Taidan olla jo kummajainen tässä seurassa, mutta uskaltaudun kuitenkin kertomaan että meillä alettiin opetella potalle 4kk:n ikäisenä. Ensimmäisellä kerralla jo tuli pissa pottaan, eikä montaa päivää tarvinnut isompaakaan tuotosta odotella. Ja nyt jos joku kauhistelee miten niin pieni voi istua potalla, kerrottakoon, että ensimmäiset kuukaudet istuin itse potan takana ja pitelin lasta potan päällä aivan kevyesti. Ei siis mitään maratonistumisia todellakaan, eikä sellaisia tarvittukaan, sillä kun unien ja ruokailun jälkeen heti laittoi potalle, tuli tulostakin lähes pomminvarmasti.
Minkäänlaista pottakauhua meillä ei ole koskaan nähty, joskus kävelemäänoppimisenaikoihin pottailuhetket saattoivat olla hiukan juoksentelua, mutta kirjojen kanssa on aina viihtynyt potalla enemmän kuin mainiosti.
Tällä hetkellä tytär on 1v 9kk, ja osaa pyytää potalle hädän tullen. Päiväkuivaksi uskallan jo sanoa, sillä pariin viikkoon ei päivisin ole housuun (=lattialle) tullut vahingon vahinkoa! Ja aiemminkin vain satunnaisesti.
Vaippoja en ole käyttänyt päivisin sitten kevään, kuin unien aikaan varmistuksena (ovat aina kuivat herätessä) ja ulkoillessa (kuiva tosin ulkoa tultaessakin).
Minkäänlaista haittaa en ole havainnut pottailun aikaisinaloittamisen seurauksena tulleen, päinvastoin! Silloin kun 70-luvulla olen itse ollut pieni, oli aivan tavallista, että jo ihan vastasyntynyttäkin pissatettiin vatiin tai pottaan, ja hyvin harva lapsi oli enää kaksivuotiaana vaipoissa ympärivuorokautisesti!