harmaana
Yritän mahdollisimman lyhyesti kertoa taustaa.. Ei ole kyllä helppoa, koska seitsemään vuoteen mahtuu niin paljon.
Minä olin erittäin hyvä ystävä vielä 7 vuotta sitten erään miespuolisen henkilön kanssa. Seurustelin jo silloin vakavasti eli olimme aidosti ja vilpittömästi "vain" kavereita. Arvostimme molemmat ystävyyttä todella paljon.
Tällä miehellä oli jo aikanaan kaikenlaisia itsetuhoisia ajatuksia ja hän mokaili paljon ja joutui poliisinkin kanssa tekemisiin huomionhakuisuudellaan. Alkoi olla myös minusta mustasukkainen ja haki huomiota. Joutui myös suljetulle osastolle välillä, koska esim. saattoi ajaa autolla metsään kun kiukutteli mulle tai haki haulikon keskellä yötä ja soitti mulle ampuvansa itsensä ym ym.. ja näitä juttuja on paljon...
Sitten hän tapasi elämänsä naisen ja sen jälkeen alkoi mun helvetti. Tämä ystäväni lopetti moikkaamiset ja kaikki. Suurinpiirtein sylki päälle, jos törmättiin. ILMAN SYYTÄ.
Sitten jo 7 vuotta sitten tämä hänen vaimonsa alkoi piinaamaan mua. Hänkin jo reippaasti yli 30v. Samalla kylällä asutaan. Jo vuosikaudet hän on keskisormi pystyssä, kun menen esim autolla hänen ohitseen, huutelee ja haistattelee, huorittelee ym
Aikanaan yksi syy oli se, että mä olen kuulemma puhunut p..kaa että olen muka maannut hänen miehensä kanssa. EN TOD. OLE!
Viikko sitten törmäsin taas tähän naiseen. Hän sitten jälleen avautui. Sanoi oikein kahteen kertaan, että kannattaa varoa sitä miestä. Uhkaili muutenkin ihan tosissaan. Yritin taas kerran kysyä, että mistä tämä oikein johtuu.. Tämä ex-ystävä on valistanut vaimolleen, että olen jakorasia ja KAIKKI KYLÄN MIEHET ON KÄYTTÄNY MUA.
Voih.. en mä osaa kertoa tätä niin, että saisin ilmaistua itteeni. Aloin vaan tosissani miettiä, koska tiedän hänen menneisyyden mielenhäiriöt. Ties mikä mielentila on tänä päivänä ja mitä saa päähänsä. Onkohan ehkä oikeesti aihetta pelkoon? Uhkailiko se vaimo mua vai halusiko oikeesti varoittaa mua miehestä.. En tiedä. Häiriintyneitä ne on molemmat.
Minä olin erittäin hyvä ystävä vielä 7 vuotta sitten erään miespuolisen henkilön kanssa. Seurustelin jo silloin vakavasti eli olimme aidosti ja vilpittömästi "vain" kavereita. Arvostimme molemmat ystävyyttä todella paljon.
Tällä miehellä oli jo aikanaan kaikenlaisia itsetuhoisia ajatuksia ja hän mokaili paljon ja joutui poliisinkin kanssa tekemisiin huomionhakuisuudellaan. Alkoi olla myös minusta mustasukkainen ja haki huomiota. Joutui myös suljetulle osastolle välillä, koska esim. saattoi ajaa autolla metsään kun kiukutteli mulle tai haki haulikon keskellä yötä ja soitti mulle ampuvansa itsensä ym ym.. ja näitä juttuja on paljon...
Sitten hän tapasi elämänsä naisen ja sen jälkeen alkoi mun helvetti. Tämä ystäväni lopetti moikkaamiset ja kaikki. Suurinpiirtein sylki päälle, jos törmättiin. ILMAN SYYTÄ.
Sitten jo 7 vuotta sitten tämä hänen vaimonsa alkoi piinaamaan mua. Hänkin jo reippaasti yli 30v. Samalla kylällä asutaan. Jo vuosikaudet hän on keskisormi pystyssä, kun menen esim autolla hänen ohitseen, huutelee ja haistattelee, huorittelee ym
Aikanaan yksi syy oli se, että mä olen kuulemma puhunut p..kaa että olen muka maannut hänen miehensä kanssa. EN TOD. OLE!
Viikko sitten törmäsin taas tähän naiseen. Hän sitten jälleen avautui. Sanoi oikein kahteen kertaan, että kannattaa varoa sitä miestä. Uhkaili muutenkin ihan tosissaan. Yritin taas kerran kysyä, että mistä tämä oikein johtuu.. Tämä ex-ystävä on valistanut vaimolleen, että olen jakorasia ja KAIKKI KYLÄN MIEHET ON KÄYTTÄNY MUA.
Voih.. en mä osaa kertoa tätä niin, että saisin ilmaistua itteeni. Aloin vaan tosissani miettiä, koska tiedän hänen menneisyyden mielenhäiriöt. Ties mikä mielentila on tänä päivänä ja mitä saa päähänsä. Onkohan ehkä oikeesti aihetta pelkoon? Uhkailiko se vaimo mua vai halusiko oikeesti varoittaa mua miehestä.. En tiedä. Häiriintyneitä ne on molemmat.