Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
Punatukkaiset
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Kuningatarlähetti, post: 33934313, member: 149913"]</p><p>Lattian värikkäät tarraviivat ohjasivat sairaalan hisseille. Minä käytin portaita, joissa en koskaan törmännyt muihin vierailijoihin. Olin käyttänyt portaita ensimmäisestä käynnistä asti.</p><p></p><p>Erkin huone oli viidennessä kerroksessa. Hän oli ollut siellä jo viikon. Tänä aikana hän oli täyttänyt 57 vuotta. Ei ollut ollut kakkua eikä mitään. Kortin olin tehnyt ja senkin enemmän itseni vuoksi. Hänellä ei liikkunut enää yksikään lihas ja hän hengitti vain avustettuna.</p><p></p><p>Tilanne oli edennyt sellaiseksi, ettei häntä makuutettaisi enää pitkään. Tätä ennen hän oli elänyt palvelukodissa kuusi vuotta seuraten lihaksiensa hiipumista. Näin voi joillekin käydä, minun Erkilleni se tapahtui.</p><p></p><p>– Erkin tila on ollut tänään vakaa, punatukkainen hoitaja käveli minua vastaan käytävällä. En ollut katsonut hänen nimikylttiään. Hän oli minulle punatukkainen hoitaja ja sitä hän olisi ollut varmasti myös Erkille, jos tämä olisi ollut vielä tässä maailmassa.</p><p></p><p>Mieltäni lämmitti ajatus, miten Erkki olisi laulanut hoitajalle, jos olisi voinut:</p><p></p><p><em>Kuin on kutrisi tulta, niin sydämesikin</em></p><p><em>Punatukkainen tyttöni mun</em></p><p><em>Niitä kutreja hellien kerran silitin</em></p><p><em>Niistä hetkistä vain uneksun</em></p><p></p><p>Avasin oven. Tiesin koputtamisen turhaksi. Katse hakeutui väistämättä ensin monitoriin, johon piirtyi erilaisia käyriä ja kuului tasainen piippaus. Vasta sitten katsoin Erkkiä. Siinä hän oli, kuivuneena ja kuihtuneena, mutta vielä hengittäen. Henkitorviavanteen kautta kulki putki hengityslaitteeseen, joka päästi omaa ääntään.</p><p></p><p>Istuin jakkaralle, laskin sängystä laidan alas. Miksi se edes nostettiin ylös? Erkki ei potilasvuoteessa enää kääntyillyt eikä olisi päässyt putoamaan.</p><p></p><p>Tunsin, miten Erkin sormien iho oli ohentunut. Se oli jotenkin kuulasta. Poskissa sänki jatkoi kasvuaan. Tuoksui lattiavahan ja desinfioimisaineen risteytykseltä. Lakanat oli juuri vaihdettu. Tässä sitä oltiin.</p><p></p><p>Vielä silloin kuusi vuotta sitten kun Erkki muutti palvelukotiin, meillä oli ollut salaisia hetkiä yhdessä. Olin kömpinyt sänkyyn hänen lähelleen. Henkilökunta oli tiennyt, että meitä ei pitänyt häiritä. Muulloin Erkki oli pitänyt ovea auki. Hän ei kestänyt yksinäisyyttä. Kai sen vuoksi hän halusi huolehtia, etten minä jäisi nyt yksin.</p><p></p><p>Vain kerran oli ollut lähellä, että olisimme paljastuneet. Ruoka-aika oli ollut tulossa, ja olin epäröinyt.</p><p></p><p>– Tule vaan, Erkki oli sanonut.</p><p></p><p>Niin minä olin riisunut pöksyni ja mennyt kontillani varovaisesti hänen päälleen. Silloin Erkin kädet ja kieli vielä toimivat. Miten ihanasti hän oli minua nuollut ja varsinkin alahuulellaan tehnyt pitkiä, rauhallisia vetoja pitkin häpyhuulia.</p><p></p><p>– Sulla pitää olla sitten joku, Erkki oli sanonut. – Kun minä en enää pysty.</p><p></p><p>Olimme unohtuneet siihen asentoon juttelemaan pitkään, mitä sitten tapahtuu, kun sairaus etenee. Oveen oli koputettu ja sitä oli raotettu, että ruokakärry viedään kohta pois.</p><p></p><p>– Jos panette yhden lautasellisen odottamaan, Erkki oli sanonut, kun makasin pylly paljaana hänen päällään. En tiennyt, mitä ovelle asti oli näkynyt.</p><p></p><p>Erkille asia oli yksinkertaisempi kuin minulle. Hänelle oli selvää, ettei minun elämäni ollut vielä menossa ohi. Minun kuului saada lämpöä ja läheisyyttä ja nauttia omasta seksuaalienergiasta, vaikka hänen elämänsä päättyisi liian aikaisin. Näin hän kertoi. Makasin pää hänen jaloissaan ja hän jutteli katse pimpissäni. Aistin kyyneleet, jotka valuivat hänen poskiaan pitkin tyynylle. Siinä me olimme, tekemässä jälleen yhtä suurta päätöstä valita elämä ja rakkaus kaiken kivun keskellä.</p><p></p><p>Pari vuotta me elimme näin. Kävin Erkin luona hoivakodissa enkä kuvitellutkaan ketään muuta. Erkin kunto alkoi kuitenkin asteittain laskea eikä hän enää jaksanut vastata edes halaukseen. Erkki kannusti minua toistuvasti, että löytäisin jonkun, että se toisi hänelle lohtua, etten myös minä kuihtuisi ja katkeroituisi.</p><p></p><p>– Riittää, että minulle käy näin, hän kuiskasi.</p><p></p><p>Niin minä sitten kutsuin meille Jukan, joka oli eronnut vaimostaan. Kerroin hänelle tilanteestani ja Erkistä. Hän suhtautui kaikkeen hyvin rauhallisesti kuunnellen.</p><p></p><p>– En tiedä, olenko enemmän eronnut vai leski, Jukka sanoi ja kertoi, miten hänen ex-vaimonsa oli kuollut pian eron jälkeen. Hän oli järjestänyt tälle ensin saattohoidon ja sitten hautajaiset.</p><p></p><p>– Me kaksi eksynyttä, sanoin ja kysyin, saisinko pitää päätäni hetken hänen sylissään.</p><p></p><p>Jukka nyökkäsi ja alkoi yllättäen hyräillä Erkin lempilaulua:</p><p></p><p><em>Pyysit kanssasi silloin sä onnen jakamaan</em></p><p><em>Punatukkainen tyttöni mun</em></p><p><em>Onni parhain on luonasi sun</em></p><p></p><p>Kehossani värähti. Entä jos kaikki menee juuri näin oikein? Erkki toivoo oikeasti, mitä sanoo. Saako myös Erkki lahjan, kun pidän itseni elossa?</p><p></p><p>– Erkki lauloi tuota minulle kauan sitten, sanoin Jukalle. Sen sijaan että kurkkuuni olisi noussut pala, alkoivat kyyneleet valua pitkin poskiani kuin raskaat viidakon sadepisarat. Kohottauduin ja suutelin Jukan kanssa ensimmäisen kerran.</p><p></p><p>Kerroin Erkille Jukasta. Kerroin, miltä tuntuu taas saada läheisyyttä. Miten kiitollinen olin Erkille, että hän ei vienyt minua mukanaan vaan antoi minun vielä loistaa täällä maan päällä.</p><p></p><p>– Loista, rakas. Tee niin. Olet tehnyt vuokseni vaikka mitä jo kaikki nämä vuodet, vähempi riittäisi, Erkki sanoi nyt hengitysmaskin alta. Sairaus oli jälleen edennyt. Vaikka en saanut kaikista sanoista selvää, luin hänen katsettaan.</p><p></p><p>Kerroin Erkille, miten kömpelö Jukka oli, miten hän ei ollut ex-vaimonsa kanssa saanut oikein harjoitella. Erkkiä nauratti, miten ihmeellinen ja epäreilu maailma on.</p><p></p><p>– Minä olen saanut kanssasi niin paljon, nyt on hänen vuoronsa, Erkki sanoi. Ne olivat liki viimeisiä kokonaisia lauseita, joita Erkki sanoi.</p><p></p><p>Ja miten Jukka oppi. Hän oppi hyväilemään, hän oppi ottamaan ja vastaanottamaan, antamaan ja sallimaan. Erityisesti hän kehittyi suutelemaan. Varovainen pusuttelija muuttui vähitellen luottamuksen karttuessa mestariksi, joka ei kaihtanut käyttää kieltään eikä huuliaan ahnaasti ja syvästi, vuoroin herkästi ja kauniisti.</p><p></p><p>Pitkään tapailimme ja pidimme housut jalassa. Opimme lukemaan toistemme iholta salaisimmat kohdat. Miten minä pidin siitä, että hän nuolaisi nilkkaani ja miten rukoilin häntä nuolemaan varpaitani. Miten hän ei pitänyt itse sellaisesta lainkaan. Miten Jukan nännit muuttuivat tapaamiskerrasta toiseen tunnottomista erittäin herkiksi ja vastaanottaviksi. Minä uskalsin vähitellen rentoutua ja hyväksyä, että Erkki ei halunnut minun kuolevan.</p><p></p><p>– Pitäisikö meidän? kysyin Jukalta, kun makoilimme jälleen sohvalla. Olin työpäivän jälkeen käynyt Erkin luona ja tullut sitten kotiin.</p><p></p><p>– Ei kiirettä, Jukka sanoi ja rutisti minut tiukemmin syliinsä. Hän katsoi silmiini ja minä raotin haarojani. Hän hyväili pitkään kaulaani ja rintojani, lähestyi pitkillä vedoilla polvista sisäreisiä pitkin. Hän kantoi minut sänkyyn, riisui ja lämmitti ja tuli peniksellään sisääni. Itkimme molemmat. Suru, kaipaus, ilo, hyväksyntä, kaikki, aivan kaikki olivat siinä hetkessä niin vahvoina, ettemme jatkaneet sinä iltana enempää. Muina iltoina kylläkin.</p><p></p><p>Katsoin Erkkiä, joka makasi nyt viimeisiä hetkiään sairaalassa. Olin kurkannut, laatikossa oli valmiina ledikynttilä, joka sytytettäisiin palamaan sivupöydälle. Sen alle aseteltaisiin valkoinen pöytäliina.</p><p></p><p>Ovi kävi. Punatukkainen hoitaja tuli viereeni seisomaan. Samassa päässäni kuulin, miten Erkki olisi laulanut vähän epävireisellä äänellä:</p><p></p><p><em>Ken kutrejasi nyt silittää</em></p><p><em>Ken onnen saa, mi’ kuului mulle</em></p><p><em>Oi, jospa parempi oisi hän</em></p><p><em>Kuin oisin ollut minä sulle</em></p><p></p><p>– Ei kukaan voi olla parempi kuin sinä, minä kuiskasin Erkille. – Olen luonasi viimeiset hetket.</p><p></p><p>Punatukkainen hoitaja tarkisti monitoria ja huolsi hengityslaitetta. Sitten hän huokaisi syvään, kun katetripussi oli tyhjä edelleen.</p><p></p><p>– Minulla oli punainen tukka, sellainen kastanja, mutta se oli värjätty, sanoin hänelle.</p><p></p><p>– Minulla on aito.</p><p></p><p></p><p></p><p></p><p><span style="font-size: 12px">(Lainaukset ovat tangosta Punatukkaiselle tytölleni, jonka on sanoittanut Lauri Jauhiainen ja säveltänyt Olavi Virta.)</span></p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Kuningatarlähetti, post: 33934313, member: 149913"] Lattian värikkäät tarraviivat ohjasivat sairaalan hisseille. Minä käytin portaita, joissa en koskaan törmännyt muihin vierailijoihin. Olin käyttänyt portaita ensimmäisestä käynnistä asti. Erkin huone oli viidennessä kerroksessa. Hän oli ollut siellä jo viikon. Tänä aikana hän oli täyttänyt 57 vuotta. Ei ollut ollut kakkua eikä mitään. Kortin olin tehnyt ja senkin enemmän itseni vuoksi. Hänellä ei liikkunut enää yksikään lihas ja hän hengitti vain avustettuna. Tilanne oli edennyt sellaiseksi, ettei häntä makuutettaisi enää pitkään. Tätä ennen hän oli elänyt palvelukodissa kuusi vuotta seuraten lihaksiensa hiipumista. Näin voi joillekin käydä, minun Erkilleni se tapahtui. – Erkin tila on ollut tänään vakaa, punatukkainen hoitaja käveli minua vastaan käytävällä. En ollut katsonut hänen nimikylttiään. Hän oli minulle punatukkainen hoitaja ja sitä hän olisi ollut varmasti myös Erkille, jos tämä olisi ollut vielä tässä maailmassa. Mieltäni lämmitti ajatus, miten Erkki olisi laulanut hoitajalle, jos olisi voinut: [I]Kuin on kutrisi tulta, niin sydämesikin Punatukkainen tyttöni mun Niitä kutreja hellien kerran silitin Niistä hetkistä vain uneksun[/I] Avasin oven. Tiesin koputtamisen turhaksi. Katse hakeutui väistämättä ensin monitoriin, johon piirtyi erilaisia käyriä ja kuului tasainen piippaus. Vasta sitten katsoin Erkkiä. Siinä hän oli, kuivuneena ja kuihtuneena, mutta vielä hengittäen. Henkitorviavanteen kautta kulki putki hengityslaitteeseen, joka päästi omaa ääntään. Istuin jakkaralle, laskin sängystä laidan alas. Miksi se edes nostettiin ylös? Erkki ei potilasvuoteessa enää kääntyillyt eikä olisi päässyt putoamaan. Tunsin, miten Erkin sormien iho oli ohentunut. Se oli jotenkin kuulasta. Poskissa sänki jatkoi kasvuaan. Tuoksui lattiavahan ja desinfioimisaineen risteytykseltä. Lakanat oli juuri vaihdettu. Tässä sitä oltiin. Vielä silloin kuusi vuotta sitten kun Erkki muutti palvelukotiin, meillä oli ollut salaisia hetkiä yhdessä. Olin kömpinyt sänkyyn hänen lähelleen. Henkilökunta oli tiennyt, että meitä ei pitänyt häiritä. Muulloin Erkki oli pitänyt ovea auki. Hän ei kestänyt yksinäisyyttä. Kai sen vuoksi hän halusi huolehtia, etten minä jäisi nyt yksin. Vain kerran oli ollut lähellä, että olisimme paljastuneet. Ruoka-aika oli ollut tulossa, ja olin epäröinyt. – Tule vaan, Erkki oli sanonut. Niin minä olin riisunut pöksyni ja mennyt kontillani varovaisesti hänen päälleen. Silloin Erkin kädet ja kieli vielä toimivat. Miten ihanasti hän oli minua nuollut ja varsinkin alahuulellaan tehnyt pitkiä, rauhallisia vetoja pitkin häpyhuulia. – Sulla pitää olla sitten joku, Erkki oli sanonut. – Kun minä en enää pysty. Olimme unohtuneet siihen asentoon juttelemaan pitkään, mitä sitten tapahtuu, kun sairaus etenee. Oveen oli koputettu ja sitä oli raotettu, että ruokakärry viedään kohta pois. – Jos panette yhden lautasellisen odottamaan, Erkki oli sanonut, kun makasin pylly paljaana hänen päällään. En tiennyt, mitä ovelle asti oli näkynyt. Erkille asia oli yksinkertaisempi kuin minulle. Hänelle oli selvää, ettei minun elämäni ollut vielä menossa ohi. Minun kuului saada lämpöä ja läheisyyttä ja nauttia omasta seksuaalienergiasta, vaikka hänen elämänsä päättyisi liian aikaisin. Näin hän kertoi. Makasin pää hänen jaloissaan ja hän jutteli katse pimpissäni. Aistin kyyneleet, jotka valuivat hänen poskiaan pitkin tyynylle. Siinä me olimme, tekemässä jälleen yhtä suurta päätöstä valita elämä ja rakkaus kaiken kivun keskellä. Pari vuotta me elimme näin. Kävin Erkin luona hoivakodissa enkä kuvitellutkaan ketään muuta. Erkin kunto alkoi kuitenkin asteittain laskea eikä hän enää jaksanut vastata edes halaukseen. Erkki kannusti minua toistuvasti, että löytäisin jonkun, että se toisi hänelle lohtua, etten myös minä kuihtuisi ja katkeroituisi. – Riittää, että minulle käy näin, hän kuiskasi. Niin minä sitten kutsuin meille Jukan, joka oli eronnut vaimostaan. Kerroin hänelle tilanteestani ja Erkistä. Hän suhtautui kaikkeen hyvin rauhallisesti kuunnellen. – En tiedä, olenko enemmän eronnut vai leski, Jukka sanoi ja kertoi, miten hänen ex-vaimonsa oli kuollut pian eron jälkeen. Hän oli järjestänyt tälle ensin saattohoidon ja sitten hautajaiset. – Me kaksi eksynyttä, sanoin ja kysyin, saisinko pitää päätäni hetken hänen sylissään. Jukka nyökkäsi ja alkoi yllättäen hyräillä Erkin lempilaulua: [I]Pyysit kanssasi silloin sä onnen jakamaan Punatukkainen tyttöni mun Onni parhain on luonasi sun[/I] Kehossani värähti. Entä jos kaikki menee juuri näin oikein? Erkki toivoo oikeasti, mitä sanoo. Saako myös Erkki lahjan, kun pidän itseni elossa? – Erkki lauloi tuota minulle kauan sitten, sanoin Jukalle. Sen sijaan että kurkkuuni olisi noussut pala, alkoivat kyyneleet valua pitkin poskiani kuin raskaat viidakon sadepisarat. Kohottauduin ja suutelin Jukan kanssa ensimmäisen kerran. Kerroin Erkille Jukasta. Kerroin, miltä tuntuu taas saada läheisyyttä. Miten kiitollinen olin Erkille, että hän ei vienyt minua mukanaan vaan antoi minun vielä loistaa täällä maan päällä. – Loista, rakas. Tee niin. Olet tehnyt vuokseni vaikka mitä jo kaikki nämä vuodet, vähempi riittäisi, Erkki sanoi nyt hengitysmaskin alta. Sairaus oli jälleen edennyt. Vaikka en saanut kaikista sanoista selvää, luin hänen katsettaan. Kerroin Erkille, miten kömpelö Jukka oli, miten hän ei ollut ex-vaimonsa kanssa saanut oikein harjoitella. Erkkiä nauratti, miten ihmeellinen ja epäreilu maailma on. – Minä olen saanut kanssasi niin paljon, nyt on hänen vuoronsa, Erkki sanoi. Ne olivat liki viimeisiä kokonaisia lauseita, joita Erkki sanoi. Ja miten Jukka oppi. Hän oppi hyväilemään, hän oppi ottamaan ja vastaanottamaan, antamaan ja sallimaan. Erityisesti hän kehittyi suutelemaan. Varovainen pusuttelija muuttui vähitellen luottamuksen karttuessa mestariksi, joka ei kaihtanut käyttää kieltään eikä huuliaan ahnaasti ja syvästi, vuoroin herkästi ja kauniisti. Pitkään tapailimme ja pidimme housut jalassa. Opimme lukemaan toistemme iholta salaisimmat kohdat. Miten minä pidin siitä, että hän nuolaisi nilkkaani ja miten rukoilin häntä nuolemaan varpaitani. Miten hän ei pitänyt itse sellaisesta lainkaan. Miten Jukan nännit muuttuivat tapaamiskerrasta toiseen tunnottomista erittäin herkiksi ja vastaanottaviksi. Minä uskalsin vähitellen rentoutua ja hyväksyä, että Erkki ei halunnut minun kuolevan. – Pitäisikö meidän? kysyin Jukalta, kun makoilimme jälleen sohvalla. Olin työpäivän jälkeen käynyt Erkin luona ja tullut sitten kotiin. – Ei kiirettä, Jukka sanoi ja rutisti minut tiukemmin syliinsä. Hän katsoi silmiini ja minä raotin haarojani. Hän hyväili pitkään kaulaani ja rintojani, lähestyi pitkillä vedoilla polvista sisäreisiä pitkin. Hän kantoi minut sänkyyn, riisui ja lämmitti ja tuli peniksellään sisääni. Itkimme molemmat. Suru, kaipaus, ilo, hyväksyntä, kaikki, aivan kaikki olivat siinä hetkessä niin vahvoina, ettemme jatkaneet sinä iltana enempää. Muina iltoina kylläkin. Katsoin Erkkiä, joka makasi nyt viimeisiä hetkiään sairaalassa. Olin kurkannut, laatikossa oli valmiina ledikynttilä, joka sytytettäisiin palamaan sivupöydälle. Sen alle aseteltaisiin valkoinen pöytäliina. Ovi kävi. Punatukkainen hoitaja tuli viereeni seisomaan. Samassa päässäni kuulin, miten Erkki olisi laulanut vähän epävireisellä äänellä: [I]Ken kutrejasi nyt silittää Ken onnen saa, mi’ kuului mulle Oi, jospa parempi oisi hän Kuin oisin ollut minä sulle[/I] – Ei kukaan voi olla parempi kuin sinä, minä kuiskasin Erkille. – Olen luonasi viimeiset hetket. Punatukkainen hoitaja tarkisti monitoria ja huolsi hengityslaitetta. Sitten hän huokaisi syvään, kun katetripussi oli tyhjä edelleen. – Minulla oli punainen tukka, sellainen kastanja, mutta se oli värjätty, sanoin hänelle. – Minulla on aito. [SIZE=3](Lainaukset ovat tangosta Punatukkaiselle tytölleni, jonka on sanoittanut Lauri Jauhiainen ja säveltänyt Olavi Virta.)[/SIZE] [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Minä rakastan sinua"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Muita jotka ei koskaan ottanut k-piikkejä? Miten se vaikutti elämään?
42 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Lännen paha
Tänään 17:07
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Raskaustesti dpo 10
Tänään 16:37
Lukija513094
3 Viestiä
Lapsen saaminen
4.
Raskaustesti dpo 10
Tänään 16:16
vierailija
0 Viestiä
Lapsen saaminen
5.
Muistakaa paheksua vaalimainoksia niin virkamiehet poistavat ne
Tänään 16:11
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Antti88:n johtama SDP haluaa leikata lapsiperheiltä
Tänään 15:58
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Äärivasemmistoliiton Li Andersson taas niin mielensä pahoitti
Tänään 15:52
vierailija
7 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Politiikka Suomessa.
Tänään 14:41
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Euroviisut 2024 VIRALLINEN LIVEKOMMENTOINTI SEMI 1
Started by vierailija
Tiistai klo 20:28
Luettu: 10K
Aihe vapaa
2.
Keskusta työllistää maaseudun seksityöllä!
Started by Johnny Appleseed
Sunnuntai klo 17:07
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Suomi selvästi valmistautuu sotaan Venäjää vastaan - ammustuotantoa lisätään ja varastointia hajautetaan
Started by vierailija
Maanantai klo 10:55
Luettu: 967
Aihe vapaa
4.
Putinin agentiksi paljastunut vihreiden Tarja Cronberg aiottiin vihkiä kunniatohtoriksi kesäkuussa
Started by vierailija
Maanantai klo 22:28
Luettu: 693
Aihe vapaa
5.
Suomen kansa heräilee pikkuhiljaa - SDP:n kannatus lähes 25% korkein lähes 20-vuoteen
Started by vierailija
Eilen 13:07
Luettu: 689
Aihe vapaa
6.
Tammikuiset 2025
Started by Corgimama
Sunnuntai klo 16:29
Luettu: 677
Lapsen saaminen
7.
Jännä että PELKÄSTÄÄN peruskoulun käyneiden suosikkipuolue SDP kun perussuomalaiset suosituin kaikkien koululaisten keskuudessa
Started by vierailija
Sunnuntai klo 02:21
Luettu: 583
Aihe vapaa
8.
"Vihreiden ex-puheenjohtaja tarttui Venäjän syöttiin"
Started by vierailija
Maanantai klo 08:52
Luettu: 531
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
7 min sitten
Aihe vapaa
2.
Marraskuiset 2024
Latest: Hilpuriini
11 min sitten
Lapsen saaminen
3.
Taas tarvittaneen tulkkia? ”Mies väijyi vaimoaan Wolt-kuskiksi naamioituneena – Pakotti autoon ja murhasi julmalla tavalla” (tuikkasi naisen tuleen)
Latest: vierailija
14 min sitten
Aihe vapaa
4.
Perussuomalaisilla on Venäjän arvomaailma
Latest: vierailija
14 min sitten
Aihe vapaa
5.
Raskaustesti dpo 10
Latest: vierailija
19 min sitten
Lapsen saaminen
6.
Ajatuksia ja neuvoja naisilta kaipaisin.
Latest: elämässä eteenpäin
24 min sitten
Aihe vapaa
7.
K/B-komposti
Latest: vierailija
32 min sitten
Aihe vapaa
8.
Astra Zeneca myöntää koronarokotteidensa haittavaikutukset
Latest: Lispetti
32 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
Punatukkaiset
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu