poikalasten äidit

Minulla oli jo neljä tyttöä kun odotin viidettä. Lapsi syntyi sektiolla perätilan vuoksi. Kun lääkäri nosti vauvan masustani hän sanoi:"Onneksi olkoon teille tuli viides tyt..." "Hei! Tämä onkin poika!" Oli ollut jalat ristissä ja piti sukupuolensa piilossa viimeiseen asti. Ehdin jo ajatella, että minulla on viisi pientä prinsessaa, Ihanaa! Mutta yhtä ihana oli sitten kuulla, että vauva onkin poika. Kaikki ovat yhtä rakkaita. Rakastakaa lapsianne, olivat ne tyttöjä tai poikia, niin kauan kuin he ovat luonanne. Minä olen menettänyt keskimmäisen lapseni, tytön alle kymmenvuotiaana. Välillä mietin, tiesikö pikku tyttöni kuinka paljon häntä rakastin. Muistakaa sanoa läheisillenne rakkaudestanne sillä huomisesta ei tiedä...

 

Mulla eka lapsi oli tyttö ja kyllä täytyy myöntää että toisella kertaa toivoin poikaa. Varsinkin kun oltiin jo etukäteen ajateltu et kaks lasta riittää meille. Poika sitten tulikin ja ollaan tosi onnellisia. Että siinä mielessä ymmärrän tunteesi tosi hyvin. Meille olis kyl kelvannu tyttökin mut oli kyllä plussaa kun olikin poika. En tarkoita ettenkö olis rakastanu tyttöä siinä missä poikaakin mut tiedän mitä tarkoitat pettymyksellä.

 

itselläni tyttö ja poika!mutta voisin kuvitella että yhtä onskuna olisin ja kiitollinen myös 2 pojusta pääasia että terveitä ja minun ja mieheni rakkaita muruja

 

Kaks poikaa on! Kummankaan nuista ei kylla tarvis olla tytto. Tottakai sita valilla haaveilee tyttovauvasta, mutta jos kolmas tulee ja poika sekin, niin en varmaankaan sita sure. Melkoisia vesseleita nuo pojat ovat!

 

Mulla on poika enkä koskaan oo edes haaveillut tyttövauvasta.
En ymmärrä mikä siitä tytöstä sitten tekee niin haaveilemisen "arvoisen"? Äidin kaipuu nukkeleikkeihin tai ihaniin tyttöjen juttuihin?

 

odotin ekaa ja olin varma että se on poika,ajattelin tuolloin etten "osaa"olla tyttölapsen äiti,en tiedä miksi.tuntui kai luontevammalta olla mukamas poikalapsen äiti.aloin odottamaan toista ja viimeseenasti ajattelin että se on poika(vaikka näin unen päinvastoin)enhän osaa olla tyttölapsen äiti,mutta,mutta tulokas olikin tyttö ja mitä ihanin lapsi olikaan,olin aivan ihastuksissani häneen.siis siinä ajatuksessa/pelossa etten osaa olla tytön äiti,ei ollut mitään perää.kolmannen toivoin/tiesin olevan tyttö ja olikin ja olin aivan haltioissani.nyt odotan neljättä ja tiedän kumpi on tulossa ja jokainen äiti osaa varmasti olla äiti omalle lapselleen.se on varmaan jotain käsittämätöntä ihmisen epävarmuutta ehkä loppujen lopuksi vaan itseään kohtaan.lapset on lahja oli tyttö tai poika.haluisin lisätä että kun sain ensimmäisen lapsen olin vast 19vuotta ja lapset ovat tulleet 2vuoden välein,joten ehkä omalla iälläkin saattaa olla osuutta asiaan.olkaa onnellisia lapsistanne,minäkin olen menettänyt yhden ja tärkeysjärjestys on tullut entistäkin selvemmäksi!

 

Meille syntyy lokakuun lopussa poika. Minulla on edellisestä avioliitosta poika, miehellä edellisestä kaksi tyttöä. Kun tämän yhteisen lapsemme sukupuoli selvisi, laskin leikkiä että empä pääse vieläkään ostamaan mekkoja, vaan dinosaurus-hirviö-linja jatkuu. Meille neljä lasta riittää, joten tässä sitä ollaan.

En ole pahoillani. Joku vuosi sitten tuttu sanoi, että helppoahan äidin on olla poikalasten kanssa, kun nämä jumaloivat äitiään. Oma poikani on ainakin niin äiti-fani, että on helppoa ymmärtää, mitä tämä nainen tarkoitti. Päivittäin saa rakkaudentunnustuksia ja pusuja... samaan tapaan, kuin tytöt pitävät isäänsä hyvänä. Ehkäpä se on tämä oidipaalinen vaihe, jossa lapsi rakastuu ja on mustasukkainen vanhemmastaan. Poika äidistään, tyttö isästään. Meillä ainkakin hyvänäpitoa riittää.

Ei sillä, etteikö olisi mukavaa mennä vaikkapa vaateostoksille tytön kanssa ja tehdä muita naisten juttuja. Ehkä tuleva kummilapseni on tyttö, tai sitten myöhemmin mieheni lasten äiti ei ole niin mustasukkainen tyttäristään, että voin harrastaa tätä naisten keskistä shoppailua mieheni tyttärien kanssa.

 

Meillä on kaksi poikaa & kolmaskin saa olla poika En kyllä itke jos tyttö tulee Kunhan olisi terve syntyessään ja sen jälkeenkin

 

mulla on kolme ihanaa poikaa.toisesta ja kolmannesta toivoin tyttöä mut toisin kävi. ihania nuo viikarit ovat, mietin monesti et ois kiva ostella punaisia vaatteita vaihteeksi mut ei niin ei. ostelen niitä sit sukulaisten tytöille. meille ei näytä tyttöä tulevan, minkäs teet.

 

Ymmärrän sinua hyvin, sillä minulla on paljon ystäviä joilla on vain jompiakumpia. Yhdellä läheisellä ystävällä on kolme poikaa ja hän sanoo aina, että voisi tehdä neljännen joskus jos tietäisi että se on tyttö. Hän on pettynyt, mitä en ymmärrä. Lapsia saadaan ja kaikki ovat lahjoja. Itsellä yksi tyttö ja kaksi poikaa . Nyt minulle on ihan sama kumpi neljäs joskus on (tyttö on vanhin 9v), koska nuorimmainen sai synnytyksessä vamman. Olisin voinut menettää hänet, mikä olisi olut maailman kauheinta. Lapset on ihania, oli ne kumpia vain!

 

Mä en osaa ees ajatella kasvattavani tyttöä!!
Mulle riittää toi veljentyttö joka on ihan hirvee rasavilli...
Ja oikein neiti -neiti samoin pienemmän poikamme kummitädeillä on vain tyttöjä.

Hoidossa on täöllä hetkellä poika ryhmä lukuunottamatta yhtä tyttöä.
Hoitaja kehui ryhmää ihanaksi mkun ei oeltyttöjä tappelemassa nyt.Viimevuonna oli enemmistö tyttöjä ja oli kuulemma ihna hirveet tappelut välillä...

 

kahden pojan jälkeen rehellisesti sanottuna IHANAA että kolmas on tyttö pikku prinsessa. Ymmärrän hyvin tunteesi, ne ovat niin erilaisia sanotaan mitä sanotaan. Aivan ihania kaikki lapset ovat, mutta tyttö on äidin kulta.
:heart:

 

Minä olen jotenkin luonteeltani poikien äiti. Odotan toista lastani, ja toivoisin siitä poikaa. Mutta tyttökin otetaan ilolla vastaan jos on tullakseen. Luulisin vain pärjääväni jotenkin paremmin poikien kanssa