Puolison kanssa edustettava?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eva
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

eva

Vieras
Onko teidän mielestä puolison (eikä nyt välttämättä naimisissa oleva, vaan seurusteleva pari) kanssa "velvollisuus" edustaa esim. hänen työpaikan tilaisuuksissa? Pakko ei tietenkään ole tehdä mitään, mutta hyvin tapojen ja toisen huomioonottamisen mielessä, mitä sanotte?
Mun kohdalla miesystävä loukkaa mua tässä, kun kutsuin hänet työpaikan hienoon tilaisuuteen avecikseni ja hän totesi tylysti ettei kiinnosta. Tiedän, että kyse on jännittämisestä, hän on epävarma noissa tilanteissa eikä siksi tahdo mukaan. Mutta kaikki muut ottavat puolisot mukaan, koen tilanteen todella typeräksi kun menen yksin ja selittelen miksi omani ei tule..
 
Minun mielstä se kuuluu asiaan ja hyvien tapoihin. Siinä sitten ei ole väliä onko puoliso mies tai nainen. Jos jää pois, niin ainakin minun mielestä se on loukkaava! Menisin koska vaan mukaan jos vaimolla olisi sellainen työ.
 
Hmmm... asia ei oli kovin yksiselitteinen.
Ymmärrän hyvin jos jännittää, ei todellakaan ole mukavaa edustaa..
Onnekseni minun mieheni on aina "tarvittaessa" lähtenyt tilaisuuteen kuin tilaisuuteen, hyvä niin, koska itse jännitän joskus kovastikin.
Mieheni ei ole sitä tyyppiä.

Nykyään ollaan jo aika suvaitsevaisia..joten en tiedä onko se nyt niin kovin paha vaikka hän ei lähdekkään.
Puhukaa asiasta ja yritä ottaa selvää josko hän olisi valmis lähtemää johonkin "helppoon" juttuun?
 
Aina sellaiset tilaisuudet jännittää, jopa minuakin. Se menee kyllä sitten illaan aikana ohi :) Sellaiselle henkilölle joka ei pidä siitä niin varmasti hänelle se voi olla aika paikka. Kaikki ihmiset eivät ole sitä tyyppiä, on vaan hyväksyttävä se!
 
Kaikki eivät todella ole sen tyyppisiä, mutta onko reilua jättää toinen vielä ikävämpään tilanteeseen eli menemään yksin ilman avecia kun kaikilla muilla tilaisuudessa sellainen on? Mitäs toisen tukemista sellainen sitten on?
 
Onko muka kaikilla muilla avec? Epäilen, kun sinkkuja on kuitenkin nykyään paljon. Minä olen ollut yhtä kertaa lukuunottamatta yksin, onhan se kurjaa toisaalta mutta kyllä yksinäisiä on muitakin.

Meillä on yhden ainoan kerran ollut töissä oikein viralliset juhlat, joihin toivottiin avecia mukaan, niin pyysin veljeni.
 
Monestikin duunin avec-tilaisuudet on sellaisia, että omaa muijaa ei edes juuri ilkeä viedäkään, mutta onnex on näitä ammattilais-escort-palveluita, josta voi tilata TODELLA edustavan näköisen avecin. Hauska katsoa tyyppien nuhjuisten muijien naamoja, kun itse roudaa tilaisuuteen oikein rotuvosun!
 
No jopas on Arska vaimon valinnut, miten lie moinen moka käynytkin! Kumpaahan tässä nyt pitäisi sääliä, sinua, vai vaimoa?

Mahtaa ne duunikaveritkin naureskella, kun äijä joutuu maksamaan seuralaisestaan, muut kun ovat aikanaan tehneet oikean valinnan, jota ei tarvitse hävetä, eikä piilotella.
 
Mä en IKINÄ ottais miestäni aveciksi työpaikan pippaloihin. Saati sitten, että menisin itse hänen työpaikalleen. Musta on ihan tervettä pitää työasiat ja henkilökohtainen elämä erillään.
 
Ex-miestäni en pyytänyt enkä vienyt yhtään mihinkään työpaikan juhliin. Syynä lähinnä se, että meillä meni niin huonosti, vitutti ihan riittävästi katsella sitä naamaa kotona.
Nyxän vien heti seurustelun alkuvaiheessa pippaloihin ja hyvin sopi joukkoon ja mukavaa on ollut sen jälkeenkin.

Kyllä niissä yleensä on aina muitakin yksinäisiä, jotka sitten valitettavasti joutuvat olemaan omissa porukoissaan. Mustasukkaiset puolisot kun vähän katselevat nenänvarttaan pitkin yksinolojoita.
 
Meillä kaikille muille tulossa puolisot mukaan ja painotetaan kovasti, että kumppanit todella toivotaan otettavan mukaan. Todella kiva mennä sitten yksin ja keksiä huonoja valheita miksei oma tullut messiin...
 
Niinpä niin. tämä on tätä pakkopulla sosiaalisuutta mitä tuputetaan oikein olan takaa nykyään.Anna miehes olla kuten haluaa ja selitä suoraan muille että se ei tule .Ei kaikki halua olla yhteisenhyvän ja sosiaalisuuden talutusnuorassa, sitä on aivan liikaa nykyään.Mikä ongelma sulla on jos olet ottanut sellasen miehen ettei hypi muiden pillin mukaan?Jos jännittää niin jännittää.Hyväksy tai et, sitten erinlainen mies kehiin.
 
Osastopäällikölle...Mää olenki kuullu että on pääsihteereitä ja sitten on näitä alapääsihteereitä, jotka lopulta muuttaa muiden miesten kanssa ulukomaille.Mitä ne tekkee nämä alapääsihteerit muutaku sitä...?ossaako ne kirjottaa jotakin..?
 
Vaikeaa voi olla uuden "puolison" tulla aveciksi, kun sali on täynnä entisiä! Kyllä siinä jännittäisi ketä tahansa! Siinä mielessä entinen, vanha vaimo tai mies voisi olla näissä "aikuisten" kemuissa ja edustustilaisuuksissa turvallisempi valinta. Antaisi myös henkilöstä itsestään luotettavamman kuvan, että pystyy sitoutumaan ja arvostaa perinteisiä arvoja: kotia, perhettä ja isänmaata. Sehän näiden avec-tilaisuuksien pointti on. Kaikki haluavat turvallisia kohtaamisia turvallisessa seurassa. Ei siis ole kyse mistään sinkkubileistä ja parinhakukemuista. Ne on erikseen.
 
AIka hyvä vastaus tuo viimeinen. Firman tilaisuudet eivät mielestäni ylipäätään ole seuranhakutilaisuuksia. Työpaikoilla kun ei yleensä hyvällä silmällä suhteilua katsota...

Pomon vaimona tiedän, että mieheni arvostaa jo uusia työntekijöitä valitessaan harmonista perhe-elämää (toki jokainen voi valehdella) enemmän kuin sinkkuja, etenkään vastaeronneita. Se vaan tuppaa olemaan niin, että jos tausta on kunnossa, sujuu työkin paremmin.

Itse olen tottunut edustamaan mieheni rinnalla mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa ja matkoilla; otan sen tavallaan työnä, jolla osallistun firman toimintaan. Täällä suuressa maailmassa varmaan on enemmän tapana kuin Suomessa, että puolisot ovat mukana, matkustavat mukana, toimivat emäntinä (isäntinä) jne.
 
kommenttina Edustusvaimolle: on ihan tilatoissakin todettu, että miehillä perhe parantaa uramahdollisuuksia ja palkkaa (miksi, onkin sitten toinen juttu, ja kumpi on syy ja kumpi seuraus), mutta naisilla tuota on vähän vaikea uskoa. Nimittäin että ainakaan vaativampiin tehtäviin palkattaisiin mieluummin perheellisiä naisia. Heillähän on sitten se mies, jonka firman edustusbileissä pitää käydä ja se on aikaa ja energiaa pois omasta työstä... Jälleen kerran tilastot näyttävät, että perhe naisilla latistaa uran ja palkan.

Ihmisten lokerointia ja luokitteluahan tuo kyllä on, että perheellisiä pidetään jotenkin parempina työntekijöinä. Voihan siellä perheelliselläkin olla taustalla vaikka minkälaista pahemman luokan sähläystä, sitä kun harva tietää lähipiirissäkään saati työpaikalla. Mutta samalla tavalla kai monia muitakin ominaisuuksia käytetään ihmisten luokitteluun.
 
Poikkeus vahvistaa tämänkin "säännön": Kolmesta potentiaalisesta sihteeriehdokkaasta kaksi oli sinkkuja ja kolmas perheellinen, kahden pienen lapsen äiti. Miehni valitsi tämän viimemainitun.
 
Harmi, kun miehellä ei ole edustustilaisuuksia. Oliin täydellinen lady niihin.

Omissani olen viimeiseen pyntätty, kuten on mieskin.

S8iski olen täydellinen lady myös töissä. Piikkikorot, musta sukkikset, kapea hamea, vyötärönmyötäinen jakku. Ja olen kokoa 32, siis pieni ja siro.

Jos pääsisin kunnolla edustamaan, en tiedä mitä olisin ????
 
Miehille on työ hyvin tärkeä (miksei naisillekin). Jos puoliso ei osallistu siihen, eipä aikaakaan kun mies alkaa katsella muita jotka ovat enemmän kiinnostuneita hänen asioistaan. Kokemusta on. Joka tilaisuudessa ja seminaarimatkalla on aina pari eksyneen näköistä miestä joita selvästikin keljuttaa yksin oleminen ja on vain ajan kysymys koska joku pirtsakka nainen tunkee kuvioon. Sitäpaitsi jos mies edustaa monta kertaa yksin peräkkäin, tietää melko varmasti että noin puolen vuoden sisällä seuralaisena on "uusi ihmissuhde".
Mene mukaan, se on parasta. Onhan noissa pippaloissa hauskaakin ja kun kokemusta karttuu niistä ihan nauttii eikä jännitä enää.
 
Siis mun tapauksessani kyse siitä, kun mies ei tahdo tulla minun avecikseni! Ja todellakin kaikilla muilla siellä on pari mukana, katsovat vähän kieroon jos minä en ota. Tuntuu inhottavalta mennä sinne yksin pyörimään kun muut naiset ovat miestensä käsipuolissa, ja on loukkaavaa kun omaa ei kiinnosta tulla.
 
Ap. oletko koskaan kuullut sanasta paniikkihäiriö tai sosiaalinen pelko. Mies voi ihan hyvin olla sillä lailla liian arka että edustustilaisuudet menee pelolla valunko hikeä koko ajan.. siihen on helppo vastata että ei kiinnosta. Todellista syytä voikin sitten noukkia pitkien keskustelujen jälkeen. Tästä vaivasta kärsivän kun on noloa sanoa että pärjää kaksin mutta ei joukossa.
Älkää pakottako puolisoanne ikäviin tilanteisiin joista ei kerta kaikkiaan tule mitään. Vaiva on yllättävän yleinen.
 
Ahaa, se olkin noin. Silloin tiedät mitä tarkoitin. Kyllä miestä pitäisi kiinnostaa menosi ja yhteiset menot. Eikö hän ole edes mustasukkainen?
Paniikkihäiriöön tarvitaan lääkitystä ei se saa olla elämisen este. Mukaan vaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ldy:
Harmi, kun miehellä ei ole edustustilaisuuksia. Oliin täydellinen lady niihin.

Omissani olen viimeiseen pyntätty, kuten on mieskin.

S8iski olen täydellinen lady myös töissä. Piikkikorot, musta sukkikset, kapea hamea, vyötärönmyötäinen jakku. Ja olen kokoa 32, siis pieni ja siro.

Jos pääsisin kunnolla edustamaan, en tiedä mitä olisin ????

Olet siis nainut väärän miehen :)
 
voisiko olla, ettei kumppanisi oikein hallitse etikettiä ja siksi luistaa koko jutusta. nykyisin saa hyviä opuksia kirjastosta, kirjakaupoista.... ei tarvitse punastella, jos ottaa yhdessä selvää etukäteen, miten menetellään. Kaikilla ei äiti ole oppia pojalleen antanut. Näin meilläkin, mutta lusikka kauniiseen käteen ja nykyisin avecini on priimaseuraa. ;)
 

Yhteistyössä