näen rakastani sen verran harvoin ettei tule mieleen pihtailla.
Mutta sanon myös että avioliitossa ollessani ei tullut pihdattua, koska useimmiten itseäkin halutti ja (uskaltaakohan tätä edes sanoa) vaikka ei nyt olisi hirveästi haluttanutkaan, niin miksi en olisi halunnut tuottaa rakkaalleni mielihyvää, mulle se oli ja on luonnollista rakkauden ja hellyyden osoittamista pitää toista hyvänä vaikkei itse niin intohimoisella tuulella olisikaan. Enkä mä kyllä kokenut itseäni mitenkään alistetuksi tai painostetuksi