unohtui. Seuraavana päivänä oli ystävä saanut kootut selitykset, mies puhui jälleen siinäkin tilanteessa itensä pussiin. Paljasti että oli valehdellut vaikkei sitä kertonut suoraan. Nainen jätti hänet. Luottamus meni. Näin se on. Jos kumpikin. Valehtelee ja asiat ovat ihan sama,,,niin ei kai siinä mitään kuka sitten menetä. Mutta omiin arvoihin valehtelu ei kuulu.

 

[miksi ei saisi]

Sinulla on ilmiselvästi henkisiä ongelmia. Luet toisen puhelinta, seuraat hänen liikkeitään, vaadit häntä tilille joka asiasta ja kontrolloit miehesi tekemisiä sekunnin tarkasti. Sinä olet sairas.
Sinä se teidän parisuhteen tuhoat käytökselläsi, ei mies valehtelullaan.

 

[sitä saa mitä tilaa]

Näinhän se menee, ap on tainnut itse käytöksellään ajaa toisen epärehellisyyteen. Kontrolloinnintarve johtuu huonosta itseluottamuksesta, se ei ole kypsän ihmisen käytöstä.Se on vähän sama kuin jos epäilee toista koko ajan pettämisestä niin se suggeroi toisen lopulta pettämään.

 

[Hehe]

Näinhän se menee, ap on tainnut itse käytöksellään ajaa toisen epärehellisyyteen. Kontrolloinnintarve johtuu huonosta itseluottamuksesta, se ei ole kypsän ihmisen käytöstä.Se on vähän sama kuin jos epäilee toista koko ajan pettämisestä niin se suggeroi toisen lopulta pettämään.

Suggeroi ja suggeroi,,,joku jauhaa p***aa. Kyllä se niin on jos luottamus menee pienistäkin asioista ja ei voi toiselle kertoa, niin joku mättää tyypissä. Kyllä, sitten kannattaa olla sherlock. Saa realiteetin totuudelle, oliko sitä vai ei,,luottamusta. Miksi ylipäätään ihminen valehtelee,,jättää kertomatta. Te kaksi yllä olevaa kirjoittajaa,,uskoisin että teihin ei ole luottamista tai sit teitä on helvetin helppo huijata,,,hahaaaa. Kukaan ei halua tulla petetyksi tai valehtelun kohteeksi, jollei itse ole samanlainen. Siinä mitään väärää ole jos nyt katsoit puhelimen. Sait ainakin tietää kun luuseri ei ite uskaltanut kertoo. Kyllä se joku roti asioilla on.
Tarpeeksi kun todisteita löytyy, on helpompi lähteäkin suhteesta. Mitäpä sitä epäluotettavaa katsomaan kun ihmisissä vielä toivon mukaan on rehellisiäkin olemassa, good luck !

 

[hyvä ap]

Älä välitä ap noista vastaajista jotka sanovat että sinun vahtimisesi vuoksi toinen joutuu valehtelemaan. Olen itse ollut aikanaan suhteessa ihmiseen joka valehteli. Muunteli totuutta, kaunisteli, what ever. Periaatteessa merkityksettömiä asioita, joten mitä niistä... en tehnyt tätä, en polttanut kotimatkalla... en kirjoittanut nettikeskusteluun ei kun kirjoitinkin... maksoin laskut, ei kun miten niistä tulikin karhu...miksi minä sinulle valehtelisin jne. Hän sai käännettyä syntyneen epäluottamuksen minun syykseni: minä olin kuulema kasvanut kummallisissa oloissa ja elänyt epäluotettavien ihmisten kanssa. Kas kun ei hänen jälkeensä tai häntä ennen tarvinnut tarkistella asioiden oikeaa tolaa. Nyt olen suhteessa jossa luottamus on selviö, hän ties monennessako suhteessa. Toivottavasti onnellisena ja puhuu asiat niin kuin ne ovat. sinä et kuitenkaan aiheuta sitä että miehesi valehtelee.

 

[Valehdelleen miehen vaino]

Et ole liian kontrolloiva. Kyllä toiseen täytyy voida luottaa parisuhteessa. Miksi ei kertonut? Valehteleva syö luottamusta ja jättää epäilyksen siitä, missä kaikessa sitten valehdellaan ja miksi. Minulla on ollut patologisesti valehteleva mies. Hänen kotonaan elettiin valehtelemalla, vaikka oltiin ns. hyvä perhe. Vanhempiensa parisuhde perustui valheisiin. Mieheni valehteli ja teki tyhmyyksiä erityisesti stressaantuessaan. Vuosia väännettiin, kunnes se loppui. Terapian seurauksena. Pahimmat aavistin ja tutkin puhelimen, osa tuli ilmi vahingoissa, osan on myöntänyt itse vapaaehtoisesti kiinni jäätyään. Vaikka yksityisyys täytyy sallia, on tilanteita, joissa ns. perheen paras menee edelle. Sen suurempi loukkaus ei ole vaikkapa toisen puhelimen tutkiminen, kuin asioista valehteleminen.
Epäilys jäi ja on varmaan aina läsnä. Sen kanssa eletään. Mutta mahdollisuus tilanteen korjaantumiseksi siis on olemassa. Se vaatii töitä ja ulkopuolista apua ehkä. Yritä saada miehesi miettimään, miksi tämä valehtelee, mikä on syy ettei voi olla rehellinen.