Useampia pikkujouluja on tullu nähtyä. Ovat yleensä mainettaan huomattavasti kiltimpiä. Viinatarjoilut vaan tekee monille tepposet. Mut on tietty joitain toisentyyppisiäkin tapauksia, mut ovat kumminkin vähemmistö, näkyvä ja mieleenpainuva tosin. Joitain kertoja on saanu kuulla olevansa mulkku, kun ei hätäiset pikavarvit ole maistuneet siinä vaiheessa iltaa kun pitää kantaa kamoja ajopeliin.
Mut laitanpa kommentiksi asiaankuuluvan, aikanaan rustaamani runopläjäyksen:
Ei tänään töistä kotiin tulla,
saa yksin jäädä vaimo Ulla.
On tätä odotettu vuosi
on uusi puku, uusi kuosi.
On pikkujoulut firmassa
ja toiveet ovat Irmassa
sihteerissä seksikkäässä,
punaisessa pörröpäässä.
Vaan ensin täytyy ottaa pohjat
viina siinä ottaa ohjat,
sen hän kyllä tietää mutta,
siitä saa hän rohkeutta.
On bileet päällä, bändi soittaa
aivan kohta aika koittaa
pian Irma tanssiin viedä
vaan en täällä yhtä siedä:
Siis ensin turpaan pomoa
tuota vanhaa homoa,
joka vikittelee Irmaa
- nyt vaihtaa varmaan firmaa.
On Irma aika kuuma kissa
nyt jo melko juovuksissa.
On aika tullut hakea
nyt tanssiin nainen makea.
Hän Irmaa kourii haaroista,
eikä huoli vaaroista,
vaikka voipi turpiin tulla
asian jos kuulee Ulla.
Siis kiinni härkää sarvista
ja pyyntö kunnon varvista.
Mut heikolla on nyt mieskunto,
on juuri sieltä mennyt tunto.
Jää Irma ilman kaipaamaansa
mies on kuin ois myynyt maansa.
Hän horjuu ohi vaksien,
jo alkaa haku taksien
Kuin haavassa nyt kääntäis veistä
kun taksitolpalla saa seistä...
Yksin, eikä kanssa Irman
paskat pikkujoulut firman.