Poltatteko?
- Viestiketjun aloittaja Pähkinä3
- Ensimmäinen viesti
Olipa helpottavaa huomata tämä aloitus! Itsekin poltan, ja poden siitä kamalaa syyllisyyttä. Välillä mietin, että mitä jos tupakointi onkin syy siihen, etteivät hoidot onnistu (5 inseminaatiota takana, IVF parin viikon kuluttua), mutta toisaalta: vahinkoraskauksia tuntuu tulevan jatkuvalle syötöllä erittäin epäterveellisestikin eläville, joten tuskin tupakointi voi raskautta kokonaan estää.
Totta kai lopettaminen on koko ajan mielessä, mutta se on todella vaikeaa, kuten kaikki tupakoivat tietävät. Yritän kuitenkin vähentää muutamaan päivässä huomenna pistosten alkaessa, ja pitäytyä siinä alkionsiirron jälkeen. Jos tulosta tulee, en usko lopettamisen olevan ongelma.
Raskaus vaan tuntuu jo niin epätodennäköiseltä...
Totta kai lopettaminen on koko ajan mielessä, mutta se on todella vaikeaa, kuten kaikki tupakoivat tietävät. Yritän kuitenkin vähentää muutamaan päivässä huomenna pistosten alkaessa, ja pitäytyä siinä alkionsiirron jälkeen. Jos tulosta tulee, en usko lopettamisen olevan ongelma.
Raskaus vaan tuntuu jo niin epätodennäköiseltä...
Sinä ihana rohkea ihminen joka aloitit tämän. Täällä myös yksi tunnustaa!
Lopetin kyl kaksi viikkoa sitten, mutta olisi ehkä pitänyt jo aiemmin.
Nytkin niin heikko, kun ajattelen, että jos nytkään ei tärppää niin aloitan heti uudelleen....
T. Ulpis ja Kanerva&Onerva(pp1)
Lopetin kyl kaksi viikkoa sitten, mutta olisi ehkä pitänyt jo aiemmin.
Nytkin niin heikko, kun ajattelen, että jos nytkään ei tärppää niin aloitan heti uudelleen....
T. Ulpis ja Kanerva&Onerva(pp1)
Täältä löytyy kanssa yksi. Viime talvi meni jo lähes tupakoimatta (satunnaista viikonloppu sauhuttelua) mutta kevään epäonnistuneen hoidon jälkeen motivaatio petti ja kesä on nyt mennyt taas röyhytellessä. PASsi olis seuraavana odottamassa ja suunnittelin viimeistään alkioiden siirtoon lopettavani. Oletettavasti kuitenkin vähän aikaisemmin jottei ole toi keho taas kerrallaan niin kovilla ja tule turhaa stressiä lopettamisen takia.
Poltin aiemmin askin päivässä. Luulin etten löytäisi itsestäni voimaa lopettaa, mutta vähitellen se onnistui. Oli stressaavaa aikaa. Silloin emme vielä yrittäneet lasta (3v sitten). Enää ei tee mieli tupakkaa. Kotona on silti purkki, jossa on kohta 3v ollut muutama varatupakka pahan päivän/ pahan perheriidan varalle. Uskon, että nyt olen päässyt irti, koska en ole sortunut nytkään vaikka 2 vuotta on yritetty lasta ilman mitään tulosta. Vaatii varmasti paljon voimia yrittää lopettaa samaan aikaan kun kamppailee lapsettomuuden kanssa - tää se vasta stressaavaa onkin. Nyt olen päässyt tupakasta eroon joten tämä vaan kannustukseksi, että mahdollista on vaikka tuntuisi tosi vaikealta.
Mä jo tuossa aiemmassa viestissni mainitsin, että mulla oli kohdun ulkoinen raskaus uutena vuotena.
Heti, kun tein positiivisen testin, niin siirsin oman askini miehen takintaskuun, ja samalla lopetin myös kahvinjuonnin (tiedän sen auttavan lopettamisessa ainakin mua). Mut sitten uuden vuoden päivänä leikattiin ja pääsin seuraavana päivänä kotiin, ja kaikki oli äärimmäisen kaaottista mun elämässäni, niin silloin sanoin miehelle, että kun ei ole tulossa vauvaa, niin ei mulla ole enää mitään syytä olla polttamattakaan. Mies katso vähän aikaa hiljaa mua, mutta kai se tajusi, että ehkä ei ole paras aika ruveta pitämään moraalisaarnaa.
Lopettaminen on vaikeeta, mutta KUN sitä oikeasti haluaa, niin siihen kyllä pystyy! Tsemppiä vaan kaikille lopettajille! (Tekis mieli lähtee tupakalle... )
Heti, kun tein positiivisen testin, niin siirsin oman askini miehen takintaskuun, ja samalla lopetin myös kahvinjuonnin (tiedän sen auttavan lopettamisessa ainakin mua). Mut sitten uuden vuoden päivänä leikattiin ja pääsin seuraavana päivänä kotiin, ja kaikki oli äärimmäisen kaaottista mun elämässäni, niin silloin sanoin miehelle, että kun ei ole tulossa vauvaa, niin ei mulla ole enää mitään syytä olla polttamattakaan. Mies katso vähän aikaa hiljaa mua, mutta kai se tajusi, että ehkä ei ole paras aika ruveta pitämään moraalisaarnaa.
Lopettaminen on vaikeeta, mutta KUN sitä oikeasti haluaa, niin siihen kyllä pystyy! Tsemppiä vaan kaikille lopettajille! (Tekis mieli lähtee tupakalle...
)Olipa ihana saada tietää, että teitä muitakin sauhuttelijoita hoitojen aikaan on, helpotti. Itse poden huonoa omaa tuntoa ja ennenkaikkea asia hävettää. Tuntuu, että tulee tuomituksi, kun polttaa ja käy lapsettomuushoidoissa. :ashamed: Tiedän kyllä tuttavapiireistä äitejä, jotka ovat raskaudenkin aikana yhden-kaksi tupakkaa polttanut päivässä ja ovat saaneet terveitä lapsia.. Kuitenkin tuntuu, että ihmiset katsovat "kieroon" ja paheksuen, jos polttaa raskautta yrittäessä/raskaana.
Koitama päästä kohti savuttomia tavoitteita, mutta itse en siihen pysty kertaheitolla, jos toisellakaan. :snotty:
Kiitos teille kaikille tunnustajille! :flower:
Itse poden huonoa omaa tuntoa ja ennenkaikkea asia hävettää. Tuntuu, että tulee tuomituksi, kun polttaa ja käy lapsettomuushoidoissa. :ashamed: Tiedän kyllä tuttavapiireistä äitejä, jotka ovat raskaudenkin aikana yhden-kaksi tupakkaa polttanut päivässä ja ovat saaneet terveitä lapsia.. Kuitenkin tuntuu, että ihmiset katsovat "kieroon" ja paheksuen, jos polttaa raskautta yrittäessä/raskaana. Koitama päästä kohti savuttomia tavoitteita, mutta itse en siihen pysty kertaheitolla, jos toisellakaan. :snotty:
Kiitos teille kaikille tunnustajille! :flower:
Olen polttanut n.18v. Kun aloitettiin hoidot niin toki tupakka tuli ekana mieleen ja sen lopettaminen. Mut se on niin kamala yhtälö olla stressaavissa hoidoissa ja lopettaa tupakointi. Mä ajattelin näin, että en ala muuttamaan mitään elämästäni hoitojen ajaksi vaan vasta mahdollisen plussan jälkeen toki lopetan. Olisin "saanut" 6v olla polttamatta/alkottomana, jos olisin hoitojen alussa lopettanut. Toki ne aina klinikalla sanoi, että nyt sit lopetat, mut en pystynyt(ehkä en halunnutkaan tarpeeksi). Kamalat tunnontuskat oli aina siirron jälkeen kun poltin ja miehen puheet ei juuri auttanu. Mut kyllähän se plussakin lävähti kun aikansa odottaa. Soitin klinikalle verikokeen tuloksesta ja vielä silloinkin poltin, mut kun hoitaja sanoi, että hcg on 350 niin tupakka lensi pois ja sen jälkeen en polttanu...raskausaikana. Kun poika oli 6kk niin aloitin uudelleen ja sama juttu seuraavienkin hoitojen kanssa. Nyt en ole hoidoissa(vielä), mut alkoi niin pänniä polttaminen kun sain vaan pääkipua aikaseksi niin päätin yrittää lopettamista ja nyt olen ollu 10pv polttamatta. Aika hyvin on mennyt tähän asti ja pääkipukin on poissa. Älkää suotta mollatko itteänne. Tuskin se tupakka on se syy, ettei raskaudu. Se on tietysti hyvä syntipukki sekä itelle, että muillekin, mut ei se niin mene. Tsemppiä kaikille :wave:
Silmäniskuhymiö ei ole tarkoituksella...
Silmäniskuhymiö ei ole tarkoituksella...
Luin aikoinaan jonkun vauvalehden artikkelista, että jos polttaa askin päivässä, huononee raskaaksitulomahdollisuus 50%:lla. Kysyin tästä vuosia sitten gynekologiltani - en tosin vielä ollut hoidoissa tuolloin - ja ihana gynekologini vastasi, että jos tuo pitäisi paikkaansa, olisi runsas tupakointi ihan kelvollinen ehkäisymuoto.
Toki tupakointi pahaksi on, ja varmasti jonkin verran vaikeuttaa raskaaksi tuloa - sekin lienee yksilöllistä?
Raskaaksi tultuani en aio polttaa yhtäkään tupakkaa, mutta oli todella helpottavaa lukea, etten ole ainoa, joka ei vielä hoitojen aikana pysty lopettamaan.
Toki tupakointi pahaksi on, ja varmasti jonkin verran vaikeuttaa raskaaksi tuloa - sekin lienee yksilöllistä?
Raskaaksi tultuani en aio polttaa yhtäkään tupakkaa, mutta oli todella helpottavaa lukea, etten ole ainoa, joka ei vielä hoitojen aikana pysty lopettamaan.
Mä lopetin sauhuttelun (ens viikolla tasan) 2 vuotta sitten pääasiassa juuri parantaakseni mahdollisuuksia raskautumiseen (toki muitakin etuja oli tiedossa). Yrittänyt olin useinkin ja aina retkahtanut, mutta nyt vain "päätin lopettaa" ja siihen loppu. Älkää vain kysykö miten se sitte tapahtu.
Ps. Toukokuisen keskenmenon jälkeen kyllä oli päätöksessä pitelemistä, mut auttoi kun en antanut itselleni lupaa käydä niitä iän ikuisia "miksen mä sais polttaa" pohdintoja. Tiukka EI heti vain kun mieleen lipsahtikin ja äkkiä muuta ajattelemista/tekemistä.
Tsemiä kaikille yrittäjille!
Ps. Toukokuisen keskenmenon jälkeen kyllä oli päätöksessä pitelemistä, mut auttoi kun en antanut itselleni lupaa käydä niitä iän ikuisia "miksen mä sais polttaa" pohdintoja. Tiukka EI heti vain kun mieleen lipsahtikin ja äkkiä muuta ajattelemista/tekemistä.
Tsemiä kaikille yrittäjille!
:ashamed: TÄÄLLÄ MYÖS YKS JOKA TUNNUSTAA PAHAN TAPANSA. OLEN PYHÄSTI LUVANNUT ET JOS NYT TÄRPPÄÄ MÄ LOPETAN JUST. 5.9 OLISI RASKAUS TESTIN PAIKKA ELI PIINAPENKISSÄ ISTUTAAN . ONNEKSI ON TALO PROJEKTI ET AJATUKSET LAUKKAA JOSSAIN MUUALLA.