Pitääkkö vai ei, apua!

[missmilitary]

Hei!
Olen 20 vuotias nuori ja menevä nainen. Tänään, vihdoinkin kolmannen tai neljännen testin jälkeen uskon että kyllä se viiva testissä aen verran hyvin nälyy että uskottava se on, olen raskaana.
Tarvitsisin jotain tukea, apua ja näkökulmia, mitä minun pitäisi tehdä!
Toisaalta, olen onnellinen ja jännittynyt ja haluaisin pitää lapsen. Toisaalta taas mielessä pyörii ettei tähän elämäntilanteeseen näin nuorena ole tiöaa vauvalle.
En ole vakituisessa parisuhteessa vielä, mutta saman miehekkeen kanssa pyörin jatluvasti. Hänelle kerrottuani, hän on yhtä ulapalla että mitä tehdä.
Minulla on neuvolaan ensi viikolle aika jossa keskustelemme asiasta, mutta uskon teiltä tulevan hyviä pointteja myös!
Kiitos jo etukäteen.

 

[Saspa]

Moikka =)

Mietit ja mietitte ihan normaaleja asioita ei pidä säikähtää ainakaan. ekana kannattaa varmaan miettiä että haluatteko pitää lapsen. odotatko yksin vai yhdessä, haluatteko asua yhdessä vauvan synnyttyä vai tuleeko sinusta kenties yksinhuoltaja?
haluaako isä olla mukana? mikä isän rooli tulee olemaan.
mut hei yhden asian haluan kumminkin rohkaisuksi sinulle sanoa, äidiksi tullan raskauden ja syntyneen lapsen myötä tästä esim hyvänä esimerkkinä oli tämän kauden erillaisten äitien muistaakseni ensimmäinen jakso jossa oli hyvin sinun ikäinen menevä helsinkiläis(?) äiti ja myös hyvin samassa tilanteessa kuin sinä nyt ja ainakin ohjelman perusteella hänestä kasvoi äideistä parhain =)

miettikää rauhassa ja avoimin mielin =) vain sinä ja te tiedätte mitä teette =)

terwisin äiti 30vee ja 4:ttä odottava =) (esimmäisen sain 19v)

 

[OneMore?]

minäkin sain ekan lapseni 19 vuotiaana, odotin yksin ja olin yh (pojan isä kyllä tapaa poikaansa) mutta jotenkin se vain tuntui oikealta silloin, vaikka itselläkin oli opiskelu kesken ja baarielämä maistui.. kummasti sitä vain kasvoi ja ajatusmaailma muuttui, vaikka ei mustakaan mitään rusinaa tullut eli hyvä tukiverkosto kun on läsnä niin saa sitä vapaa-aikaakin sitten, pitää vaan osata sitten priorisoida asioita

Tsemppiä päätökseen, loppujen viimeksi sinä sen teet

 

[Maddi]

Vähän kyllä kuulostaa siltä, että sen verran lasta haluat että abortin tehtyäsi saattaisit katua On hyvä muistaa että vaikka lapsia saattaisit myöhemmin saadakin, yksi on jo tulossa ja sitä yhtä et enää koskaan saa takaisin, jos siitä nyt luovut. Ikävä realiteetti, jos lapsi ei nyt ollut suunnitelmissa mutta niin se vain on. Toisaalta aika hellyyttävää että sieltäpä olisi nyt lapsi tulossa jos sille annetaan vain tilaa ja mahdollisuus

Itsellä muuten yli 8 vuotta samaa ja vakiintunutta parisuhdetta takana ja mies oli silti, vaikka tiesi haluavansa lapsia kanssani, aika stressaantunut ekat kuukaudet ja mietti miten oikein pärjätään ja että eihän hän ole ollenkaan valmis vielä. Nyt on asian kanssa hyvinkin sujut ja innoissaan odottaa vauvaa Niinpä sitä voi sopeutua ja kasvaa uusiin rooleihin vaikka raskaus oliskin ihan yllätys ja suunnittelematon

Tsemppiä ja voimia, toivottavasti kaikki menee parhain päin teidän kohdalla