Pinna tiukalla vauvan kanssa. Itseäkin harmittaa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja PahaMieli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

PahaMieli

Vieras
Meillä 6kk poika. Kiltti kaikin puolin ja suht helppo tapaus ollut.

Itse olen väsynyt, vaikka nukun suht hyvin. Olen ollut aina kova nukkuja ja tarvinnut yöunta hirvittävät määrät ja niitä ei nyt vauvan kanssa saa, vaikkei se hirveästi yöllä herättelekään, mutta aamut alkavat aikaisin.

Nyt opetellaan kaikkea uutta ja välillä tuntuu, että pinna ei kestä ja tiuskasen vauvalle vaikka eihän se vielä mistään mitään tajua. Sitten tulee huono omatunto HETI. Ja tuntuu, etten jaksa leikkiä ja lällätellä vauvan kanssa tarpeeksi, kun se viihtyy lattialla aika hyvin itsekseen, niin annan sen leikkiä yksin. Tietysti olen koko ajan lähellä ja juttelen sille, mutta silti tuntuu, etten ole tarpeeksi läsnä.

Mies on hyvä isä ja on vauvan kanssa paljon ja tekee kotona paljon kotitöitä, joten siitä ei ole nyt kyse. Mutta iskä käy töissä, joten ei se täällä koko aikaa voi olla jakamassa kaikkea.

Kai tää kuuluu tähän äitiytyeen, vai? Nyt tarvii kannustusta!
 
nyt oot ottanu hirveesti ressiä.. hengitä syvään,, relaa.. sun todellakaan ei tarvi leikkiä koko aikaa.. lapsikin tarvii rauhaa.. anna leikkiä ja kelliä sen lattialla ihan rauhassa.. yritä päästä yksin "tuulettumaan ".. kauppaan.. kahville.. kirjastoon.. ihan mihin vaan missä ajatukset vaihtuu... nyt aluksi joka päivä lähet "ihan omalle ajalle"..
 
Tuttuja tuntoja. Kannattaa hakeutua vertaistukiryhmään eli muiden mammojen seuraan kylille ja ottaa vaavi mukaan. Jos neuvolassasi on äiti-vauvaryhmä, sinne kannattaa mennä -saa uusia tuttavuuksi/ystäviä ja vaavikin viihtyy. Tai MLL:n perhekahvilat, avoin päiväkoti ym ovat paikkoja, joihin kannattaa tutustua jos mahdollista. Ja tietty, omaa aikaakin pitää sinun saada eli esim. lenkille ominpäin välillä, kun mies/joku muu hoitaa vaavia.

Tsemppiä!
 
Tarkistettu. Oli itse asiassa parempi ku aikoihin. Siis tiedän, että tää väsy johtuu ainaisista aamuherätyksistä, jotka on aikaisten. Joskus ennen muinoin nukuin 12-14h yöunia vkonloppusin, kun tasasin työviikon herätyksiä. Äitini on samanlainen, joten suvussa kulkee tää unen tarve.
 
Kuulostaa siltä että tarvitsisit yhden kunnon yön nukkuakseen. Ja jotain seuraa sinne kotiin.
Miten olisi jaksaisitko lähteä jonnekin vauvamuskariin tai vauvauintiin tai vaikka seurakunnan kerhoon tai jonnekin, niin myös näkisit muita äitejä? Sekin tekee arjesta kestettävämpää.
 
Turhaan ainakaan huonoa omatuntoa podet siitä, ettet jaksa tarpeeks viihdyttää vauvaa.JOs se viihtyy itsekseen lattialla, niin anna olla. Itse asiassa se tekee vauvallekin hyvää olla välillä "yksin" touhuinensa. Olet taatusti tarpeeksi läsnä vaikket taukoomatta heiluta helistintä nenän edessä. Välillä kellä tahansa on pinna tiukalla minkä ikäsen kanssa tahansa. Ihan normaalia on kuinhan ajatuksiin ei ala tulla jotain hälyttävää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sillivati Seilaa:
Turhaan ainakaan huonoa omatuntoa podet siitä, ettet jaksa tarpeeks viihdyttää vauvaa.JOs se viihtyy itsekseen lattialla, niin anna olla. Itse asiassa se tekee vauvallekin hyvää olla välillä "yksin" touhuinensa. Olet taatusti tarpeeksi läsnä vaikket taukoomatta heiluta helistintä nenän edessä. Välillä kellä tahansa on pinna tiukalla minkä ikäsen kanssa tahansa. Ihan normaalia on kuinhan ajatuksiin ei ala tulla jotain hälyttävää.

tää on niin totta.. hyvin sanottu
 
Mielellään kuulisin myös muilta ihan konkreettisesti, että jollain muullakin on pinna kireellä ja tulee ehkä lapsille tiuskittua, tai siis vauvoillekin, jotka raukat ei edes vielä ymmärrä mitään. :(

Ei vaan tuu lähettyä kotoa mihinkään, kun asutaan eri paikkakunnalla. Mun kaikki ystävät + sukulaiset asuvat mun kotipaikkakunnalla. Onhan täälläkin ystäviä, mutta täällä liikkuminen on niin hankalaa julkisilla. Asutaan pk-seudulla, mutta syrjässä. Meillä vain yksi auto, joka miehellä välttämätön. On kerhoja ja semmosia muutaman kerran kuussa, mutta saman vertaistuen saan kyllä puhelimessa kavereiltani.
 
Täällä yksi hermoheikko ilmoittautuu. Ei ole helpottanut vieläkään, vaikka lapsi on jo 2-vuotias ja päivähoidossa. Olen tullut siihen tulokseen, että en oikeasti sovi äidiksi.
 

Similar threads

Yhteistyössä