Pitäisikö sterilisaation ikäraja laskea 30:stä 25:teen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mitä mieltä olette?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Sterilisaatiolainsäädännön ongelmissa ei ole kysymys siitä, minkä ikäisenä kannattaisi päättää olla koskaan hankkimatta lapsia. oku voi haluta lykätä päätöstä kolmevitoseksi, toiselle on tärkeää sterilisaatio kaksikymppisenä. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, minkä ikäisellä ihmisellä tulee olla oikeus tehdä tämä päätös. Siihen ei ole muuta loogista vaihtoehtoa kuin täysi-ikäisyyden raja, jolloin ihmisellä on muutenkin oikeus hallita omaa kehoaan ja elämäntapavalintojaan.

Juu, kyllä mä tajuan teidän pointin. Ihan oikein tuo onkin. Pitäishän jokaisella täysi- ikäisellä olla oikeus päättää omasta kehostaan.

En mä tiedä. Jotenkin vaan. Mä olin niin villi ja hullu ja typerä vielä 25- vuotiaana, että jotenkin vaan haluaisin suojella niitä samanlaisia lapsellisia yksilöitä, kuin minä, päätöksiltä, joita ei voi enää peruuttaa. Jotenkin... vaan... en mä tiedä.

Ei mulla ole tässä asiassa mitään "ehdotonta" mielipidettä.
 
Ymmärsit väärin. Tarkoitin, että jos sinusta alle 30-vuotias ei ole kypsä päättämään lastenhankinnasta, hänellä ei ole myöskään oikeutta hankkia lasta ennen tuota ikää. Alle 30-vuotiaat on siis pakotettava käyttämään ehkäisyä, ja tarvittaessa heille on tehtävä abortti väkisin. Tämä on väistämätön seuraus sinun kannastasi.

Lapsettomista sterilisaatiota katuu vain kuusi prosenttia, joten katumisella ei nykylainsäädännön barbariaa pysty ainakaan perustelemaan. Huomattavasti suurempi osa katuu tatuointejaan, ja silti tatuointien ottaminen on täysin sallittua.

Tottakai alle 30-vuotiailla on oikeus päättää, etteivät he halua lapsia. Silloin he voivat käyttää ehkäisyä. Samoin alle 30-vuotiailla on oikeus yrittää saada oma lapsi, sen kun jättää ehkäisyn pois.

Sterilisaatioa ei voi rinnastaa muihin ehkäisymenetelmiin, koska se tuhoaa lisääntymiskyvyn lähtökohtaisesti pysyvästi. Eikä se, että ihminen pakotettaisiin johonkin vaikutuksiltaan pysyvään toiminteeseen ole mitenkään verrannollinen sen kanssa, että toisella ei ole oikeutta suorittaa ihmiselle pyynnöstä huolimatta vastaavanlaatuista toimenpidettä. Voihan itse asiassa jokainen tehdä sterilisaation itselleen, mutta lääkärien oikeutta suorittaa ao operaatio on rajoitettu.

Pitäisikö sinusta lääkäreiden poistaa myös potilaan pyynnöstä käsi tai suorittaa lobotomia, ihan vaan rajoittamattoman itsemääräämisoikeuden toteuttamiseksi? Varmasti moni lapsettomuudesta kärsivä luopuisi kädestään, jos saisi vastineeksi oman lapsen, joten lisääntymiskykyä ei voida lähtökohtaisesti pitää vähempiarvoisena kuin sitä kättä.

Ja 6 % katumisprosentti ei ole minusta pieni ja kuten mainittua, elle 30-vuotiailla osuus on yli viisinkertainen. Tämä nykyrajoituksilla, varsinkin lapsettomien katumisprosentit nousisi todella reippaasti, jos sterilisaation saisi 18-vuotiaana kuten itse esität. Omassa tuttavapiirissänikin on vaikka kuinka monta, jotka vielä tuolloin kuvittelivat, etteivät koskaan halua lasta.
 
Pitäisi nostaa 35-vuoteen.
25-vuotiaalla on vielä (jos on nainen) aikaa muuttaa mieltään 15 vuotta ja se on aika paljon ihmiselämässä.
Sterilisaation purkamiset tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi.
On olemassa luotettavia ja hyviä ehkäisykeinoja ilman sterilisaatiotakin.

Samaa mieltä. Alle 30-vuotiaana minä inhosin lapsia ja vannoin, etten ikimaailmassa sellaista huolisi. Koiranruuaksi joutivat minun puolestani. Sitten 33-vuotiaana sain ekan lapseni ja tajusin, että ne ovat ihanin asia koko maailmassa.
 
Mulla on asperger ja olen todella levoton luonne, add:kin on ja en pidä ihmisistä juurikaan, lapsista vielä vähemmän kun en kestä kovia ääniä ja kaaosta, enkä jaksa kiinnostua muutenkaan mistään minkä koen epäkiinnostavaksi, eli ihmiset ja lapset. En missään nimessä halua lisääntyä ikinä, koen ajatuksen toisesta ihmisestä kasvamassa sisälläni todella kuvottavana ja synnytyskin on ajatuksena jo todella iljettävä, vaikka muiden kohdalla sitä en ajattelekaan minään erikoisena asiana, omalla kohdallani vain. Lisäksi olisin aivan kamala äiti kun väsyn paljon muiden ihmisten seurasta, aviomihenikin, ja tarvitsen todella paljon, tuntikausia, omaa aikaa joka päivä että jaksan. Koen myös tunteet normaalia voimakkaammin ja väsymyksensietokyky on sen takia aivan nollassa.

Silti en saa nykyisellään sterilisaatiota, vaikka raskaaksi tullessa aivan varmasti joku tekisi ennakkoon jo lasu-ilmoituksen ja lapsi otettaisiin asap pois hoidostani. Hullu maailma. Mieheni on jo sterilioitu onneksi ja itse ajattelin teettää operaation mahdollisesti ulkomailla itselleni, en keksi sen vastuullisempaa tekoa.
 
Nyt on aika kannattaa ja jakaa kansalaisaloitetta itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi.
"Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta"
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2401

Suomessa steriloinnin ikäraja on 30-v.

Tässä on kysymys itsemääräämisoikeuden lisäämisestä.
Sterin ikärajan lasku koskisi myös alle 30-v ikäisiä alle 3 lapsen vanhempia, eikä pelkästään vapaaehtoisesti lapsettomien vähemmistöä.
 
Olen sitä mieltä, että sterilisaation ikärajaa pitäisi laskea, ja että joka ikiselle, joka voi perustella sterilisaation tarpeen syntymättömän lapsen edulla (esimerkiksi koska ihmisellä on päihdeongelma, periytyvä vakava sairaus, väkivaltaongelma tai vakava mielenterveysongelma) pitäisi maksaa tästä tuntuva, kymmenien tuhansien eurojen korvaus. Siis siitä, että on niin vastuullinen ihminen, että jättää lapsen tekemättä vaikka ehkä jossain elämänsä vaiheessa haluaisi. Sillä rahalla sairas ja syrjäytynyt ihminen ehkä ensimmäisen kerran elämässään saisi apua itselleen, tai voisi toteuttaa jonkun unelmansa, jolla olisi merkittävä myönteinen vaikutus hänen elämäänsä. Aivan kaikki olisivat onnellisia.

Ihan rehellisesti; ihmisiä ei tarvita tänne yhtään enempää. Tavallisista talliaisista ei ole pulaa, eikä tavallinen pullainen vie ihmiskunnan kehitystä yhtään eteenpäin. Oisko aika panostaa määrän sijasta laatuun.
 

Yhteistyössä