Pitäiskö vaan luovuttaa???

Että ei meille sitä pikku kakkosta tule.Pitäiskö myydä kaikki vauvanvaatttet pois ja vaan unohtaa koko asia????

Mieli maassa ja pahasti..taidan ruveta syömään suklaata ja vollottamaan silmät päästäni.

 

Kauanko ollut haaveissa jo?

 

Nyt kun myyt ne kamat pois niin huomaatkin sitten olevasi raskaana... olen kuullut että se toimii.

Mut kuitenkin :hug:

 

:hug: miultakin..
Mikä teillä on tilanne, yritys päällä?

 

Kuulin pariskunnasta, joka raskautui heti kun "luovutti". Stressaamisella on jännä vaikutus hedelmöittymiseen.

 

9kk yritystä päällä..tiedän ettei se ole aika eikä mikään mutta tuntuu pahalle silti.Hoidossa ollaan.Ennenstään 1 lapsi joka sai alkunsa heti.

Mä tiedän että se varmaan auttaisi jos ne kaikki ihanuudet möis pois mutta raskinko?????Sitten niitten osto on taas edessä jos joskus tuuri kävisi....en tiedä.

Kaikki sanoo että "luovuttakaa"..kait se olisi paras ratkaisu.IFV ei päästä ensi kiertoon tekemään kun miehellä alkaa töissä sesonki ja eivät saa vapaita...

 

Jospa laitat vauvan tavarat jonnekin varastoon ja yrität keskittyä johonkin muuhun? Miekin oon kuullut niitäkin tarinoita että silloin on tärpänyt kun sitä vähiten ootti.

 

no äläpäs nyt vielä luovuta kun eihän tuo ole vielä mikään "pitkä" aika yritystä :hug:

 

mä luovuttaisin vasta kahden vuoden odottamisen jälkeen. haaveissa itselläkin tuo pikku-kakkonen.

 

no äläpäs nyt vielä luovuta kun eihän tuo ole vielä mikään "pitkä" aika yritystä :hug:

Tiedän...jotkut ei saa yhtäkään ja meillä on sentään ihana tyttö :heart:

 

Kuinka te olette noin nopeasti jo päässeet hoitoon? Tuliko ensimmäinen ihan "helposti" vai hoidoilla?

 

Jospa laitat vauvan tavarat jonnekin varastoon ja yrität keskittyä johonkin muuhun? Miekin oon kuullut niitäkin tarinoita että silloin on tärpänyt kun sitä vähiten ootti.

Ne on tuolla vaatehuoneen perinmäisessä nurkassa laatikoissa.....Poissa mielestä poissa silmistä.

 

No toi on tietty kun hoidoissa joutuu käymään... en tiedä mikä tein tilanne on mut olen myös kuullut muutamasta parista joille ensimmäinen tuli hoidoilla ja toinen sitten ihan luomusti... joten jos vähäks aikaa jättäsitte yrittämästä josko sitten onnistais.

 

esikoinen tuli ihan heti..yksityisellä puolella ollaan.Mistä mä saisin enempi kärsivällisyyttä ja sitä etten hajoo joka kk henkisesti kun menkat alkaakin?????Pitäisköhän vaikka mennä terapiaan???
Tai sitten mä olen tehnyt ihan liian ison asian täsät hommasta....

 

Ihan ensimmäisenä: lopeta se stressaaminen ja ole ajattelematta asiaa koko ajan. Nauti lapsestasi, joka teillä jo on. Se toinen tulee, jos se on tullakseen.

 

Vähän jotenkin hätiköidyltä kyllä tuntuu, jos olette jo hoidossa ja vasta nyt yk9. Miksi hakeuduitte niin aikaisin hoitoon?

 

Tiedän tunteen. Oon itsekin miettinyt, terapiaanko tässä pitää mennä, kun pää hajoaa vauvan yrittämisestä. Ja luovuttamisen tunne on tuttu, ja monta kertaa on päätetty heittää hanskat tiskiin. Vaan kyllä sen toisen vauvan kuitenkin haluaa, eikä se ainakaan meille tulisi yrittämättä "koskaan".

 

Koita suunnata ajatuksesi johonkin muuhun, ala vaikka suunnittelamaan jotain kivaa lomamatkaa tai jotain... että on muutakin odotettavaa. Helpompi jaksaa jos tulee vielä pettymyksiä, ja ehkä se tärppikin tulisi helpommin jos pystyisit unohtaan pahimmat paineet... tsemppiä.

 

Monesti se raskaus ei ala senkään takia kun kokoajan tuota asiaa miettii!

 

Luovuta. Se voi auttaa. Olen monen kuullut tulleen raskaaksi sen jälkeen kun on päätetty luovuttaa ja lakata yrittämästä.

 

toi on just se temppu jolla se kakkonen lähtee alulle!!! ainaki meillä (tosin komosen kohalla ) ku luovuttiin toivosta ja hävitettiin kaikki vauva tarvikkeet ni johan plussas!!

 

Monesti se raskaus ei ala senkään takia kun kokoajan tuota asiaa miettii!

No ihanko totta. Mutta kun ihminen ei ole kone, kaikki ei pysty unohtamaan vauva-ajatuksia vaikka kuinka käskevät itseään.

 

Ootko Shenda vielä kotona esikoisen kanssa? Ootko ajatellut töitä, opiskelua, harrastusta tms? Se vois auttaa.

 

tsemppiä, kylläse vielä natsaa me odoteltiin kakkosta hoitojen kera 5- vuotta, ja vauvakamat oli odottelemassa varastossa, kyllä siihen menkkojen alkamiseen turtuu, muttta pieni maailmanloppu se aina on.

 

Minä taas tulin heti raskaaksi kun töissä oli kauhea stressi ja tein just sillä viikolla kahta työtä ja kotona kävin vain pyörähtämässä ja pomo nauroikin jälkeenpäin että on sitä sillä viikolla keretty muutakin tekemäään kun töitä
Eli keksippä jotain tosi mielenkiintoista ja uutta mikä vie ajatukset muualle niin jos sit tärppäis.