Pitkä ja kaunis nainen ansaitsee enemmän

Vaikka ei olekaan perjantai...

Pitkä ja kaunis nainen ansaitsee enemmän | Yle Uutiset | yle.fi

 

Niin?

 

Selittää miksi en saa enempää palkkaa. Mutta minkäs mie ulkonäölleni tai lyhyydelleni mahdan?

 

Sama taitaa päteä pitkiin miehiin.
Vähän kyseenalainen, mutta biologisesti ymmärrettävä, tendenssi.

Seitsem

 

Pitkä/hoikka/kaunis nainen ei saa lyhyemmiltä/lihavammilta/rumemmilta hyvää kohtelua
Itse ainakin olen huomannut sellaisen ilmiön, koska olen kivannäköinen, niin ensivaikutelma työkavereista on aina ollut kauhean etäinen/viileä. Vasta sitten pitkän ajanjakson kuluessa saan muut vakuutettua, etten ole sen kummempi, mitä muut kanssasisaret. Lähinnä mokien ja virheitten kautta, joihin alkuun puututaan paljon ankarammin, mitä muitten tekemii mokiin.

 

Sama taitaa päteä pitkiin miehiin.
Vähän kyseenalainen, mutta biologisesti ymmärrettävä, tendenssi.

Seitsem

Aivan. Mielenkiintoista on kuitenkin se, ylipaino näyttää vaikuttavan vain naisilla (ja siis ansiotasoa laskevasti).

 

Aivan. Mielenkiintoista on kuitenkin se, ylipaino näyttää vaikuttavan vain naisilla (ja siis ansiotasoa laskevasti).

Ei liene ainoa asia, missä sukupuolia kohdellaan eri tavoin?
Olisiko jotenkin niin, että lihava mies antaa vaikutelman siitä, että kykenee ruokkimaan laumansa, kun taas normaalipainoinen nainen on potentiaalisesi hedelmällisempi kuin paljon ylipainoinen?

 

Pitkä/hoikka/kaunis nainen ei saa lyhyemmiltä/lihavammilta/rumemmilta hyvää kohtelua
Itse ainakin olen huomannut sellaisen ilmiön, koska olen kivannäköinen, niin ensivaikutelma työkavereista on aina ollut kauhean etäinen/viileä. Vasta sitten pitkän ajanjakson kuluessa saan muut vakuutettua, etten ole sen kummempi, mitä muut kanssasisaret. Lähinnä mokien ja virheitten kautta, joihin alkuun puututaan paljon ankarammin, mitä muitten tekemii mokiin.

Täysin saman olen huomannut, vaikka olen ihan kiva ja avoin tyyppi. Joitain jopa se tuntuu äersyttävän, etten olekaan kopea tms. mitä nyt ikinä odottavatkaan minun olevan. Olen myös hyvä työntekijä, enkä katkera valittaja, joten palkkani lienee perusteltu

 

Oon sitten se poikkeus, joka vahvistaa säännön.

 

Ehkä tähän pätee se, että heillä on itsekunnioitus kohdallaan. Ovat itsevarmoja, ja näin myös ehkä kunnianhimoisempia.

 

Uskon myös tuohon itsevarmuuden osuuteen... Itse asiassa kun itsetuntoni oli alamaissa ei olisi tullut mieleenkään pyrkiä yliopistoon opiskelemaan. Vasta mieheni tavattuani aloin ajatella maailmaa avoimena minulle. Opiskelin, sain nyvän työpaikan, sain neuvoteltua hyvän palkan ja kehtasin jopa äitiysloman jälkeen pyytää roiman palkankorotuksen. Entisenä itsenäni jos olisin edes alalle hakeutunut, en ainakaan kehdannut palkkaneuvotteluita ehdotella.

No vieläkin olen sen verran "ruma" että vaikka tiedän että saisin kovempaa palkkaa kunhan taas pyytäisin, en siihen kehtaa. Julkishallinnossa tuntuu vain väärältä "ahnehtia", vaikka tiedän että työni on tärkeä ja merkityksellinen. Mieluummin näyttäisin muillekin esimerkkiä kohtuullisuudesta.