Pitkään parisuhteessa oltu ensirakkauden kanssa, lapset pieniä. Arki hoidetaan mutta keskinäinen kiinnostus on aika nollassa. Itse olen kotona lasten kanssa. Yhteisellä reissulla tässä sitten kävi niin, että vietin iltaa vieraan miehen kanssa - jutellen, siis mitään ei tapahtunut vaikka molemmin puolinen kiinnostus todellakin oli. Oma mieshän oli mukana, muttei siis minun seurassani viettänyt iltaa.
Tässä on jonkinmoista ikäkriisiä podettu jo pidempään, ja jotain ikään kuin puuttuu elämästä, en ole keksinyt että mitä. Tämä ilta vieraan miehen seurassa sai minut ihan sekaisin, en edes muistanut että ihan vaan seksiä voi haluta niin pahasti
olen aina aiemmin ollut sitä mieltä että syrjähypyt on moraalittomia, ja jättäisin mieheni heti jos sellaista ilmenisi. Mutta nyt en ole enää varma... oli ihanaa kun tämä vieras mies halusi juuri minut, keskittyi vain minuun, ja kai siinä se kielletyn hedelmän makukin oli. Itse mies ei ollut varsinaisesti edes mitenkään erikoinen, vaan se mitä tunteita hän käynnisti minussa ja kuinka yllättynyt niistä olen. Mieskin oli naimisissa ja pienten lasten isä. Jonka omassa parisuhteessa näin toimitaan, sekä hän että vaimo.
Lähinnä kai mietin, että voisiko todella olla niin että rakkaus ja seksi ovat kaksi eri asiaa? Kun kaipaan huomiota mieheltä, olisiko oikein hakea se muualta "rasittamatta" miestäni? Sillä enhän itsekään varmaan huomioi häntä niin kuin hän haluaisi. Että voiko sitä kaikkea saada vanhasta parisuhteesta, parasta seksiä, tunnetta että olen seksikäs ja haluttava?
Sekava sepustus, mutta sekaisin olen minäkin. En uskonut joutuvani tällaisia asioita pohtimaan. Enkä olis joutunutkaan jos olisin pysynyt täällä kotona vaan...
