Pitääkö se toinen lapsi tehdä ennestään huonoon tilanteeseen? Sit vinkua rahaa ja hoitoapua muilta.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mistä näitä sikiää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mistä näitä sikiää

Vieras
En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa tämän parin kohdalla. Nainen on opiskelukaverini ja heillä yksi lapsi ennestään. Opinnot ovat molemmilla olleet tauolla lapsen vuoksi ja taloudellinen tilanne melko huono. Kavereita on hyödynnetty hoitoapuna aika usein, kun isovanhemmat muualla. Kummankaan opinnot eivät ole kovin joustavia.

Nyt sitten toinen lapsi tulossa, harkittuna. Vähän hankala ymmärtää taas. Opinnot lykkääntyvät jälleen, joka tarkoittaa työllistymisen lykkääntymistä. Ja valitusta huonosta tilanteesta ja rahapulasta. Meistä kavereista suurin osaa alkaa jo valmistua. Meiltä olisivat lainaamassa jatkuvasti ja pyytämässä lapenvahdiksi. Mulla alkaa gradun kirjoitus ja kun sanoin tästä kaverille, eka kommentti oli "hei ihanaa, sittenhän sulla on aikaa hoitaa meidän poikaa".

Ei se tilanne ainakaan helpotu, jos ei missään vaiheessa jaksa keskittyä hoitamaan opintoja loppuun. Arvostelen ikävästi, mutta fiksumpi olisi sen ekan jälkeen hoitanut opinnot kuntoon, mennyt töihin ansaitsemaan rahaa seuraavaa varten. Nyt opintosuunnitelmakin on ehtinyt vaihtua ja heille tulossa vitkastelun takia paljon lisätyötä. Pulassa olisivat ilman meidän muiden hoitoapua ja lainoja.
 
Ja ajattelit sitten avautua palstalla? :O
Mitäpä jos sanot suoraan kaverillesi mitä ajattelet (joka on kyllä tottakin) ;)
Ja samaan hengenvetoon toteat että teidän lapsi hoida itse. Jokainen hoitrakoot lapsensa itse,mikä pakko sinun tai kavereiden niitä on hoitaa.
Tavallaan voisin sanoa että jos te otatte avosylin lapsukaisen aina hoitoon niin tietenkin vanhemmat valikoi helpomman elämän tekee tenavia lisää ja nauttivat kun muut hoitaa.
 
[QUOTE="totta";25146058]Ja ajattelit sitten avautua palstalla? :O
Mitäpä jos sanot suoraan kaverillesi mitä ajattelet (joka on kyllä tottakin) ;)
Ja samaan hengenvetoon toteat että teidän lapsi hoida itse. Jokainen hoitrakoot lapsensa itse,mikä pakko sinun tai kavereiden niitä on hoitaa.
Tavallaan voisin sanoa että jos te otatte avosylin lapsukaisen aina hoitoon niin tietenkin vanhemmat valikoi helpomman elämän tekee tenavia lisää ja nauttivat kun muut hoitaa.[/QUOTE]

Avausta ei kai ollut tarkoitettu vain tälle kaverille, vaan yleisenä aiheena, joka on liian monen nuoren perheen asia. Näitä "kavereita" todella tuntuu riittävän meidänkin tuttavissa. Jaksetaan sitten käydä valittamassa, kun isovanhemmat ja sisraukset tai kaverit eivät aina ole valmiina vippaamaana rahaa tai tulemaan laspenhoitajiksi. Vippirahoja vielä otetaan mieheltä salaa, kun pitää ostaa rasvoja ja haisuja.
 
[QUOTE="vieras";25146079]Avausta ei kai ollut tarkoitettu vain tälle kaverille, vaan yleisenä aiheena, joka on liian monen nuoren perheen asia. Näitä "kavereita" todella tuntuu riittävän meidänkin tuttavissa. Jaksetaan sitten käydä valittamassa, kun isovanhemmat ja sisraukset tai kaverit eivät aina ole valmiina vippaamaana rahaa tai tulemaan laspenhoitajiksi. Vippirahoja vielä otetaan mieheltä salaa, kun pitää ostaa rasvoja ja haisuja.[/QUOTE]

Itselläni oli aikanaan vastaava "kaveri" tein heti selväksi että en ole hänen tenavan lapsenhoitaja ja en myöskään ole sossu enkä pikavippi toimisto.
No eipä varman ylätys että se "ystävyys" kaatui siihen.
Olkapäätäni tarjosin ja kyläily kuin kaupunkisauraa mutta sitä hän ei kaivannut.
Mielestäni jokaisen joka tajuaa vähänkin omalla järjellään ajatella pitää tehdä tällaisille kavereille selkeästi selväksi mitä on kaveruus, se kun ei ole rahan lainaamista tai olemalla ilmainen lapsenvahti :(
Ymmärrän jos joskus tyyliin gyne ajaksi tai hammaslääkäriajaksi mutta jatkuvasti niin en tajua.
 
Ap on vaan kade kun itse ei ole uskaltanut tehdä lapsia oikeassa iässä ja sitten kun kavereille jo isot lapset ja omaa aikaa niin ap jonottaa hedelmöityshoitoihin mummoiässä:D
 
Olisiko niin, että lapsenhankintaansa vaikuttavat muutkin kuin luettelemasi asiat?
Esim niin että rahatilanteestaan ja kireästä aikataulustaan huolimatta kokevat arjen toimivan ja perheen nauttivan lapsiperhetilanteestaan?
Ja siihen tahtovat toisen lapsen lyhyellä ikäerolla, koska uskovat sen olevan pidemmällä tähtäimellä lapsille parhaaksi?
Jotain muuta vastaavaa?
 
En mäkään ymmärrä!

Kaveri sai justiin toisen lapsen, eri isälle. Valitti jo ensimmäisen kohdalla miten rankkaa on ja rahat ei riitä, riitelevät miehen kanssa jne. Nykyisen kanssa hankkiutui heti raskaaksi ja 2kk jälkeen raskautui. Nyt tilanne on tuplasti pahempi kuin ensimmäisen kanssa ja ero tulossa. Nyt haaveilee että löytää uuden miehen jonka kanssa tehdä 2 lasta lisää.

Mä oon kyllä sanonut kaverille että vähän ksnnattais miettiä ja kun edellisen kerran haaveili että löytää uuden miehen ja tekee toisen lapsen, sanoin että keskittyy siihen yhteen ja parisuhteeseen. Kun kuulin että heti yrittää lasta, kysyin onko ihan varma ja sanoin että rankkaa tulee olemaan vauvan ja taaperon kanssa. Kaveri vakuutti että pärjää. Nyt valittaa kun ei päässyt kunnolla seurustelemaan kun raskautui. Tekis mieli sanoa "Mitäs minä sanoin!"
 
Olisiko niin, että lapsenhankintaansa vaikuttavat muutkin kuin luettelemasi asiat?
Esim niin että rahatilanteestaan ja kireästä aikataulustaan huolimatta kokevat arjen toimivan ja perheen nauttivan lapsiperhetilanteestaan?
Ja siihen tahtovat toisen lapsen lyhyellä ikäerolla, koska uskovat sen olevan pidemmällä tähtäimellä lapsille parhaaksi?
Jotain muuta vastaavaa?

Aivan varmasti, tuskin muuten lapsia olisivat tehneetkään. Ikävä fakta on kuitenkin se, että pelkällä rakkaudella ei elä. Eipä noille lapsille niin isoa ikäeroa olisi tullut, vaikka olisi ensin hoitanut opinnot alta pois. Jotkin kurssit järjestetään vain joka toinen vuosi ja vanha opetussuunnitelma on vaihtumassa täysin. Kaverini tiesi tämän ja hänellä olisi aikaa suorittaa opintonsa sen mukaan, mutta päättivätkin tehdä toisen. Nyt hän joutuu tekemään monioa kursseja uudestaan uuden opetussuunnitelman mukaisesti ja taas hommat jäävät roikkumaan. Sitten harmittelee sitä.

Minusta arjen ei voi sanoa toimivan, jos pitää jatkuvasti soitella kavereille ja pyytää lapsenvahdiksi tai kinuta rahaa. Kukaan meistä ei ole enää kovin kiinnostunut kyseiseen tehtävään. Toisaalta haluamme auttaa ystäviä, mutta toisaalta emme voi jatkuvasti syytää rahaa ja hoitaa heidän lastaan. Pakko kai se on lopettaa kylmästi.
 
[QUOTE="aloittaja";25146476]Aivan varmasti, tuskin muuten lapsia olisivat tehneetkään. Ikävä fakta on kuitenkin se, että pelkällä rakkaudella ei elä. Eipä noille lapsille niin isoa ikäeroa olisi tullut, vaikka olisi ensin hoitanut opinnot alta pois. Jotkin kurssit järjestetään vain joka toinen vuosi ja vanha opetussuunnitelma on vaihtumassa täysin. Kaverini tiesi tämän ja hänellä olisi aikaa suorittaa opintonsa sen mukaan, mutta päättivätkin tehdä toisen. Nyt hän joutuu tekemään monioa kursseja uudestaan uuden opetussuunnitelman mukaisesti ja taas hommat jäävät roikkumaan. Sitten harmittelee sitä.

Minusta arjen ei voi sanoa toimivan, jos pitää jatkuvasti soitella kavereille ja pyytää lapsenvahdiksi tai kinuta rahaa. Kukaan meistä ei ole enää kovin kiinnostunut kyseiseen tehtävään. Toisaalta haluamme auttaa ystäviä, mutta toisaalta emme voi jatkuvasti syytää rahaa ja hoitaa heidän lastaan. Pakko kai se on lopettaa kylmästi.[/QUOTE]

Joo. Vaikea sanoa, kun ei tunne ystäviäsi ja tilannettaan.
Yritin vain keksiä mahdollisia syitä näennäisen järjenvastaiselle käytökselle.
:)
 
No ei kai niitä lapsia jätetä rahan takia tekemättä. Ikävää, jos sun mielestä materia menee laspen edelle. Ei kuullosta kovin onnelliselta elämältä. MIksi arvostella toisia. Ja jos minulla olisi rahaa, niin totta kai lainaisin sitä nuorelle perheelle:O Ja omaa aikaa lapsen hoitoon voi lahjoittaa ihan ilmaiseksi. Enenmmän tukea nuoret perheet kaipaisivat. Ja jos sinulla on rahaa ja voit lasta hoitaa, niin onko se niin vastenmielistä auttaa toisia? Opiskella ehtii myöhemminkin, mutta lapsentekoikä on rajallinen.
 

Yhteistyössä