Psykiatrille menossa

Miten noissa sitten onnistuu lääkitys, onko esim. rajatilan ja bipon lääkitys erilaista? Vai voiko samat lääkkeet tepsiä molempiin? Käsittääkseni bipolle määrätään useimmiten masennuslääke + neuroleptit?

Ei rajatilaan ole mun käsittääkseni lääkitystä. Se on ennemminkin ihan vaan luonnejuttu jonka kans terapiassa opitaan elämään. Mulla on bipoon ihan vaan mielialaa tasoittava, ei muuta lääkitystä.

 

JA mikä tärkeintä, voiko tuon kanssa ihan oikeasti oppia elämään, niin että pärjää työelämässäkin vielä? Joku on väittänyt että oireet usein tasaantuvat ja helpottuvat vanhemmalla iällä, pitääköhän tämä oikeasti paikkaansa?

 

JA mikä tärkeintä, voiko tuon kanssa ihan oikeasti oppia elämään, niin että pärjää työelämässäkin vielä? Joku on väittänyt että oireet usein tasaantuvat ja helpottuvat vanhemmalla iällä, pitääköhän tämä oikeasti paikkaansa?

Ei mulla ainakaan oo mitään suurempia ongelmia minkään suhteen kun tuo lääkitys nyt ilmeisesti toimii. Mulla siis oireina lähinnä se et aivot vetää ylikierroksilla manian sijasta lähinnä psykoosiin. Mut siis joo, ihan ilman ongelmia mä tässä koulua käyn )

 

Hienoa kuulla että sulla on lääkitys toiminut! Olen vaan muutamilta keskustelupalstoilta tyhmyyttäni lukenut kokemuksia... Ei kannattaisi, tiedän, mutta vertaistukea kaipaisi kuitenkin kun ei itse ymmärrä yhtään missä mennään.

 

Nää, pahimmat virheet mitä mä oon tehny on lääkitysten lopettamiset ominpäin. Vuoden tai kaksin pärjää mut sit ku iskee eka aallonpohja ni se on menoa. Eli kannattaa todellakin pysyä psykiatrin kyydissä.

 

No ukolla on ollutkin masennuslääkkeet pariinkin otteeseen, ekalla kerralla oli toooosi huonona, nyt jälkeenpäin ajatellen jopa psykoottinen. Ja seuraavilla lääkkeillä olo parani, ja lääkkeet lopetti kun olo oli kuin ihmemiehellä. Nyt taisi sitten viimeinen lääkitysyritys laukaista tuon sekamuotoisen jakson. Eli huono valinta tuo pelkän masennuksen lääkitseminen selvästi, vaan kun minäkään tyhmä en osannut muita oireita nähdä ja erottaa vaikka vuosikaudet tässä on kaikenlaisten ongelmien kanssa tapeltu.

 

Kaksisuuntaisen hoidossa a ja o on alkoholin käytön lopettaminen. Se ja mielialaa tasaava lääkitys tuottaa hyvää tulosta, pystyy elämään normaalia elämää. Toki se on pitkäaikais sairaus, joka ei parane, mikä pitää ottaa huomioon.
Elämänhallinta ja hyvä lääkitys auttaa.

 

Juu ja niitä mielialaa tasaavia lääkkeitä pitää käyttää myös sitten kun vointi on tasainen ollu pitkään. Monilla, lähes kaikilla tulee jossaki vaiheesa mieleen, et eihän näitä tarvi enää ottaa tai olis kiva kun olis vähän vauhti päällä ja sitte jätetään lääkkeet pois. Se saa sitten oireet puhkeemaan uudestaan.

 

Kaksisuuntaisen hoidossa a ja o on alkoholin käytön lopettaminen. Se ja mielialaa tasaava lääkitys tuottaa hyvää tulosta, pystyy elämään normaalia elämää. Toki se on pitkäaikais sairaus, joka ei parane, mikä pitää ottaa huomioon.
Elämänhallinta ja hyvä lääkitys auttaa.

Minulla on kaksisuuntainen ja käytän alkoholia ihan samaan tapaan kuin ennen sairastumistani, eikä sillä ole mitään vaikutusta sairauteeni. Olen tosin tietoinen, että monilla alkoholi pahentaa oireita, mutta ei se mikään selviö ole. Niin ei todellakaan ole kaikilla.

 

Minulla on kaksisuuntainen ja käytän alkoholia ihan samaan tapaan kuin ennen sairastumistani, eikä sillä ole mitään vaikutusta sairauteeni. Olen tosin tietoinen, että monilla alkoholi pahentaa oireita, mutta ei se mikään selviö ole. Niin ei todellakaan ole kaikilla.

:hug: onnee vaan sulle. Uskot tuohon varmasti itsekin

 

:hug: onnee vaan sulle. Uskot tuohon varmasti itsekin

No todellakin uskon, koska minähän tätä elämääni elän ja tiedän miten alkoholi minuun vaikuttaa. Ei yhtään sen kummemmin kuin ennen sairastumistakaan. Ja tiedän muitakin kenellä asia on niin.

 

Olen kans kuullut että alkoholi pahentaa. Mutta kai kohtuudella voi joskus ottaa? Tarkoitan siis että pieninä annoksina joskus? Ts. ei humalahakuista käyttöä, vai vaikuttaako tuo lääkitys ja alkoholi jotenki niin ettei saisi ollenkaan ottaa?

 

No todellakin uskon, koska minähän tätä elämääni elän ja tiedän miten alkoholi minuun vaikuttaa. Ei yhtään sen kummemmin kuin ennen sairastumistakaan. Ja tiedän muitakin kenellä asia on niin.

Onko sulla ollut aikasemmin tapana lääkitä olotiloja alkoholilla? Siis ennen kuin pääsit tasapainoon lääkityksen kanssa? En siis yritä kyseenalaistaa että sanomaasi, vaan ihan siksi kysyn kun moni ilmeisesti tekee niin, ruokkii joko maniaa tai yrittää paeta masennusta. Eli voiko sen alkoholin kanssa kumminkin tulla toimeen vaikka se olisi aikaisemmin syventänyt sairauden oireita? (liikakäytöllä tosin mut kumminkin...)

 

Olen kans kuullut että alkoholi pahentaa. Mutta kai kohtuudella voi joskus ottaa? Tarkoitan siis että pieninä annoksina joskus? Ts. ei humalahakuista käyttöä, vai vaikuttaako tuo lääkitys ja alkoholi jotenki niin ettei saisi ollenkaan ottaa?

No ensinnäkään alkoholi ei juurikaan sovi yhteen psyykelääkkeiden kanssa ja ihan oikeasti kaksisuuntaisen hoidossa elämänhallinta on yhtä tärkeällä sijalla kuin lääkitys. Alkoholi ei ole hyväksi henkilölle jolla on kaksisuuntainen siinä missä diabeetikon tarvitsee pitää ruokavaliosta huolta ja välttää hiilihydraatteja niin kaksisuunteisen itsehoidossa on tärkeää vältellä alkoholia.
Yleensä ne jotka sairastaa oireilevaa mielialahäiriötä joka ei lääkityksestä huolimatta ole tasapainossa, tarvitaan paljon sairaslomia on mukana alkoholi joka "ei mulle siitä mitään ongelmaa"
Oma valinta

 

No todellakin uskon, koska minähän tätä elämääni elän ja tiedän miten alkoholi minuun vaikuttaa. Ei yhtään sen kummemmin kuin ennen sairastumistakaan. Ja tiedän muitakin kenellä asia on niin.

Pysyykö tauti hyvin tasapainossa? Sairaalajaksoja? Relapseja? Oletko työelämässä, vai kuntoutustuella?

 

Olen kans kuullut että alkoholi pahentaa. Mutta kai kohtuudella voi joskus ottaa? Tarkoitan siis että pieninä annoksina joskus? Ts. ei humalahakuista käyttöä, vai vaikuttaako tuo lääkitys ja alkoholi jotenki niin ettei saisi ollenkaan ottaa?

Varmaankin riippuu ihan siitä minkä tyyppinen sairaus kenelläkin on, mutta yleistä on että alkoholi pahentaa oireita. Minä tahdoin vain kertoa, että niin ei kuitenkaan kaikilla ole. Itse teen yleensä niin, että jos otan enemmän, eli jos lähden baariin, niin jätän siltä illalla lääkkeet joko kokonaan ottamatta tai otan vasta nukkumaan käydessä. Jos juon vain muutaman, esim. neljä olutta, otan lääkkeet ihan normitapaan. Tätä sairautta on kovin montaa laatua ja erilaisia lääkityksiä löytyy hurjat määrät, joten ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Toisilla saattaa olla sellainen lääkitys ettei alkoholi todellakaan sovi kuvioihin.

 

Mutta tarkoitin tuossa että onko tosiaan näin että alkoholia ei ollenkaan. Vai tarkoittaako tuo että humaltumiseen asti käyttöä. Jos nyt väännän rautalangasta omaksi ilokseni niin, jos osaa ottaa juhlissa vain sen kaksi lasia viiniä, niin ei kai se vaikuta mihinkään, olettaen että sitä kahta lasia ei ole pakko ottaa, eikä ota joka päivä?

*muoks* Jokainenhan meistä on yksilö, mutta kiinnostaa ihan siitä syystä kun sain nyt vieras sh:n kirjoituksesta sen kuvan että ihan kaikki alkoholi on ihan nounou.

 

Pysyykö tauti hyvin tasapainossa? Sairaalajaksoja? Relapseja? Oletko työelämässä, vai kuntoutustuella?

On kokemusta sairaalahoitojaksoista, mutta viimeisimmästä on jo vuosia aikaa. Terapiassa on tapahtunut ihmeitä, millä on ollut hurjan suuri vaikutus elämääni. Lääkitys on kohdallaan ja olen ollut täysin oireeton jo useamman vuoden. Välillä olen tehnyt lyhyempiä jaksoja työelämässä, tällä hetkellä kuntoutustuella. Koska elämäni ja vointini on nyt niin hyvä ja tasapainoinen, niin lääkärin kanssa yhdessä laitettiin alkuvuodesta lääkitykseni ihan minimiin ja vaihdettiin sikiöturvalliseksi, jotta toiveeni omasta lapsestakin voisi toteutua.

 

Mutta tarkoitin tuossa että onko tosiaan näin että alkoholia ei ollenkaan. Vai tarkoittaako tuo että humaltumiseen asti käyttöä. Jos nyt väännän rautalangasta omaksi ilokseni niin, jos osaa ottaa juhlissa vain sen kaksi lasia viiniä, niin ei kai se vaikuta mihinkään, olettaen että sitä kahta lasia ei ole pakko ottaa, eikä ota joka päivä?

*muoks* Jokainenhan meistä on yksilö, mutta kiinnostaa ihan siitä syystä kun sain nyt vieras sh:n kirjoituksesta sen kuvan että ihan kaikki alkoholi on ihan nounou.

Se todellakin riippuu ihan sairauden laadusta ja lääkityksestä. Itse olen ainakin ihan lääkäriltäni saanut sen ohjeen, että jätä vaikka iltalääkkeet ottamatta silloin jos otat enemmän alkoholia. Ei siis ole missään vaiheessa kieltänyt alkoholin käyttöä. Sen voisin kyllä melkeinpä satavarmana tietona sanoa, että silloin tällöin kaksi lasia viiniä tuskin vaikuttaa mihinkään kenelläkään.

 

Olen kans kuullut että alkoholi pahentaa. Mutta kai kohtuudella voi joskus ottaa? Tarkoitan siis että pieninä annoksina joskus? Ts. ei humalahakuista käyttöä, vai vaikuttaako tuo lääkitys ja alkoholi jotenki niin ettei saisi ollenkaan ottaa?

En minä muutamasta annoksesta välitä. Jos lasi viiniä maistuu ni se maistuu, ei hetkauta mun mielialaa )

 

Onko sulla ollut aikasemmin tapana lääkitä olotiloja alkoholilla? Siis ennen kuin pääsit tasapainoon lääkityksen kanssa? En siis yritä kyseenalaistaa että sanomaasi, vaan ihan siksi kysyn kun moni ilmeisesti tekee niin, ruokkii joko maniaa tai yrittää paeta masennusta. Eli voiko sen alkoholin kanssa kumminkin tulla toimeen vaikka se olisi aikaisemmin syventänyt sairauden oireita? (liikakäytöllä tosin mut kumminkin...)

En ole koskaan lääkinnyt oireita alkoholilla. Jos on ollut huonompi olo, olen turvautunut ylimääräiseen tarvittavaan lääkkeeseen. Alkoholi on aina ollut minulle yksinomaan nautinto- ja seurustelujuoma.

 

Kiitos sinullekin virvatuli vastauksista! Taitaa olla niin että aika näyttää mikä tulee toimimaan. Mutta en nyt siis mene tuota perinteistä saunakaljaa tai grillausolutta (joka siis on ihan ehdoton itselläkin ) suoralta kädeltä kieltämään.

 

Kiitos sinullekin virvatuli vastauksista! Taitaa olla niin että aika näyttää mikä tulee toimimaan. Mutta en nyt siis mene tuota perinteistä saunakaljaa tai grillausolutta (joka siis on ihan ehdoton itselläkin ) suoralta kädeltä kieltämään.

Oikeassa olet, että aika näyttää millainen käyttö kenellekin on ok, vai onko ollenkaan. Juu, en usko että on mitään tarvetta sauna-/grillausolutta kieltää.