Puistossa nähtyä! *asiaa teineistä*

Olin poikani kanssa tapaamassa puistossa tuttavaperhettä. Isot pojat pyöräilivät ympäri puistoaluetta, mutta pienin (kohta 5-vuotias down-poika) jumittui katselemaan teinipoikien koripallon peluuta.

Lapsi ei tietenkään malttanut pysyä pois pelikentältä - niin mitä tekkivät pojat! Alkoivat pompotella ja heitellä palloa tämän pikkuisen kanssa. Kun lapsi halusi heittää palloa koriin, pojat vuorotellen nostivat pikkuista ylös ja auttoivat koriinheitossa.

Kun poikien kaverit tulivat paikalle, toinen pojista tuli kysymään, että voisimmeko viedä pienen kauemmaksi, ettei tähän satu.

Ihan huikean ihania teinejä :heart:

 

ihania

 

:heart:

 

:heart:voi miten herttaista. Ihania poikia.

 

<3

 

onko hyviäkin teinipoikia tosiaan olemassa? Mahtavaa

 

=)

Me oltiin kerran vuosia sitten leikkipuistossa esikoiseni 2v kanssa. Leikkitelineissä kiipeili pari yläasteikäistä poikaa, jotka näyttivät pojalleni temppuja, naurattivat häntä, ja neuvoivat miten saa liukumäessä kovat vauhdit Minusta oli mukavaa, että isot pojat näyttivät mallia että isonakin voi leikkiä ja hassutella, toivottavasti poikani muistaa itse teini-iässä että ihminen on leikkisä iästä huolimatta!

 

täydet pisteet teineille. tässä nähdään, että ei kaikki ole koviksia ja omahyväisiä, vai itseään ajattelevia kakkiaisia

 

Ihanaa!!

 

Oi miten hienoa!
Hieman pelolla avasin tämän...

 

tulipa hyvä mieli tästä, paree lopettaa palstailu tähän tältä päivältä

 

Todella ihana kuulla!!! =) Kiitos kun jaoit tämän meidän kanssa...tuppaa tulemaan niin paljon negaa teineistä.

 

Nää on näitä juttuja, kun tulee ihan väkisin hymy huulille ja helpottunut ajatus, että nykyajan nuoriso ei ehkä olekaan kokonaan "lost case" .

 

Minun teinitköhän siellä on olleet Love them!

 

Ai että tuli hyvä mieli tästä

 

Oooi :heart:

Ihanaa, kun joku kertoo välillä jotain positiivista teineistä. Ei ne kaikki oo niitä "kamalia ja kurittomia nykyajan nuoria".

 

Osaa ne alakoululaisetkin. Kerran tuli puistoon meluisa joukko 10-vuotiaita poikia ja ajattelin, että tästä ei hyvä seuraa, kun 4-vuotiaani meni innoissaan joukon viereen ihastelemaan poikien temppuja. Mitä vielä, pojat ottivat pienen oikein maskotikseen, hurrasivat hänen kömpelöille temppuyrityksilleen, kannustivat ja kohtelivat reilusti. Ihania poikia

 

Palautti kyllä munkin horjuvaa uskoani nuorisoon mukavasti .

 

Ihania! Tuli todella hyvä mieli.

 

Ihania! :heart:

Itse ilahduin niinkin pienestä asiasta kuin siitä, että teinipoika laittoi roskansa bussipysäkin roskikseen ohikulkiessaan Niin monen aikuisenkin näkee jättävän roskat just siihen, mihin sattuu tippumaan ja tämä poika vartavasten koukkasi roskiksen kautta.

 

:heart:

 

Ihana viesti Hymyilen täällä itsekseni ja taidanpa taas rutistaa lujasti rakkaita teinejäni kun illalla nähdään kotona.

 

Palautti kyllä munkin horjuvaa uskoani nuorisoon mukavasti .

Onko sulla 5 v down-poika?

 

[QUOTE="vieras";26368080]Onko sulla 5 v down-poika?[/QUOTE]

Ei. Oman lapseni kaverin pikkuveli kyseessä.

 

Voi miten ihana tarina Minulla valitettavasti on toisenlainen kokemus varhaisteineistä parin viikon takaa.

Olin 1 v 8 kk poikani kanssa alkuillasta puistossa. Siellä ei ollut meidän lisäksi muita kuin riehakas neljän lapsen joukko, kaksi poikaa ja kaksi tyttöä, iältään n. 11-13 vuotiaita. Vitut ja perkeleet raikasi kun nämä lapset kommunikoivat keskenään ja riehuivat aivan holtittomasti. Ikävän kuuloisia ja ikävän näköisiä lapsia.

Olin menossa pojan kanssa liukumäkeen, kun tämä porukka juoksi valloittamaan sen. Pojat juoksivat liukumäkeä ylösalas ja meinasivat juostessaan tuupata lapseni kumoon. Tytöt istuivat liukumäen päällä ikään kuin aikeissa laskea alas. Kysyin aikoivatko he laskea (ajattelin että sen jälkeen poikani ehtisi laskea edes kerran) ja sain vastaukseksi nenäkkään "Ei me lasketa tästä mutta me leikitään tässä".

Ok. Lähdimme pojan kanssa sivummalle. Pojista vanhin tai ainakin suurikokoisin juoksi kaksi kertaa poikani ohi niin, että mennessään oli vähällä tönäistä pojan kumoon. Ekalla kerralla huomautin asiasta rauhallisesti, toisella kerralla jo napakammin. Siirryimme pojan kanssa hiekkalaatikolle pois tämän jengin jaloista. Ehdimme tehdä hiekkakakkuja ehkä minuutin tai kaksi, kun tämä koko porukka päätti juosta täysillä hiekkalaatikon läpi. Siinä vaiheessa päätin, etten jää taistelemaan tilasta niiden kakaroiden kanssa (varsinkaan niin pienen lapsen kanssa kuin omani on) ja lähdimme kotiin.