plussa tuli

ja mieli myllertää enemmän ja vähemmän :/

 

no onnea kuitenkin :flower: =)

 

Onnea!=)

 

Toisaalta tekisi mieli hyppiä onnesta kattoon,mutta toisaalta olin suunnitellut tulevaa elämääni ihan toisenlaiseksi..Aborttiin en varmaan kykene..*huokaus*

 

:hug: Tuttu tunne. Mun yllärivauva on jo kohta 4-vuotias ja muistan vieläkin että mieltä myllersi ja pitkään plussan jälkeen. En siltikään kadu lasta ja silloista raskautta. Tulipa vain se iltatähti aiemmin mitä itse oli suunnitellut. Meni urasuunnitelmat ja kaikki ihan uusiksi.

 

Toisaalta tekisi mieli hyppiä onnesta kattoon,mutta toisaalta olin suunnitellut tulevaa elämääni ihan toisenlaiseksi..Aborttiin en varmaan kykene..*huokaus*

Kuin minun suustani! Minä plussasin eilen. En tiedä mitä teen...

 

Toisaalta tekisi mieli hyppiä onnesta kattoon,mutta toisaalta olin suunnitellut tulevaa elämääni ihan toisenlaiseksi..Aborttiin en varmaan kykene..*huokaus*

Kuin minun suustani! Minä plussasin eilen. En tiedä mitä teen...

Onko tunteet eilisestä yhtään tasoittuneet?
Mä toivon että huomenaamuna saisin jotain selkoa ajatuksistani ja osaisin miettiä tulevaa.

 

Toisaalta tekisi mieli hyppiä onnesta kattoon,mutta toisaalta olin suunnitellut tulevaa elämääni ihan toisenlaiseksi..Aborttiin en varmaan kykene..*huokaus*

Kuin minun suustani! Minä plussasin eilen. En tiedä mitä teen...

Onko tunteet eilisestä yhtään tasoittuneet?
Mä toivon että huomenaamuna saisin jotain selkoa ajatuksistani ja osaisin miettiä tulevaa.

saman käynyt läpi.. nyt rv 17+5 väillä iloinen asista välillä en.

 

ei tämä mun toivottukkaan raskaus, siis pitkään odotettu tulos ens alkuun tuntunut kovin ONNEN tunteita nostattavalta, vaan piti nukkua muutaman yön yli, ni alkoi löytyä jo positiivisempiakin ajatuksia

 

Toisaalta tekisi mieli hyppiä onnesta kattoon,mutta toisaalta olin suunnitellut tulevaa elämääni ihan toisenlaiseksi..Aborttiin en varmaan kykene..*huokaus*

Kuin minun suustani! Minä plussasin eilen. En tiedä mitä teen...

Onko tunteet eilisestä yhtään tasoittuneet?
Mä toivon että huomenaamuna saisin jotain selkoa ajatuksistani ja osaisin miettiä tulevaa.

saman käynyt läpi.. nyt rv 17+5 väillä iloinen asista välillä en.

Kaduttaako että jatkoit raskautta?

 

Toisaalta tekisi mieli hyppiä onnesta kattoon,mutta toisaalta olin suunnitellut tulevaa elämääni ihan toisenlaiseksi..Aborttiin en varmaan kykene..*huokaus*

Kuin minun suustani! Minä plussasin eilen. En tiedä mitä teen...

Onko tunteet eilisestä yhtään tasoittuneet?
Mä toivon että huomenaamuna saisin jotain selkoa ajatuksistani ja osaisin miettiä tulevaa.

saman käynyt läpi.. nyt rv 17+5 väillä iloinen asista välillä en.

Kaduttaako että jatkoit raskautta?

No ei oikeestaan, välillä sitä mietti kyllä, mutta kun ei aborttiin pystynyt.
Ja nyt jo alkanut ajatukset olemaan positiivisella puolella.
Kyllä kai asioilla on tapana järjestyä.

 

Mulla kans mieli myllersi kun kuukausi sitten plussasin, vaikka lapsi olikin ihan toivottu. Nyt ajatukset on vähän tasaantuneet. Mutta tiedän ton tunteen, kun on vähän "hukassa" ja kaikki on kuin kääntynyt mullinmallin. Mutta usko pois, kyllä se vielä siitä selkiintyy ja iloks muuttuu. Ajan kanssa tulee itsevarmemmaksi. =)

Niin ja onnea plussasta! :hug: :flower:

 

Toisaalta tekisi mieli hyppiä onnesta kattoon,mutta toisaalta olin suunnitellut tulevaa elämääni ihan toisenlaiseksi..Aborttiin en varmaan kykene..*huokaus*

elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan.

Onnea plussasta! :flower: =)

Kaikella on aina tarkoituksensa.

 

Kiitos onnitteluista.
Kyllä kai tämä tästä iloksi joskus muuttuu..

 

Toisaalta tekisi mieli hyppiä onnesta kattoon,mutta toisaalta olin suunnitellut tulevaa elämääni ihan toisenlaiseksi..Aborttiin en varmaan kykene..*huokaus*

Kuin minun suustani! Minä plussasin eilen. En tiedä mitä teen...

Onko tunteet eilisestä yhtään tasoittuneet?
Mä toivon että huomenaamuna saisin jotain selkoa ajatuksistani ja osaisin miettiä tulevaa.

Eipä oikeen, vaikken muutakaan osaa ajatella... Mietin meidän tulevaa elämään, jos/kun vauva syntyy. Miten me pärjätään? Meillä on jo useampia lapsia ennen tätä.

Jos mä tekisin abortin, tunnen itseni, miten mun pää kestäisi sen? Todennäköisesti miettisin, olisko vauva ollut tyttö vai poika, koska syntynyt... jne.

MÄ EN TIEDÄ! ;-/

 

Toisaalta tekisi mieli hyppiä onnesta kattoon,mutta toisaalta olin suunnitellut tulevaa elämääni ihan toisenlaiseksi..Aborttiin en varmaan kykene..*huokaus*

elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan.

Onnea plussasta! :flower: =)

Kaikella on aina tarkoituksensa.

Onko se noin? Mä olen koittanut kans miettiä siltä kantilta, että uusi elämä on ihme ja siunaus meille. Mutta miten mä saan sen pääkoppaan sisäistettyä niin, etten edes harkitsisi aborttia :-/

 

Toisaalta tekisi mieli hyppiä onnesta kattoon,mutta toisaalta olin suunnitellut tulevaa elämääni ihan toisenlaiseksi..Aborttiin en varmaan kykene..*huokaus*

Kuin minun suustani! Minä plussasin eilen. En tiedä mitä teen...

Onko tunteet eilisestä yhtään tasoittuneet?
Mä toivon että huomenaamuna saisin jotain selkoa ajatuksistani ja osaisin miettiä tulevaa.

Eipä oikeen, vaikken muutakaan osaa ajatella... Mietin meidän tulevaa elämään, jos/kun vauva syntyy. Miten me pärjätään? Meillä on jo useampia lapsia ennen tätä.

Jos mä tekisin abortin, tunnen itseni, miten mun pää kestäisi sen? Todennäköisesti miettisin, olisko vauva ollut tyttö vai poika, koska syntynyt... jne.

MÄ EN TIEDÄ! ;-/

Meillä myös lapsia jo ennestään ja lapsiluku pitikin olla täysi.

Tuo abortti on meillä kyllä tod.näköisesti jo suljettu pois vaihtoehdoista.
Mitä enemmän asiaa mietin sitä kielteisempi kantani ko toimenpidettä kohtaan on.
Surisin varmaan joka "vuosipäivä" menetettyä lasta ja masentuisin.

Joten pitää varmaan totutella ajatukseen pienestä vauvasta.

 

ap ja vakkari harmaana, miten raskaus on ollut "yllätys"?
oliko ehkäisy käytössä?
jos ei, niin sit pitää mun mielestä vastata seurauksista
jos oli, niin sit on valinnan mahdollisuus

 

ap ja vakkari harmaana, miten raskaus on ollut "yllätys"?
oliko ehkäisy käytössä?
jos ei, niin sit pitää mun mielestä vastata seurauksista
jos oli, niin sit on valinnan mahdollisuus

Kyllä vaan, meillä oli ehkäisy käytössä. Mutta petti.

 

Toisaalta tekisi mieli hyppiä onnesta kattoon,mutta toisaalta olin suunnitellut tulevaa elämääni ihan toisenlaiseksi..Aborttiin en varmaan kykene..*huokaus*

Kuin minun suustani! Minä plussasin eilen. En tiedä mitä teen...

Onko tunteet eilisestä yhtään tasoittuneet?
Mä toivon että huomenaamuna saisin jotain selkoa ajatuksistani ja osaisin miettiä tulevaa.

Eipä oikeen, vaikken muutakaan osaa ajatella... Mietin meidän tulevaa elämään, jos/kun vauva syntyy. Miten me pärjätään? Meillä on jo useampia lapsia ennen tätä.

Jos mä tekisin abortin, tunnen itseni, miten mun pää kestäisi sen? Todennäköisesti miettisin, olisko vauva ollut tyttö vai poika, koska syntynyt... jne.

MÄ EN TIEDÄ! ;-/

Meillä myös lapsia jo ennestään ja lapsiluku pitikin olla täysi.

Tuo abortti on meillä kyllä tod.näköisesti jo suljettu pois vaihtoehdoista.
Mitä enemmän asiaa mietin sitä kielteisempi kantani ko toimenpidettä kohtaan on.
Surisin varmaan joka "vuosipäivä" menetettyä lasta ja masentuisin.

Joten pitää varmaan totutella ajatukseen pienestä vauvasta.

Mulla vähän samantyyppiset ajatukset... Katoin nettilaskurista, että la olis 25.1. Mies ei ole vaan kovin innostunut vauvan pitämisestä. Ja kyllähän muakin jonkun verran huolettaa nää fyysiset puitteet ja raha-asiat...

 

Mulla la olis 19.1.
Meilläkin ehkäisy petti, siksi plussa tulikin ihan täytenä yllätyksenä.
Vasta myin vauvan tarvikkeetkin pois...oi voi....

 

onnea!