Pirtsakka

[Arki ikävystyttää]

Olemme seurustelleet 5 vuotta, joista 3 asuneet yhdessä. Ja nyt on lakanut kyllästyttää, ainakin minua.

Tuntuu, että kaikki on aina sitä samaa. Käydään töissä. Tullaan kotiin. Minä teen ruokaa. Minä siivoan. Mies istuu sohvalla ja katsoo telkkaria. Jos pyydän häntä auttamaan kotitöissä, niin hänellä on aina niin kiire... katsoa esim mainoksia.

Mies on hankkinut toisen työn, jo vuoden päivät hän on lähinnä käynyt kotona nukkumassa. Jos on jotain yhteistä menoa, niin hän muistaa kyllä harmitella, miten nyt taas menettää niin ja niin paljon rahaa, kun ei ole töissä.

Olen hankkinut täysin oman elämän. Minulla on uusia ystäviä, uusia harrastuksia. Voin olla menossa joka ilta, tai jäädä rentoutumaan kotiin. Ihan, miten haluan. Matkaseuraakin löytyy helposti, jos haluan lähteä jonnekin kauemmas.

Mutta vaikka muuten menee lujaa, tärkein puuttuu. Eli läheinen suhde rakastettuun. Miestä ei saa enää innostumaan edes rakastelusta, paitsi n. kerran kuukaudesa kamalan vänkäämisen jälkeen.

Tuntuu, että meillä ei ole enää mitään yhteistä. Häntä ei kiinnosta klassinen musiikki, taide, kokkaus, patikointi, purjehtiminen. Minua ei kiinnosta penkkiurheilu, uusien sähkövempeleiden osto kotiin.

Se intohimo ja yhteisyys, mitä koimme suhteen alussa, on muuttunut harmaaksi mössöksi. Pelkäksi yhdessä asumiseksi. Mies ei enää halua lähteä edes yhteisten tuttaviemme luo kylään, paitsi jahtaamalla.

Olen yrittänyt luoda romanttisia hetkiä, nähnyt vaivaa, sytyttänyt asunnon täyteen kynttilöitä, hankkinut uusia alusvaatteita, ehdottanut rakastelua uusissa paikoissa (pukukoppi, hissi, jne.). Olen järjestänyt meille rentoutumisloman kylpylässä. Mutta mies ei edes yritä. Aina on vaan väsynyt.

Ja silti tämä kyseinen mies haluaa naimisiin kanssani ja lapsia! Ja ehdottaa kihlasormusten ostoa hetkellä, jona itse ajattelin ehdottaa eroa. Hänestä kaikki on hyvin. Mutta minua ikävystyttää. Haluan menoa ja meininkiä myös parisuhteessa! Mikä neuvoksi?

 

[Anki]

Tuttua puhetta, itseäkin on alkanut kyllästyttää. Seurusteltu ollaan vajaa 9 vuotta ja päivien kulun voi ennustaa lähes täysin. Päivisin ollaan töissä ja iltaisin hengaillaan, mies usein pelaa tietokonepelejä ja itse katselen silloin kyllästyneenä tv:tä.
Rakastan häntä kyllä ihan valtavasti, mutta kuolen joskus tylsyyteen. Toivoisin, että tekisimme jotain romanttista yhdessä ja nimenomaan siten, että hän olisi sen järjestänyt.
Meillä auttoi hetkeksi parin viikon loma etelään, jossa olimme kuin vastarakastuneet. Valitettavasti arki palasi melkein samalla kuin mekin kotiin, eli se siitä..

Nyt täytyy kyllä todella tehdä asialle jotain, kehittää jotain yhteistä kivaa tekemistä ja puhuttavaa lisää.

 

[jo vain]

Niinhän se on, että minkä sängystä aloittaa, sinne se myös loppuu. Suhteen pitäisi perustua kokonaan muulle, kuin alun intohimolle.

 

[Kaino]

Lienee aika ilmeistä, että tilanne ei häiritse miestäsi yhtään. Päinvaistoin, hän on hyvin tyyvyväinen/onnellinen!

Miehesi ei voi tietää, mitä ajattelet. Siksi sinun täytyy sanoa miehellesi _suoraan_, että nyt tympii. Ei mitään vihjailua, vaan katsot suoraan silmiin ja sanot, mitä ajattelet.

 

[joo]

älä vaan mee naismisiin

 

[Maakrapu]

Voimakas tasainen tuuli. Vene kallistuu. Aallot antavat menemiselle oman rytmin. Vain luonnon omat äänet aaltojen loiske. Tuli ujeltaa vanteissa. Lokki luovii purjeen kupeessa siipeään räpäyttämättä. Keuhkot täyttyy raikkaalla meri-ilmalla. Kiirettömyys, rauha, tunne vapaudesta...
Tahdon tuonne jonnekkin takaisin...

 

[Inhorealisti]

Jos haluat löytää miehen, joka on kiinnostunut penkkiurheilun ja elektronisten laitteiden sijaan romantiikasta, klassisesta musiikista, taiteista, kokkauksesta, patikoinnista ja purjehtimisesta, niin aloita etsiminen nyt samantien.

He ovat äärettömän harvinainen miesjoukko, jolla on äärettömän paljon naisia ottamassa omakseen. Noin muuten luulisi olevan helpompi muuttaa itseään ja kiinnostuksen kohteitaan kuin toista. Valitettavasti.

 

[N24]

Tunen kyllä suurta empatiaa sua kohtaan... inhaa kertakaikkiaan!
Näyttäisi siltä että miehesi on vaan jotenkin ""tyytynyt"" elämäänsä, miten helppo nimenomaan on kun ei tarvitse koskaan ajatella tai suunnitella mitään.
Mis ottanee sinut myös melkolailla itsestäänselvyytenä.

En osaa nyt muuta tähän sanoa kun tsemppiä ja ihana että sulla on kuitenkin noita omia menoja ja ajanvietettä

Miten olis jos näyttäisit tuota kirjoitustas miehellesi...?

 

[Jeppe]

Symppis kinkku pääsiskö lähitaistelu etäisyydelle?

 

[Satu]

Joku sen jo sanoikin, eli sanot ihan SUORAAN JA SELVÄLLÄ suomen kielellä, että minä olen nyt ihan lopen kyllästynyt tähän suhteeseen ja mieheen. Kerrot mitä haluat suhteelta ja kerrot myös sen, että jos et saa suhteesta tarvitsemiasi asioita, niin et pysty näkemään yhdessä oloa pidemmän päälle mahdollisena.

Jokaisella on oikeus saada parisuhteessa tärkeinä pitämänsä jutut ja tarvitsemansa asiat vaikka puoliso ei niitä kokisikaan niin tarpeellisiksi.

 

[jermu]

..mulla on ratkaisu..ja se olen..minä..pidän..pirtsikoista...

 

[laitteeton]

Joo, toi on tosi kummaa.

Miten jonkun elektronisen vempeleen ostaminen voi olla niin mielenkiintoista. Vempelettä tullaan ihan porukalla katsomaan ja ihmettelemään.

Ja aina löytyy seuraavana vuonna parempi versio.

 

[Minä]

Heips! En ole lukenut muita vastauksia, vastaan ihan vain ap:n aloitukseen: eli, minun mielestäni, sinun ei kannata tuhlata aikaa, ellei mies ole halukas että menisitte esim. parisuhdeneuvontaan tm.

Vaihtamalla paranee, olet nyt liian lähellä ja ""jokapäiväinen"" että miehesi huomaisi arvostaa ja nähdä vaivaa ja olla kiinnostunut sinusta. Sinä huomaat sen välinpitämättömyytenä. Oletko miehellesi nainen, rakastettu vai astianpesukone? Noin kuvaannollisesti sanottuna.

 

[Nina]

Ei vaihtamalla parane..arki se siihenkin tulee..jossain vaiheessa suhde kuitenkin tasaantuu. Ainoastaan enemmän yhteistä voi olla jonkun toisen kanssa.

Jossain vaiheessa joka suhteessa on aikoja että kyllästyttää..ei inothimoa jne..rakkaus muuttuu ja ihminen muuttuu vuosien aikana yksilönä..

Myös kehitys tai jotain ikäkriisejä ja hlökoht tyytymättömyys itseen tai elämäänsä tms voi vaikuttaa siihen että sysää suhteen syyt toiseen..ja ajattelee että itse yrittää ja toinen ei vaikka ehkä kannattaisi miettiä sitäkin että mistä vaatimustasosi oikeasti johtuu..mitä haet sillä..hyväksyntää,,rakkautta, vaihtelua..

Itseäänkin kannattaa katsoa peiliin..kaikki vaikuttaa kaikkeen-aina!

vaikea tilanne..tunnen itsekin samoja asioita, on tuttua joo, mutta itseäni olen kehittänyt ja vaatinut itseltänikin realistista ajatusta..ei täydellisyyttä ole eikä tu! Toista ei voi muuttaa ..on aikoja hyviä sekä huonoja ja niihin on totuttava

 

[Niin...]

Minulla parani vaihtamalla... mutta se vain minun tarinani. Jokainen elää omansa.