Toggle sidebar

Puheterapeutti soitti...ahistaa :/

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja IhanaValo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
I

IhanaValo

Vieras

Viime talvena ja keväällä esikoinen kävi puheterapiassa, kesä pidettiin lomaa ja nyt sitten soitti. Oli vaihtunut täti siellä ja haluaa nyt jutella millä tasolla puhe on, onko tullut kesän aikana edistystä jne.

Minuu alkoi ahistamaan. Vieläkin esikoisen puhe voi kuulostaa epäselvältä, omia sanoja on..että sikäli ei olla edistytty. Oppiiko tuo ikinä puhumaan kunnolla? Missä oon menny vikaan, että näitä ongelmia on?

Ja sitten kun tytöllä on vielä ongelmia kakan teon kans, vaikka on jo noinkin vanha..Välillä se on menny tosi hienosti, mut välillä taas takapakkia.
Ollaan juteltu tytön kans, mut en tiiä...

Syytän tästä kaikesta itteeni, en osaa lastani kasvattaa normaaliksi :(
 
Kuule, jos sinä voit käsi sydämellä sanoa, että olet tehny ja teet jatkossakin parhaasi lapsen eteen, niin enempään sinä et pysty. Itseäsi sinun ei kannata alkaa syyttää, koska siinä hupenee voimavarat, mitkä voi jo sen lapsen hyödyksi käyttää! :hug:
 
Heips. Minkäikäinen lapsi?
Meillä on molemmat pojat alkaneet myöhään puhumaan, vanhin poika nyt 5v ja vieläkin, jos innostuu selittämään kunnolla voi puhe olla epäselvää ja r-kirjainta ei osaa vieläkään.

Nuorempi poika 3v on vasta alkanut puhumaan. Keväällä ei puhunut juuri mitään ja nyt tulee jo lauseita. Osa kirjaimista puuttuu ja menee sekaisn.

 
Alkuperäinen kirjoittaja sanna:
Heips. Minkäikäinen lapsi?
Meillä on molemmat pojat alkaneet myöhään puhumaan, vanhin poika nyt 5v ja vieläkin, jos innostuu selittämään kunnolla voi puhe olla epäselvää ja r-kirjainta ei osaa vieläkään.

Nuorempi poika 3v on vasta alkanut puhumaan. Keväällä ei puhunut juuri mitään ja nyt tulee jo lauseita. Osa kirjaimista puuttuu ja menee sekaisn.
Click to expand...

Ja tuikin jo se ikä..
 
ei lapsen puhe ongelmat ole kasvatuksesta kiinni. meillä on nyt 12 v poika jonka kanssa kävin säännöllisesti puheterapiassa 5 vuoden ajna pois lukien kesäaika. puheterapiamatka oli vielä 45 km. Pojalla oli lievä dysvasia. Kyllä kannatti käydä nuo 5 vuotta vaikka välillä se tuntui tervanjuonnilta niin meistä vanhemmista kuin lapsestakin. Pojalla puheessa oli viivästymää ja on hyvä että puheterapia oloitetaan ajoissa. poika aloitti 3 vuotiaana. hän käy erityiskoulua ja on kuin kuka tahansa koululainen, puhua pälpättää vähän liikaakin. ainoa mikä hänellä nyt on selvästi on lukihäiriö mutta sekin oikeilla konsteilla ei haittaa. Menestyy koulussa todella hyvin.
Ihan normaali lapsestasi tulee. On hyvä että puheterapiaa ja sitä saa. Älä suotta ole huolissasi!
Ota kaikki apu vastaan mitä saat.
Meillä pojalla oli kakka ongelmaa vielä 10 v. kun tahri housunsa, mutta en nostanut siitä kauheaa meteliä vaan se meni sitten ohi. kärsiväällisyyttä. Kaikki järjestyy! tsemppiä!
 
Meilläkin 4-vuotias käy puheterapiassa, puhe on epäselvää ja omia sanoja on, tavut vaihtaa paikkaa ja kirjaimia puuttuu. Olet itsekin käynyt nuo tunteet läpi että onko mussa vika? Mut ei oo vikaa kasvattajassa jos lapsella on puheen kehityksessä ongelmaa. Puheterapia on ainakin meidän pojalle mukava juttu, tykkää käydä ja edistystäkin tapahtunut.
 
Luulen että yksi asia, mikä olis auttanut tuohon puheeseen jo aiemmin, ois ollut nuo päivä- jne. kerhot..
Mutta kun oon ollut lasten kans kotona, niin lapset ei oo paljo hoidossa olleet missään vaiheessa elämäänsä..ja sen lisäks kun oon niin ujo ettei olla missään oikeen käytykään, kerhoissa ja muissa :ashamed:
Nytkään en oo saanu aikaseks ees soittaa kerhoihin, ja mies taas ei tunnu välittävän..katsoo että se on miun homma hoitaa nuo lasten neuvolatkin ja muut asiat :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja mutsi:
Meilläkin 4-vuotias käy puheterapiassa, puhe on epäselvää ja omia sanoja on, tavut vaihtaa paikkaa ja kirjaimia puuttuu. Olet itsekin käynyt nuo tunteet läpi että onko mussa vika? Mut ei oo vikaa kasvattajassa jos lapsella on puheen kehityksessä ongelmaa. Puheterapia on ainakin meidän pojalle mukava juttu, tykkää käydä ja edistystäkin tapahtunut.
Click to expand...

Siis "olen itsekin käynyt nuo tunteet läpi", ei olet
 
Tsemppiä ap:lle ? älä nyt ittees rupee syytteleen, vaan keskityt nyt auttamaan lastasi :)

Hei vähän OT... onko puhevaikeuksilla ja mahantoiminnalla jokin yhteys... ei saa nyt nauraa mulle! Kun tässäkin jo kaksi eri kirjoittajaa mainitsee saman asian? Meillä 3v3kk odottaa aikaa puheterapeutille (täällä 1-1,5 vuoden jonot...), puheesta puuttuu paljon konsonantteja. Ja hänellä myös ulostaminen hyvin vaikeaa. Ummetusta ja "pelkoa" kakan tekemisestä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja IhanaValo:
Luulen että yksi asia, mikä olis auttanut tuohon puheeseen jo aiemmin, ois ollut nuo päivä- jne. kerhot..
Mutta kun oon ollut lasten kans kotona, niin lapset ei oo paljo hoidossa olleet missään vaiheessa elämäänsä..ja sen lisäks kun oon niin ujo ettei olla missään oikeen käytykään, kerhoissa ja muissa :ashamed:
Nytkään en oo saanu aikaseks ees soittaa kerhoihin, ja mies taas ei tunnu välittävän..katsoo että se on miun homma hoitaa nuo lasten neuvolatkin ja muut asiat :/
Click to expand...

Meidän poika lähti tänä syksynä osapäivähoitoon päiväkotiin tuon puheen takia, siitäkin on ollut apua ja muutenkin poika on reipastunut hoidossa. Kannattaa harkita osapäivähoitoa tai sitten seurakunnan kerhoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mikä siinä voi ahdistaa:
Mikä sua nyt ahdistaa täh?
Click to expand...

Varmaan se, kun en ite osaa lasta auttaa..tai vaikka yritän, tuonkin vessailun kans, niin tuntuu ettei se auta.
Ei tuo puheterapia sinänsä, tyttö tykkää siellä käydä..
 
Voimia sulle, tiedän että raskasta on. Omalla lapsellani oli lievä puheen viivästymä ja tuntu niin hyvältä kun lastelinnan täti huusi täyttä kurkkua mulle ettei tässä lapsessa ole vältämättä mitään muuta vikaan kun se että ette anna lapsen nukkua tarpeeksi. Siis heidän mielestään tahallaan valvotetaan iltasin. Pyydettiin neuvoja iltoihin kun lapsi on iltavirkku eikä nukahda helpollla. Iltaruutinit oli säänölliset.
Meillä äidellä kun on taipumus muutenkin syylistää itseämme ja sitten helposti myös ympäristö lisää syylisyyden tunnetta.
Jotkut oppii hitaamin ja tarvii apua. Raskaitahan nuo käynit ovat kun on kova huoli omasta lapsesta. Miten oppii asioita ja pärjää maailmassa.
Kehitystä voi sitten vällillä tapahtua nopeastikin. Kyllä varmasti pian esikoisesi puhe selvenee.
 
Pyydä kuva kortteja kotiin ja leikkikää niillä niin oppii samalla pikku hiljaa.
Meillä ainankin auttoi. Poika on nyt 6v. ja vielä välillä sanat hukassa :(

Voimia Paljon et ole yksin :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja IhanaValo:
Alkuperäinen kirjoittaja mikä siinä voi ahdistaa:
Mikä sua nyt ahdistaa täh?
Click to expand...

Varmaan se, kun en ite osaa lasta auttaa..tai vaikka yritän, tuonkin vessailun kans, niin tuntuu ettei se auta.
Ei tuo puheterapia sinänsä, tyttö tykkää siellä käydä..
Click to expand...


Et osaa itse auttaa lastasi? Juuri äsken kerroit, että et ole voinut/viitsinyt viedä lastasi esim. kerhoihin, vaikka ne olisivat ehkä olleet hyväksi, koska olet itse ujo. Eiköhän olisi aika päästä sen verran tuosta ujoudesta yli, että sinne kerhoilemaan pääsette tai sitten lapsi saa hoitopaikan. Joskushan se lapsi on hoitoon tai viimeistään kouluun vietävä, ei siinä sinun ujoutesi paljon enää voi silloinkaan esteenä olla.
 
Meillä tyttö on ollut päiväkodissä 1v6kk lähtien ja silti oli puhheen viivästymä. Eli päiväkodista voi varmasti olla apua muttei sekään kaikkia ongelmia poista.
 
Älä anna sen puheterapian ahdistaa. Mene ihan hyvillä mielin sinne ja anna testata. Itse sitä edistymistä ei välttämättä huomaa, jos se tapahtuu pikkuhiljaa. Meillä puheterapeutti kehui kesän jälkeen, kuinka puhe on mennyt eteenpäin. Ota uusi terapeutti voimavarana, hänellä voi olla jotain uutta annettavaa, millä asiat taas pongahtaa eteenpäin.

Nyt sinulla on vaan paha päivä, väliin ympäristökin osaa jotenkin syyllistää ja tulee epäilys, että kaikki on vain omaa syytä. Kyllä se aurinkokin väliin pilkahtaa.

Kannattaa myös selvitellä esim. osa-aikaista hoitoa, jos löytyy esim. sopiva integroitu erityisryhmä, tosin niihin on tunkua ja sinne mennään lääkärin suosituksella. Täällä valinnat on aina keväisin eli kannattaa lähteä liikkeelle jo nyt, että on kaikki tarvittava selvillä, kun on sopiva ajankohta. Minulla ei ole kuin pelkkää hyvää sanottavaa oman lapseni pienestä erityisryhmästä, missä kokeneet työntekijät ovat erikoistuneet noihin ongelmiin. Jotkut asiat ensin vähän tökkivät, mutta jälkikäteen ajateltuna ne olivat ihan hyviä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Et osaa itse auttaa lastasi? Juuri äsken kerroit, että et ole voinut/viitsinyt viedä lastasi esim. kerhoihin, vaikka ne olisivat ehkä olleet hyväksi, koska olet itse ujo. Eiköhän olisi aika päästä sen verran tuosta ujoudesta yli, että sinne kerhoilemaan pääsette tai sitten lapsi saa hoitopaikan. Joskushan se lapsi on hoitoon tai viimeistään kouluun vietävä, ei siinä sinun ujoutesi paljon enää voi silloinkaan esteenä olla.
Click to expand...

Auttamista tarkoitin lähinnä tuossa vessailussa. Ollaan nyt koitettu että palkitaan, kun menee hyvin.

Nii, oikeessa oot hoitoasiassa. Pitäis yrittää enemmän.


Kiitos kaikille vastauksista ja kannustuksesta!
 
Sen viellä haluaisin sanoa että elämässä on paljon muitakin tärkeitä taitoja mitä lapselle tulee opettaa. Esim. toisen huomioiminen ja rakkaus. Mulle on oikeastaan ihan sama mitä lapsi osaa kunhan muilla on hyvä olla hänen kanssaan. Ja lapsella ihmisiä jotka hänestä välittää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja karpaloinen:
Sen viellä haluaisin sanoa että elämässä on paljon muitakin tärkeitä taitoja mitä lapselle tulee opettaa. Esim. toisen huomioiminen ja rakkaus. Mulle on oikeastaan ihan sama mitä lapsi osaa kunhan muilla on hyvä olla hänen kanssaan. Ja lapsella ihmisiä jotka hänestä välittää.
Click to expand...

Mutta kun pidemmälle ajattelee, niin kyllähän sitä toivoo, että lapsi tulee myöhemmässä elämässä tulemaan toimeen itsenäisesti, ei äiti ole iänkaiken paapomassa, vanhuksena viimeistään omat voimavarat vähitellen häviää.
 
Voi, minun lapsi oppi puhumaan vasta 4,5 vuotiaana. Sitä ennen hänellä oli oma kieli jota kukaan muu ei ymmärtänyt kuin minä. Ja hän oli hoidossa 2 vuotiaasta alkaen eli ei hoito auttanut puhumiseen. Muistan kyllä sen ajan ahdistavana kun aina sain selitellä miksi lapsi ei puhu ja tulkkasin lapseni puhetta muille. Ja aina löytyi niitä ohjeenantajia, joku sanoi että minun pitää olla niin kuin en ymmärtäisi lastani jotta hänen olisi pakko puhua. Mutta siihen en alkanut, olisihan lapsi ollut ihmeissään kun yhtäkkiä äiti ei ymmärräkään mitään hänen puhumisestaan.

Käytiin puheterapiassakin muutaman kerran ja sanoivat ettei mitään hätää vielä ole. Lapsi sitten oppi puhumaan ihan kesän aikana täysin. Tästä on siis 15 v aikaa.

Nyt yhden lapsen menettäneenä ajattelen että ihan sama jos lapsi puhuisi epäselvästi kunhan vain saan pitää hänet. Nuo on sellaisia pikkupuutteita. Mutta toki ymmärrän sinua, kyllä minäkin olin silloin aikoinaan huolissani mutta nyt ajatusmaailmani on muuttunut.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa