poika on erilainen kuin tyttö

  • Viestiketjun aloittaja kotiäiti
  • Ensimmäinen viesti
villitulppaani
Minusta on mielenkiintoista nähdä, miten poikien ja tyttöjen leikit eroavat toisistaan. Seuraan mielenkiinnolla leikki-ikäisen poikani legoleikkejä ja mietiskelen, mitenhän tyttö (nyt vauva) leikkii tuossa iässä. Rakenteleekohan yhtä upeita legoautoja yms. ihmelaitteita vai mitähän ne leikit on 3-4v. ikäisenä.
 
Rukoilijasirkka
Ai meillä toi tyttö kyl tekee pojalle kiusaa. Oikeestaan poika ei voi sille oikeen mitään, joten meidän pitää ahkerasti puolustaa. Ja tyttö siis 4 ja poika 9.
 
Uskon kyllä jonkin verran biologisiin eroihin käytöksessä, mutta aika paljon lapsi kiusaa vain saadakseen huomiota/ kun on kateellinen yms. Ja kulttuuriset sukupuolikäsitykset on niin syvällä meissä, että sitä ihan huomaamattaan vahvistaa sukupuoleen yhdistettyjä asioita.

Esim. on tutkittu, että kun vauvan sukupuolta ei kerrota tutkittaville, on heillä tarve keksiä vauvalle sukupuoli, ja jutella sen mukaan.
 
Juh
Mä oon kans sitä mieltä, että pojat on niin poikia ja tytöt tyttöjä! Jotkut toki enemmän ja toiset vähemmän, mutta kyllä meidän lapsista on huomannu niin selvän eron esim. leikeissä jo tosi aikasin. Poika pärryytteli kenkien lans ja leikki että ne on autoja, ennen ku ostettiin sille sit niitä autoja. Ensimmäisiä sanoja oli myös auto. Nyt 1v. 8kk ikäsenä on ihan hulluna kaikkiin missä on moottori. Toki hoitaa myös nukkeja ja nalleja, mutta kyllä se on niin poika! Ja olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että kasvatus ei oo kyllä ollut mitenkään erityisesti sukupuoliroolittavaa.
 
Vieraspa minäkin.
Alkuperäinen kirjoittaja Juh:
Mä oon kans sitä mieltä, että pojat on niin poikia ja tytöt tyttöjä! Jotkut toki enemmän ja toiset vähemmän, mutta kyllä meidän lapsista on huomannu niin selvän eron esim. leikeissä jo tosi aikasin. Poika pärryytteli kenkien lans ja leikki että ne on autoja, ennen ku ostettiin sille sit niitä autoja. Ensimmäisiä sanoja oli myös auto. Nyt 1v. 8kk ikäsenä on ihan hulluna kaikkiin missä on moottori. Toki hoitaa myös nukkeja ja nalleja, mutta kyllä se on niin poika! Ja olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että kasvatus ei oo kyllä ollut mitenkään erityisesti sukupuoliroolittavaa.

Niin se vaan näyttää olevan.

Ennen lapseni syntymää mä olin just sitä mieltä, että sukupuolierot on kasvatuksen tulosta ilman biologista perustaa.

Nyt kun itselläni on tytär ja lähipiirissäni poika, tiedän, ettei siihen pieneen eroon ole voinut kasvatuksella vaikuttaa. Ja olkoon se niin. Lähipiirin pojalle autot ovat olleet kaikki kaikessa jo pitkään, kun taas tyttäreni syötti jo 1 vuoden ja 2 kuukauden ikäisenä nukelleen iltapuuroa samalla kuin itse syö. Tyttäreni leikkii toki joskus autoilla, mutta ne ovat lelu muiden joukossa. Pojalla on nukkeja ja hän leikkii niillä harvoin.

Tärkeintähän ei ole sukupuolten välinen ero vaan se, että molempien sukupuolten juttuja, eli pienillä lapsilla leikkejä ja aikuisilla opiskelua, työtä, harrastuksia pidetään yhtä arvokkaina. Edelleen valitettavasti ns. tyttöjen juttuja pidetään vähempiarvoisina.

Tässä meillä on feministeillä on vielä pallljoon tekemistä ja työtä.

 

Yhteistyössä