PamBoo
Meillä esikoispoika pääsi puheterapiaan 2,5 vuotiaana. Huomaan että ollaan oltu onnekkaita, kun aika järjestyi niin pian. Nyt poika täytti kolme vuotta, puhuu enempi kuin ehtii kuunnella, seuraava puheterapia ensi kuussa (3 kk välissä). Luin nyt vain joutuin läpi teidän kirjoitukset. Mielenkiinnolla luen miten teillä toisilla menee jatkossa ja mulle saa laittaa yksityisviestiäkin. Vastailen mielelläni. Voimia teille pikkuisten puolustamisessa (siltä se usein tuntui kun puhumatonta lasta hämmästeltiin) Upeita lapsia kaikki joka tapauksessa =)
\
Ensimmäisellä kerralla meidät pistettiin vielä odottelemaan, poika silloin 2,5v.
Nyt 2,9v ja menin uudestaan käymään että alotettas terapia.
Oli sitä mieltä että vieläki odoteltas, mut kuitenki suostui että kerran kuukaudessa poikaa siellä käytetään.
Meillä kun poika ei puhu kuin muutamia sanoja, alkoi jo todella huolestuttaan.
Välillä on kyllä kysymyksiä ja hämmästeltävää muilla ihmisillä.
Kävittekö kuinka usein puheterapiassa?Alkuperäinen kirjoittaja 27.04.2005 klo 17:43 PamBoo kirjoitti:
Ensimmäisellä kerralla meidät pistettiin vielä odottelemaan, poika silloin 2,5v.
Nyt 2,9v ja menin uudestaan käymään että alotettas terapia.
Oli sitä mieltä että vieläki odoteltas, mut kuitenki suostui että kerran kuukaudessa poikaa siellä käytetään.
Meillä kun poika ei puhu kuin muutamia sanoja, alkoi jo todella huolestuttaan.
Välillä on kyllä kysymyksiä ja hämmästeltävää muilla ihmisillä.
PamBoo
Poika kävi eka kerran noin 2v 6kk ikäisenä puheterapeutilla. Toinen aika oli kuukauden päästä. Seuraava aika saatiinkin sitten vasta kolmen kuukauden päähän ja nyt on sitten jälleen kolme kuukautta ollut väliä kun toukokuussa mennään (3v 1kk). Ensimmäiset käyntikerrat olivat tutustelua. Puheterapeutti kyseli minulta taustatietoja ja sen mitä ennätti tarkkaili siinä sivussa poikaa. Meidän esikoinen on ollut hieman arka lapsi ... vaati oman aikansa ennenkuin outojen ihmisten läsnäollessa uskaltautuu itsekseen leikkimään puhumisesta "puhumattakaan". Uskoisin, että teidänkin puheterapeuttinne Vieras 
on samoin tarkkaillut lastanne ja siitä päätellyt, ettei tarvitse vielä huolestua.
Olen saanut avuksi kotiin heti ensi käynnillä pienen vihkosen, "näin tuet lapsesi kielellistä kehitystä". Juuri tietoa omista keinoista auttaa lasta kaipasin eniten. Toisella kerralla saatiin sellainen monistenivaska erilaisia sanoja. Siihen saatiin sitten kotona merkitä ylös kun poika rupesi aktiivisesti jotain sanaa käyttämään. Se on hyvä apuvälinen terapeutille, sillä meilläkin poika nyt viime käynnilläkin päätti ettei puhu eikä liiemmin rupea leikkimäänkään
Me ei silloin aikanaan oltu kovin huolissaan, koska poika on tosi pienestä ymmärtänyt puhetta. Yhdestä monisanaisesta pyynnöstä osannut tehdä useita asioita peräkanaa. Huomattiin, että tutin ja tuttipullon poisjättäminen (meillä meni 2v 4kk asti!) oli tärkeää. En osaa tätä selittää, mutta jotenkin tuntui, että kieli "ei yltänyt kaikkiin äänteisiin"...
Poika ei ole oikeastaan koskaan ollut sanojen perässätoistelija. Hänelle oli turha sanoa: sanopa! Terapeutin neuvokin heti oli, että vastentahtoista lasta ei saa sanotuttaa. Jonkin verran oli omia sanoja asioille eli käytti sitä samaa brymbää autosta ja papapaata traktorista. Nyt jo puhuu autoista ja huom zetorista...Ollaan myös siinä onnellisessa ja kekseliäisyyttä kysyvässä vaiheessa, että hän on alkanut kysyä "minkä takia" ja toisinaan kun selitän liian monimutkaisesti toteaa, että "tuota asiaa ymmärräkkään ei".
Kirjoitelkaahan kokemuksianne ja millaisia pieniä ja suuriakin harppauksia teidän lapset sanalliseen maailmaan tutustellessaan ovat tehneet. Iloista kesänodotusta kaikille
B)
on samoin tarkkaillut lastanne ja siitä päätellyt, ettei tarvitse vielä huolestua.Olen saanut avuksi kotiin heti ensi käynnillä pienen vihkosen, "näin tuet lapsesi kielellistä kehitystä". Juuri tietoa omista keinoista auttaa lasta kaipasin eniten. Toisella kerralla saatiin sellainen monistenivaska erilaisia sanoja. Siihen saatiin sitten kotona merkitä ylös kun poika rupesi aktiivisesti jotain sanaa käyttämään. Se on hyvä apuvälinen terapeutille, sillä meilläkin poika nyt viime käynnilläkin päätti ettei puhu eikä liiemmin rupea leikkimäänkään
Me ei silloin aikanaan oltu kovin huolissaan, koska poika on tosi pienestä ymmärtänyt puhetta. Yhdestä monisanaisesta pyynnöstä osannut tehdä useita asioita peräkanaa. Huomattiin, että tutin ja tuttipullon poisjättäminen (meillä meni 2v 4kk asti!) oli tärkeää. En osaa tätä selittää, mutta jotenkin tuntui, että kieli "ei yltänyt kaikkiin äänteisiin"...
Poika ei ole oikeastaan koskaan ollut sanojen perässätoistelija. Hänelle oli turha sanoa: sanopa! Terapeutin neuvokin heti oli, että vastentahtoista lasta ei saa sanotuttaa. Jonkin verran oli omia sanoja asioille eli käytti sitä samaa brymbää autosta ja papapaata traktorista. Nyt jo puhuu autoista ja huom zetorista...Ollaan myös siinä onnellisessa ja kekseliäisyyttä kysyvässä vaiheessa, että hän on alkanut kysyä "minkä takia" ja toisinaan kun selitän liian monimutkaisesti toteaa, että "tuota asiaa ymmärräkkään ei".
Kirjoitelkaahan kokemuksianne ja millaisia pieniä ja suuriakin harppauksia teidän lapset sanalliseen maailmaan tutustellessaan ovat tehneet. Iloista kesänodotusta kaikille
B)
\
Ikää pojalla 2,9v.
Puhuuko teidän tyttö mitään sitten, edes omaa kieltänsä, vai ihan mykkäkö on?
Onko neuvolassa mitään sanottu? tai puheterapeutilla käynyt?
Kyllä meidän poika nyt muutamia sanoja sanoo, että ei ihan mykkä ole.Alkuperäinen kirjoittaja 28.04.2005 klo 16:32 mamma kirjoitti:
Ikää pojalla 2,9v.
Puhuuko teidän tyttö mitään sitten, edes omaa kieltänsä, vai ihan mykkäkö on?
Onko neuvolassa mitään sanottu? tai puheterapeutilla käynyt?
Mitäs teille muille kuuluu? Onko opittu paljon uutta?
Meillä ei muutosia juuri ole tapahtunut, edelleen kovin vähä sanainen, omaa kieltä paljon.
Keskittymistä nyt vähän saanut hallintaan, silti paljon petrattavaa.
rauhaton ja eläväinen kyllä on, jatkuvasti liikkeellä.
Psykologilla ollaan nyt pari kertaa käyty ja sitten tuolla puheterapiassa, 3v. odotellaan ja sitten tarkempiin tutkimuksiin jos ei tapahdu uutta, ensi kuussa tulee se 3v. täyteen että en usko kamalasti tässä ajassa tapahtuvan.
Sittenpä saadaan diagnoosi, kauan tätä odoteltukin.....
Meillä ei muutosia juuri ole tapahtunut, edelleen kovin vähä sanainen, omaa kieltä paljon.
Keskittymistä nyt vähän saanut hallintaan, silti paljon petrattavaa.
rauhaton ja eläväinen kyllä on, jatkuvasti liikkeellä.
Psykologilla ollaan nyt pari kertaa käyty ja sitten tuolla puheterapiassa, 3v. odotellaan ja sitten tarkempiin tutkimuksiin jos ei tapahdu uutta, ensi kuussa tulee se 3v. täyteen että en usko kamalasti tässä ajassa tapahtuvan.
Sittenpä saadaan diagnoosi, kauan tätä odoteltukin.....
Meillä on jotain pientä eristystä tapahtunut, muttei mitään kovin mullistavaa. Nyt viikon oltu päiväkodissa. Poika on sielä saanut ikäisensä kaverin ja tyttö 5-v. on saanut omia kavereita.Eli eivät leiki keskenään.
Toivottavasti tämä omalta osaltaan auttaisi asiaa kun on pakko itse selviytyä ja saada itsensä ymmärretyksi kun ei ole puolesta puhujaa.Meillä pojalla ikää siis 3v ja 5 kk.
Toivottavasti tämä omalta osaltaan auttaisi asiaa kun on pakko itse selviytyä ja saada itsensä ymmärretyksi kun ei ole puolesta puhujaa.Meillä pojalla ikää siis 3v ja 5 kk.