Pitäiskö mun jaksaa enemmän?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja puhkipoikki
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

puhkipoikki

Vieras
Mietin onko mussa jotain vialla kun säännöllisesti on jaksoja kun tuntuu etten jaksa mitään ylimääräistä. Eli nyt on sellainen jakso meneillään. Jaksan mennä töihin. Mutta työpäivän jälkeen jaksan oikeastaan vaan ajaa kotiin. Tuskaa on jos joutuu kaupan kautta mennä ja on siinä ja siinä että jaksaa sitten valmistaa päivällistä lapsille. Ei puhettakaan että jaksais mennä esim lenkille illalla tai harrastaa jotain tai lähteä lasten kanssa johonkin. Olisin nyt jo täysin valmis menemään yöunille. Tekemistä olis vaikka kuinka paljon mutta mä en oikeasti vaan enää jaksa, jalat ei enää kanna. Sitten viikonlopulle jää aivan kaikki.

Olen kauan miettinyt pitäiskö mun jaksaa enemmän?? Vai onko tää tällaista koska mä teen pätkätöitä? Eli kroppa ei koskaan kerkee tottua siihen että ollaan töissä kun kokoajan vaihtelee tilanteet. voi mennä 4viikkoa töitä 1-2viikkoa ilman töitä ja sitten taas 2viikkoa-2kk töitä.

aikuisopinnoistakin oon täysin jäänyt jälkeen kun en vaan jaksa keskittyä niihin..
 
Ihan normaalia! Itse vuorotyötä tekevänä ja kahden erityislapsen yh:na voin kertoa, että etenkin talven pimeydessä voimat hiipuu, eikä työpäivän jälkeen jaksa muuta kuin pakolliset kuviot, eikä aina niitäkään. Ole armollinen itsellesi; on ihan ok että joskus menee koko viikon eineksillä eikä kotiruoalla. Tai että tilaa Alepa-kauppakassista ruoat kotiovelle, omia ja lapsen hermoja säästääkseen. YMS.
 
Mulla ainakin kestää aina yli puoli vuotta, että alkaa olo normalisoitumaan uudessa työpaikassa... Kaikki se tietotulva, selvittelyt, uudet (helpotkin asiat) vaatii veronsa... Töihin, kotia, pakkasesta ruokaa, lapselle pikkuautot lattialle ja itse torkkumaan viereen.. Sit lapsi kasilta nukkumaan ja itse samaan aikaan...
 
Huono fyysinen kunto tekee tuommoista jaksamattomuutta. Jostain luin tutkimuskesta että suomalaisten kunto on keskimäärin niin heikko että jaksavat tehdä vain 6-tuntisen työpäivän, viimeiset pari tuntia menee jo heikoilla työtehoilla.


Toki jos ilmiö on sulla uusi niin lääkärissä kannattanee käydä ainakin kilpirauhaskokeet ja hemoglobiini tsekkaamasaa.


Tiedän kyllä että on hankalaa päästä ylös sohvalta kun sinne on kerran päässy, mutta lenkille vaan.. Meillä on ollu sellanen rytmi että kotia tultua syödään ja sit katsotaan pikkukakkonen kaikki yhdessä sohvalla maaten(aikuiset ovat netissä samalla tai lukevat lehteä). Sen ajan kun kunnolla saa levähtää niin sit kuudelta iltalenkille lasten kaa, lapsille pyörät alle niin saa itse juosta perässä. Tai sit lähdetään uimaan.

Kaupassa käydään monesti klo 20 jälkeen, toinen jää laittaan lapset nukkumaan ja toinen lähtee kauppaan, siihen aikaan on mukavan rauhallista ja ostokset on nopsaan hoidettu.
 
hemoglobiini on tarkistettu noin vuosi sitten. sillon oli 130 mikä on aika hyvä lukema mulla kun mulla yleensä on hb sellainen että se laskee herkästi mutta se yleensä oireilee sitten ihan eritavalla. ei aiheuta jaksamattomuutta vaan päänsärkyä ja pyörtyilemistä.


Huono kunto mulla ei pitäis olla...

Kauppaan meno on pakko yhdistää siihen kotimatkan yhteyteen koska kukaan ei lähde erikseen muutaman tunnin kuluttua ajamaan 25km kauppaan, kun kauppa on kuitenkin työpaikan lähellä.

Mies tekee useimmiten ilta/yövuoroja joten olen illat yksin lasten kanssa. Usein tuntuu että aika vaan loppuu kesken eikä edes ehdi ulos lasten kanssa vaikka joskus jaksaiskin.

Mulla työaika vaihtelee aikalailla. Joka päivä on erilainen työaika. esim eilen olin töissä 6-15, tänään 7.30-16.00. maanantaina 6-15, tiistaina 8.30- 17.30 jne.

Kilppariarvoja multa ei oo koskaan tarkistettu. Olis kuulemma muutaki oireita jos olis vajetta...
 

Yhteistyössä