P
Päivän idiootein äiti
Vieras
Oltiin tänään kauppakeskuksessa lapsen 3v kanssa.
Oltiin menossa etsimään prinsessauimapukua ja yläkertaan suunnistettiin.
Lapsi seisoi kauniisti vierelläni rullaportaissa. Katson häntä kuin haukka aina koko matkan, paitsi yhden sekunnin verran katseeni sillä matkalla kääntyi katsomaan kaupan mainosta, kun kuulen lapsen itkevän lujaa.
Meinaa vieläkin tulla itku kun kuulen sen äänen vieläkin
Katsoin viereeni ja taakse ja näin kun lapsi menee mahallaan rullaportaita alas.
Ryntäsin perään ja otin syliin. Nenästä valui verta ja päässä iso ruhje. Rintakehässä naarmuja sanoin kuin käsissä ja olkapäässä. Huuli turvoksissa.
En osannut muuta tehdä kuin lapsi sylissä liukuportaat loppuun ja sitten istuin ja itku kurkussa katsoin mitä lapselle on tullut. Kun näin ettei muita vammoja ole menin lapsen kanssa lähimpään liikkeeseen kysymään onko kauppakeskuksessa mitään ensiapupistettä tai vastaavaa.
Ei ollut, mutta vahtimestari joka tuli paikalle oli mukava ja tämä myyjä jonka liikkeeseen ryntäsin.
En tiedä osasinko mitään järkevää heille sanoa, mutta saivat minut rauhoittumaan.
Kun lapsi lopetti itkun, soitin Mehiläiseen ja sain sieltä ajan tunnin päähän. Ajoin sinne ja lääkäri tarkisti lapsen perusteellisesti.
Pintanaarmuilla selvittiin, päähän tulee iso mustelma ja kuhmu. Ja huulen turvotus on jo laskussa. Nenä on arka ja sen päällä on naarmuja.
Lääkäri katsoi hampaat ja onneksi niissä ei ollut mitään.
Lapsi meni kahdeksalta nukkumaan ja äsken herättelin häntä. Vastasi unisesti ja nukahti uudestaan.
Lääkäri pyysi tekemään näin varoiksi.
Nyt uskallan jotenkin huojentua, on niin hirveä olo.
Mutta tästä lähin ei katseeni mene rullaportaiss muhinkään muuhun kuin lapseeni.
Kaikkea sattuu, sanoi lääkärikin, mutta ei se tätä pahaa oloa pois vie.
Oltiin menossa etsimään prinsessauimapukua ja yläkertaan suunnistettiin.
Lapsi seisoi kauniisti vierelläni rullaportaissa. Katson häntä kuin haukka aina koko matkan, paitsi yhden sekunnin verran katseeni sillä matkalla kääntyi katsomaan kaupan mainosta, kun kuulen lapsen itkevän lujaa.
Meinaa vieläkin tulla itku kun kuulen sen äänen vieläkin
Katsoin viereeni ja taakse ja näin kun lapsi menee mahallaan rullaportaita alas.
Ryntäsin perään ja otin syliin. Nenästä valui verta ja päässä iso ruhje. Rintakehässä naarmuja sanoin kuin käsissä ja olkapäässä. Huuli turvoksissa.
En osannut muuta tehdä kuin lapsi sylissä liukuportaat loppuun ja sitten istuin ja itku kurkussa katsoin mitä lapselle on tullut. Kun näin ettei muita vammoja ole menin lapsen kanssa lähimpään liikkeeseen kysymään onko kauppakeskuksessa mitään ensiapupistettä tai vastaavaa.
Ei ollut, mutta vahtimestari joka tuli paikalle oli mukava ja tämä myyjä jonka liikkeeseen ryntäsin.
En tiedä osasinko mitään järkevää heille sanoa, mutta saivat minut rauhoittumaan.
Kun lapsi lopetti itkun, soitin Mehiläiseen ja sain sieltä ajan tunnin päähän. Ajoin sinne ja lääkäri tarkisti lapsen perusteellisesti.
Pintanaarmuilla selvittiin, päähän tulee iso mustelma ja kuhmu. Ja huulen turvotus on jo laskussa. Nenä on arka ja sen päällä on naarmuja.
Lääkäri katsoi hampaat ja onneksi niissä ei ollut mitään.
Lapsi meni kahdeksalta nukkumaan ja äsken herättelin häntä. Vastasi unisesti ja nukahti uudestaan.
Lääkäri pyysi tekemään näin varoiksi.
Nyt uskallan jotenkin huojentua, on niin hirveä olo.
Mutta tästä lähin ei katseeni mene rullaportaiss muhinkään muuhun kuin lapseeni.
Kaikkea sattuu, sanoi lääkärikin, mutta ei se tätä pahaa oloa pois vie.
:hug: :hug: :hug: Voin uskoa että säikähdit. Onneksi selvisitte lähes säikähdyksellä eikä mitään vakavaa tapahtunut :hug: :hug: :hug: