poika syntyi!

Kävin tuossa ke 13.7.2005 pyöräyttämässä sektiolla pojan (la16.7). Oli ihan suunniteltu juttu kun minulla sitten loppu pelissä todettiin suppea lantion malli niin en voinut yrittääkään alateitse, Kaikki meni ihan hienosti, mutta itselleni tämä oli viimeinen lapsi, sellaiset fiilikset jäi leikkauksesta. :ashamed: No nyt kuitenkin ollaan jo kotona ja kovaa vauhtia paranemassa, poika tuhisee tuossa vieressä on muuten tosi ihana vauva!! :hug:
Painoa oli pojalle kertynyt 3850g pituutta 49cm ja pipon koko 36cm. Lähdenkin tästä katsomaan mitä se pikkumies tuossa huutelee josko kohta nälkä olisi Tässä lyhykäisyydessään minun synnytys. =)

 

:flower: Onnea kovasti :flower:

 

ONNEA koko perheelle! :flower:

 

Paljon onnea! :flower:

 

Onnea :flower:

 

Oikein kovasti onnea minunkin puolesta :flower: :flower: :hug:

Itsekin suunnitellun sektion kokeneena ( ahtaan lantion takia ) mielelläni kuulisin miksi sinulle jäi paha kuva sektiosta ?? Ei toki ole pakko kertoa , kuhan kyselen vaan. Minulle itselleni jäi nimittäin aika hyvä mieli sektiosta kaikin puolin ja kovasti jo kakkosta kuumeilen ( esikoinen 9½kk ) mutta mies ei vaan ihan vielä ole ihan jutussa mukana :/ :ashamed:

 

Onnea! :flower:

Mulla on myös yksi sektio takana ja siitä jäi karmeet muistot. Nyt onnellisesti taas raskaana. Mulla sektiossa laski verenpaine tosi alhaiseksi ja olin melkein tajuttomana. Olin heräämössä (vaikka sektio tehtiin puudutuksessa) kolmisen tuntia ennen kuin näin lapseni ensimmäistä kertaa kunnolla. Isä oli saanutkin sitten hyvää harjoitusta vauvanhoidosta ne parit ensimmäiset tunnit. Koska viimeksi sain keskenmenon, odottelen vain rauhassa tämän raskauden etenemistä. Luultavasti (jos sektio taas joudutaan etukäteen suunnittelemaan) käymme jonkinlaisessa "valmennuksessa" asian takia, sillä sektio todella pelottaa minua!

 

\

Oikein kovasti onnea minunkin puolesta :flower: :flower: :hug:

Itsekin suunnitellun sektion kokeneena ( ahtaan lantion takia ) mielelläni kuulisin miksi sinulle jäi paha kuva sektiosta ?? Ei toki ole pakko kertoa , kuhan kyselen vaan. Minulle itselleni jäi nimittäin aika hyvä mieli sektiosta kaikin puolin ja kovasti jo kakkosta kuumeilen ( esikoinen 9½kk ) mutta mies ei vaan ihan vielä ole ihan jutussa mukana :/ :ashamed:

En tiedä oiken itsekkään miksi tuli sellaiset fiiliksset. Henkilökunta oli tosi mukavaa ja kaikki meni tosi hienosti. Ehkä se puudutteiden laitto tunsi kaikki pistot yms, vaikka kakkosenkin tein sektiolla mut olin jo yön ponnistelujen jälkeen niin poikki etten paljoo reakoinut mihinkään. tämän kolmosen teossa olin sitten yön hyvin levänneenä terävänä mukana. ja sitten se odottelu kun vauva oli saatu pois kun lääkäri kursi minua kasaan tuli tosi levoton olo ja kyselin koko ajan "joko on valmista" hoitsu kertoili mitä missäkin vaiheessa tehtiin. Heräämössä sitten tulin niin kipeeksi ettei paremmasta väliä, mut sekin sitten hoitui vähän tuhdimmalla annoksella kipulääkettä, toki minulle meni kipupumppu koko ajan mut ennen kuin se kerkes vaikuttaa. Nyt kyllä olen jo niin hyvin toipunut et olen vähän ruvennut sulattamaan noita tapahtumia, mut taisi olla minun viimeinen lapsi kun seuraava olisi automaattisesti leikkaus. Niin me olemme mieheni kanssa puhuneetkin et lapset riittää. :hug: :heart: :heart:

 

Kyllä kieltämättä miullaki pari viikkoa leikkauksen jälkeen oli sellanen olo että ei kyllä vähään aikaan toista lasta enää, mut nyt on jo pidemmän aikaa ollu niin kova vauvakuume että :heart:

Traumaattisin juttu koko sektiossa oli miulle se tipan laitto :ashamed: ... Se ei oikeestaan sattunu mut kun ottivat verta siitä sitten niin tuli tosi heikko olo vaikka pötköttelinkin :/ Tuskan hiki pukkas päälle ja tuntu että silmissä sumenee. Yksi syy siihen saattaa olla myös sekin että ei ollut saanut syödä ja juoda pitkiin aikoihin :\|