Laitan tämän tähän. Tämä oli silloin siinä alkuperäisessä ketjussa ja oli ensi kuulemani Johanna Kurkelaan. Aivan ihana kappale: http://www.youtube.com/watch?v=UxvNe761z2g
Tyttö kuoli kohtuun rv23+4.Alkuperäinen kirjoittaja muori:Osanottoni. :hug: Saanko kysyä, mitä on tapahtunut? Palstailen harvoin, enkä ole nähnyt aiempia ketjuja aiheesta...
Niin on. Mulla on tuolla Kurkelan levykin. Piti silloin saada heti kun sairaalasta kotiuduin.Alkuperäinen kirjoittaja hiirimatto:Laitan tämän tähän. Tämä oli silloin siinä alkuperäisessä ketjussa ja oli ensi kuulemani Johanna Kurkelaan. Aivan ihana kappale: http://www.youtube.com/watch?v=UxvNe761z2g
Voimia sinulle ja perheellesi! :hug: Mistä viikoista lähtien menehtyneen vauvan voi haudata? Varmasti on ollut raskasta, hui hui...Alkuperäinen kirjoittaja Ursus maritimus:Tyttö kuoli kohtuun rv23+4.Alkuperäinen kirjoittaja muori:Osanottoni. :hug: Saanko kysyä, mitä on tapahtunut? Palstailen harvoin, enkä ole nähnyt aiempia ketjuja aiheesta...
Kai sen saa itse päättää. Meille ainakin hautaus oli ihan automaattista. Ihan jo noiden isompien lastenkin takia. Ja itsellekin. Tytön vieressä on jo paikat varattuna miehelle ja minulle. Se oli joillekin sukulaisille tiukka paikka kuulla, mutta ymmärsivät sitten kyllä miksi ne varattiin jo nyt.Alkuperäinen kirjoittaja muori:Voimia sinulle ja perheellesi! :hug: Mistä viikoista lähtien menehtyneen vauvan voi haudata? Varmasti on ollut raskasta, hui hui...Alkuperäinen kirjoittaja Ursus maritimus:Tyttö kuoli kohtuun rv23+4.Alkuperäinen kirjoittaja muori:Osanottoni. :hug: Saanko kysyä, mitä on tapahtunut? Palstailen harvoin, enkä ole nähnyt aiempia ketjuja aiheesta...
No hei :wave:Alkuperäinen kirjoittaja Elämänlanka:Voimahali sinulle
Minulle sikiö on heti testin tehtyäni ollut vauva ja varmasti menetys olisi ollut raskas millä viikoilla tahansa. Vauvan/lapsen kuolema on aina iso ja rankka asia ja jokainen suree niin kauan ja siten kuin itselle tuntuu hyvälle ja mistä itse saa lohtua. Ei siinä toinen, joka ei ole samaa kokenut, voi tulla neuvomaan ja antamaan ohjeita. Itse hautasin keskimmäisen lapseni kahdeksan vuotta sitten tytön jäätyä auton alle 9-vuotiaana. Todella loukkaavia ovat olleet monien kommentit "joko olet päässyt yli" tai muuta vastaavaa. En minä ainakaan ole päässyt asian yli eikä minun mielestä tarvitsekaan. Asian kanssa oppii elämään. Tällä hetkellä suurin tuska on muuttunut kaipaukseksi ja tyttäreni muisto on minussa hiljaisesti ja hellästi läsnä. Joka päivä.