Mun elämäni parhain hetki oli se,kun lähdin tyttöni kanssa 5v sitten pois exäni luota.Exäni antoi minulle ihanan lahjan,kun vanha suola janotti,suloisen tuittupäätytön,joka on ihan vaan minun,exä kun ei halua moista tunnustaa.Viimeisin oli maailman parhain vahinko,lyhyestä suhteesta,joka loppui,ennenkuin raskaus edes paljastui.Nyt minulla on 1vuotias maailman komein isäntä talossa.Olen todella onnellinen kolmen lapsen kanssa ihan ittekseni.Pieni miehenalku nukkuu nytkin minun isossa sängyssä ja kun menen sinne,niin hän ottaa aina mua kädestä kiinni ja me nukutaan aina käsi kädessä ja välillä nenät vastakkain.Rahaa tulee ja menee,se ei ole pysyvää,eikä maallinen mammonakaan,vaikka hienoa onkin.Mutta nämä tunteita täynnä olevat päivät pienten lasten kanssa,ilman parisuhdehuolia,ne on pysyviä.Niistä saa voimaa,todella paljon.Huonot päivät ovat sitä varten,että osaa arvostaa niitä hyviä päiviä.Voimia kaikille ja rakkauden täytteistä elämää.Lapsilta tuleva rakkaus on sitä aitoa,täyttä rakkautta...eikä se lopu!