Piristäkää! Kun lasta ei kuulu... :(

[greippimehua vaan]

En oikein osaa suhtautua näihin "joo meilläkin kului 13kk ennen tärppiä ja just kun LUOVUTTIIN TOIVOSTA, niin sit olinki raskaana.".

Tuossa ei tiedetä kyllä toivosta luopumisesta mitään.

Aloittajalle tsempit. Enkä sano, että älä stressaa tai alota uus harrastus. Maailman ehkä ensteks typeriä neuvoja, jotka yleensä tulevat niiltä, joilla lapset tulleet suhteellisen helposti. Tai kuuluvat niihin Mekin-yritimme-kolmesataavuotta-ja-lopetimme-hoidot-ja-heti-tulinkin-vastoin-kaikkia-odotuksia-raskaaksi-pyhästä-hengestä -ihmeiden kertojiin, joihin törmää vain netissä.

Ps. oviksenkin voi missata, jos ei testaa kahdesti päivässä.

 

[Orion-]

Stressaamattomuus ei välttämättä auta raskaaksi tulossa, mut helpottaa elämää muuten. Mut joo, eihän sitä ehkä ihan sormia napsauttamalla katkaista. Voi vaatia työtä alkaa ajatella asiasta jotenki erilailla. Voishan sitä stressiä laskea myös vaikka meditoimalla, joogalla tms.

 

["vauvakuumeilija"]

Mulla yritystä takana yhteensä yli 8v, josta nykyisen kanssa 4v. Aikasemmin olen elänyt oppikirjojen mukaan, nyt vetelen tälläkin hetkellä punkkua ja tuntuu sille, että vihdoin on tärpänny, uskalsin jopa ostaa raskaustestit apteekista! Raskausvitamiineja paljon ja punaviiniä, siinä mun salaisuus. Aattoaamuna on tarkoitus testata herkällä testillä (dpo11) ja tunne on vahva, että saan kertoa siipalleni hyviä uutisia

 

["Sssss"]

Vuonna 2000 aloitettu lapsen yritys. Tuloksena kaksi keskenmenoa.

 

[vieras....]

Meillä Eka tärppäs heti, toinen 4kk ja tämä viimeinen 6kk, kolmatta tavallaan yritettiin yli kun siinä välissä tuli myöhäinen keskenmeno jonka jälkeen meni 9kk ennenkuin olin raskaana. Tiedän miltä susta tuntuu, vaikka kuinka yrittää miettiä että tulee kun tulee niin silti joka kuukausi pettyy kun menkat alkaa. Kolmannen kohdalla aloin luopua jo toivosta kunnes tärppäs, nyt tyttö 3kk.

 

[bin]

en osaa kyllä sanoa mitään mikä piristäis. voin vaan kertoa omia ajatuksiani näin jälkikäteen, kun meidän kahden vuoden projekti on jo neljä, ja neljän vuoden projekti on rv 15.

ne vuodet jolloin esikoista tehtiin oli oikeesti kauheet. kuukaudesta kuukauteen toivoa ja epätoivoa, hoitoja, vippaskonsteja, periksantoa... kaikkea mitä nyt näihin asioihin kuuluu. mutta jälkikäteen olen tullut siihen tulokseen että me miehen kanssa tarvittiin se kaks vuotta vielä olla ihan kahestaan. me ei oltu keretty olla kauheen kauan yhdessä kun lasta alettiin tekemään, ja ne kaks vuotta on nyt tosi arvokkaita, kun meitä on monta nyt lopun ikää. mä tiiän että sun voi olla vaikeeta ajatella näin nyt, mun ainakin oli. mutta kyllä se lapsi sieltä aikanaan tulee. jotakin kautta

koittakaa jaksaa!

 

["Wieras"]

Meillä meni 11 kk ennenkin tärppäsi. Ja tärppikin tuli sellaisella kierrolla ettei seksiä oltu harrastettu kuin muutaman kerran, mutta sehän riittää.

 

["Wieras"]

Älä ressaa niiden ovistestien kanssa. Opettele mielummin tuntemaan oma kroppasi, milloin ovis on. Mm. liman eritys lisääntyy ja panettaa, ne on ihan selvät merkit.

 

[Vierassss]

Onneksi tosiaan et katkeroidukaan muiden vauva-uutisista, vaikka ne varmasti kirpaiseekin.

Meillä oli täysin selittämätön, mutta totaalinen lapsettomuus luonnollisin keinoin, mutta: hoitojen avulla meillä on kolme lasta. Hoitojen avulla on saatu vauvat todella helposti, voi sanoa, että lähes kertayrittämällä! Eipä ole ollut ehkäisyhuolia meillä!

En kokenut hoitojakaan yhtään raskaiksi, johtuen arvatenkin siitä, että meillä tärppäsi niin hyvin. Tokihan siinä oli oma vaivansa, pistoksissa, munasolujen keräyksissä jne, mutta en kokenut sitä ollenkaan vaikeaksi, kivuliaaksi tms. Ei odoteltu kuin vuosi, kun mentiin hoitoon, ja mentiin yksityisellle suoraan, niin päästiin suoraan tehokkaisiin hoitokeinoihin.

 

[raskaana]

Joka 3. päivä on kyllä liian harvoin. Oviksen aikaan joka toinen päivä niin mahdollisuudet paranee huomattavasti. Itselle ovistestit poistivat stressiä, kun kierto vaihtelee 32-38 päivässä, niin testeillä tiesi koska ne optimihetket on. Tällä tekniikalla tärppäsi kolmessa kuukaudessa vaikka ikää jo lähes 40 ja esikoisesta on kyse. On siis ihan ok stressata siinä oviksen aikaan, mutta sen jälkeen kannattaa keksiä jotain kivaa tekemistä, koska silloin ei asioihin voi enää vaikuttaa.

 

[testit kehiin]

Oletko sinä käyttänyt ovistestejä? Jos oikeasti haluaa raskaaksi, niin kannattaa selvittää, milloin on ne otolliset tunnit/päivät kuukaudessa. Muina aikoina on ihan turha yrittää. Ei raskaaksi tulla muulloin kuin oviksen aikana. (Joo, joillain miehillä siittiöt voi elää viikonkin, mutta ehkä sun miehellä ne elää vaan hetken, ei voi tietää).

Mä olen aina kalenterista katsonut, milloin haluan lapsen syntyvän. Sitten ovistestien kanssa tsekkaan oikean hetken parittelulle ja se on siinä. Kertalaakista tulin raskaaksi molemmilla kerroilla.

Kaikilla ei tietenkään onnistu ikinä, mutta helpommin se onnistuu, kun oikea hetki on selvillä.

Samaa tulossa kysymään, tsemiä yritykselle!

 

[Puut]

Meillä oli yritystä 2,5 vuotta. Sinä aikana muutamia tuulimunaraskauksia. Pyysin lääkäriltä koelääkityksen kilpirauhasen vajaatoimintaan, koska oireita oli, mutta arvot kuitenkin kohdallaan. Thyroxoinin aloituksen jälkeen tulin samassa kuussa raskaaksi, joten ei kilpirauhasen vajaatoiminta ole aina kiinni arvoista vaan oireista, joita asiansa osaava lääkäri osaa kysyä.

Tsemppiä yritykseen. Nyt meillä taapero ja vauva. Vauva sai myöskin alkunsa välittömästi kun aloitettiin yritys.

 

["Mä vain"]

Vuosia yritin exän kaa ja sitten nykyisen puolisoni kaa. No eipä tullut mitään ja menin hedelmöityshoitoon yksityiselle, eikä sittenkään mitään, vaikka kaksi alkiota "istutettiin". No sitten päätin, että antaa olla; minusta ei sitten selvästi ole äidiksi. Eli ns. luovutin ja relasin. Meni muutama kuukausi ja koin jotain aivan erityistä. Ja ne kaksi ihanaa viivaa piirtyi kuin piirtyikin siihen tikkuun. Muistan lopunikäni miten se vessakäynti muutti elämäni
Toisen kanssa ei sen kummemmin mitään suunniteltu vaan syntyi sitten 2v, 2kk ja 1pvä myöhemmin.
Olen ikuisesti kiitollinen näistä kahdesta äärimmäisen rakkaista lapsistani ja teen todellakin kaikkeni, jotta heidän on hyvä olla täällä kylmässä maailmassa.

 

[tsemppä]

Tuo 5 kk on niin lyhyt aika. Eivät kaikki tule raskaaksi tuosta vain. Me odoteltiin kuopusta 7 vuotta. Väliin mahtui myös 2 keskenmenoa. Nyt ollaan onnellisia kahden lapsen vanhempia. Älä menetä toivoasi älkääkä yrittäkö liikaa!!!

 

[kesti...]

Mä olin 19 kun alettiin yrittämään ja 7kk meni. Mielsin kuitenkin olevani parhaassa iässä, mutta jouduttiin silti hetken ajan odottelemaan. Lopputulos parasta! ?