Pitääkö minun vihata laihoja naisia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja tyttönen:
mä olen laiha, siis oikeasti laiha 167/49, ja mua taas ärsyttää tuollainen ajattelu että laihat on ylpeitä, paskiaisia. mulla on kaikenkokoisia ystäviä, enkä mä niitä mitenkään luokittele.
ja ei se elämä laihana ole yhtään sen parempaa jos ei muut asiat ole kunnossa. mä painaisin mielelläni enemmän, näyttäisin naiselta ja löytäisin vaatteita jotka pysyy päällä. mutta kun paino ei nouse, vaikka kuinka yritän.

Musta tuntuu hyvin samalta... Oma kokoni on 163/45. En voi laihuudelleni mitään ja totisesti ottaisin mielummin enemmän kiloja ja näyttäisin naiselta. Olen 30 ja mua luullaan jatkuvasti alaikäiseksi... Ikinä en arvostelisi toisia koon ja painon mukaan, aika omakohtaisesti olen oppinut, ettei sille aina paljoa voi. En mieti lihavista mitään sen ihmeempää kuin laihoistakaan.

Ja mua satuttaa suorastaan tuollaiset ap:n aloitukset. Ei sekään kivalta tunnu, että aina ajatellaan, että laihoja saa vapaasti haukkua. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja iivi:
Minulla on juuri päinvastoin - kuinka idioottimainen olinkaan sillion, kun olin normaalipainon alarajoilla, tiukkapipoilin syömisistä ja liikuin vain pysyäkseni kuosissa. Miehiä pörisi ympärillä kuin kärpäsiä - mutta ehkäpä paska houkuttelee kärpäsiä, ja miesseuran tasokin oli niin ala-arvoista että miltei itkettää niin paljon että naurattaa.

Nykyään 15 kiloa painavampana mutta silti normaalipainoisena olen vakuuttunut siitä, että sellaiset ihmiset joiden seurassa minä viihdyn ovat rentoja ja itsensä kanssa sujut - painolla ei ole mitään merkitystä asiaan. Silti ainakin minun tuttavapiirissäni ne lihavimmat ihmiset (jos jotenkin haluaa eriyttää) ovat lempeimpiä, ystävällisempiä ja rakkaimpia. He eivät ole ympäristölleen katkeria, iloitsevat aidosti ystäviensä kohtaaman hyvän puolesta ja kykenevät solmimaan pitkäkestoisia ystävyyssuhteita. Ei pidä välttämättä kaikissa tapauksissa paikkaansa - mutta näin minun tuttavapiirissäni. Myös mies kertoo aiemmin ihastuneensa lihavempiin naisiin - sisäisten piirteiden vuoksi.

Tuli tästä mieleen, että voisko laihoissakin olla eroja? Semmoiset, joille se laihuus on hankittu laihduttamalla ja kauhealla treenillä ja on hirmu tärkeää jostain ihmeellisistä ulkoisista syistä saattaisivat helpommin olla koppavia isompia kohtaan. Mutta tämmöiset kuin minä, jotka on jääneet keskenkasvuisen näköisiksi vastoin omaa tahtoaan eivätkä liho millään tuskin hirveästi jaksavat ylpistellä omalla tikkuraajaisella olemuksellaan.

 
Minä olen laiha. En kuitenkaan arvostele ihmisä kilojen perusteella, niin kuin en muidenkaan ulkoisten seikkojen. Toisten arvosteleminen, koski se sitten henkilökohtaisia ominaisuuksia tai vaikka elämänvalintoja, on mielestäni huonoa käytöstä, eikä kuulu sivistyneen ihmisen kommunikointiin. Mielstäni kanssaihmisiin tulee suhtautua lähtökohtaisesti kunnioittavasti.
 

Yhteistyössä