Toggle sidebar

Pienten lasten vanhemmat (3 tai useampi lapsi): Miten saatte...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja gajhee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
G

gajhee

Vieras
5 avainta, joilla seksi

Miten te saatte ajan riittämään kotitöihin, pyykkäykseen, siivoukseen, kaappien ym järjestelyyn ja puhtaanapitoon, ku pikkuset sotkee koko ajan, pyykkiä tulee solkenaan jne...

Lisäksi miten saatte ajan riittämään yhteiseen rentoon aikaan puolison kanssa?
Omaan virkistäytymiseen kavereiden tai harrastusten parissa? Siis molempien vanhempien omaan yksittäiseen vapaa-aikaan?

Siis miten te saatte vuorokauden tunnit viikon aikana käytettyä niin, että teillä riittää aikaa myös lasten kanssa olemiseen, kirjojen lukemiseen, ruuan laittoon ja syöttämiseen, vaipan vaihtoihin ja vessakäyntien opettamiseen, peleihin lasten kans, hellittelyyn, ulkoiluun ym ym ym...
 
nii ja kaiken jälkeen pitäs vielä olla virkeä ja jaksaa rakastella, saatikka järjestää sitä AIKAA rakasteluunkin... Missä välissä ehtii nukkua? Jos lapset sairastelee aina kuten meillä...
 
Priorisoi. Ensin harrastetaan seksiä ja sitten katsotaan onko aikaa siivota=)

Tahranpoistoa/nestemäistä pesuainetta tahroihin ja pesukoriin, ei tarvitse joka päivä pyörittää kolmea koneellista.

Kaikkeen tarvitsemaani aikoinaan repesin (olen melko hyvä organisoimaan ja nopea siivoamaan), mutta jos jotakin saisin muuttaa kun lapset olivat vaippaikäisiä....hmmm...en siivoaisi koko ajan. Huomasin usein että mulla oli koko ajan rätti kädessä, jopa ulostauduttuani kotopuolesta leikkipuiston puolelle:O
 
Viimeksi muokattu:
Mun mielestä tää on vähän luonne/tyyppi/henkilö-kohtaista. Toinen tekee ja toimii ja järjestää asiat ja aikaa ihan "itsestään" ja luonnostaan, toinen taas stressaa tehdessään ja "paniikki" on päällä ja kaikki sekas..
 
Meillä nuorin on vasta 1kk, keskimmäinen 1,5v ja esikoinen onkin jo vähän vanhempi, alle kouluikäinen kumminkin. Tällähetkellä ei aika riitä todellakaan kaikkeen. Maidontulokin on meinannut olla vähäistä, joten neuvolantäti käski levätä päivällä. Siihenkin on mahdollisuus vain silloin, kun vauva sattuu nukkumaan samaan aikaan, kuin keskimmäinen.
Siivous ei ole listallani ensimmäisenä, vaikka sotku jonkin verran vaivaakin. Ennemmin kuitenkin käyn vaikka ulkona lasten kanssa, jaksaa itsekin paremmin.
 
Hmm... tarviiko sen ajan ihan joka kohdassa riittääkään kaikkeen? Kyllä mä olen vauva-aikoina karsinut ihan kaiken muun minimiin, ja sitten (nyt) kun lapset on isompia niin aikaa ja energiaa riittää kaikkeen tuohon kyllä. Kaikki varmaan priorisoi sen mikä on itselleen tärkeintä?
 
[QUOTE="Piu";28262941]Mun mielestä tää on vähän luonne/tyyppi/henkilö-kohtaista. Toinen tekee ja toimii ja järjestää asiat ja aikaa ihan "itsestään" ja luonnostaan, toinen taas stressaa tehdessään ja "paniikki" on päällä ja kaikki sekas..[/QUOTE]

Jep, juuri näin. Mulla oli 5v., 3v ja 1v, tein töitä ja opiskelin ja silti jäi aikaa kodille ja miehelle. Nyt lapset 10v, 8v ja 6v, teen töitä, lapset harrastaa aktiivisesti ja minä ja mies harrastetaan aktiivisesti ja silti jää aikaa kodille ja toisillemme.
 
Minä olen vain yksinkertaisesti hyvä organisoija. Tiistaina tein ruokaa vauva sylissä,samaan aikaan 2 v nukahti omaan sänkyynsä ja autoin esikoista läksyissä.Siinä ruuanlaiton lomassa sitten sain soitettua pari puhelua,ruokin kissat ja koiran ja siivosin keittiön sekä meikkasin tulevalle kauppareissulle ja laitoin lasten vaatteet jo valmiiksi.

Mieheni taas ei onnistu tällaissessa koskaan.Hän on kerran ollut pari tuntia kotona näiden kolmen lapsen kanssa,ja sinä aikana oli taaperolla auennut leuka (tippunut),vaippa täynnä pissiä, vauva vetänyt kunnon raivareita,ja kämppä aivan sotkussa....ja kyse parista tunnista!!!

En enää kaipaa niin paljoa unta.Nytkin teen ruuat huomiselle valmiiksi ja siivoan,kun muut jo nukkuvat.Yöllä imetän 2-3 kertaa ja vähintään kerran vien taaperon omaan sänkyynsä.Siltikin todennäköisesti meillä harrastetaan huomenna illalla seksiä :)
 
Mun mielestä pikkulapsivsihees ei ees tarvi ehtiä kaikkea.aikansa kutakin. Aika menee kuitenkin niin tosi äkkiä.kun meillä kuopus syntyi,oli perhees 3 alle kouluikäästä enkä tod kerenny kaikkea. Mutta nyt kuopus on kohta 3v ja elämä ihan toisenlaista. Sniff...
 
Noh.. mitenkähän tän muotoilis.. mua henkilökohtaisesti ärsyttää/ihmetyttää kun vedotaan siihen etten kerennyt siivota kun noi lapset pieniä..en kerkeä harrastamaan/tekemään mitään kun nuo lapset pieniä..en jaksa huolehtia itsestäni tai kodistamme kun nuo lapset on pieniä.. Se on elämä, tässä ja nyt olkoon ne lapset minkä ikäisiä ja kokoisia hyväjään! Ei kaikkea voi jättää tekemättä vaan siks että on pieniä lapsia! Sinä elät elämääs ja ne lapset elää elämää, sen pitäis olla täyttä elämää eikä jollain säästöliekillä oloa niin kauan et lapset on muka isompia.. Oikeestaan mua harmittaa et muka pienet lapset on "syy" kaikkeen..höh! Ja kyllä on minullakin lapsia, kolme kappaletta, mutta hyvin harvassa on ne kerrat tai asiat tai menot joista kieltäydyn tai jätän tekemättä vedoten pieniin lapsiin. Ugh!
 
Ne asiat tehdään mitä ehitään. Meillä lapset 4kk, 2v5kk, 4, 6, 8 ja 9,5v. En minä ole yli-ihminen enkä sellaiseksi varmasti tulekaan. Illalla siivoamme miehen kanssa kotia ja teemme mahdollisia valmisteluita seuraavan päivän ruokia varten. Koululaiset ja eskarilainen lähtevät todella itsenäisesti aamulla matkaan (miehen kyydissä tuo eskarilainen). Se on vähän niinkuin päiväkodissa, sielläkin on ryhmässä yksi hoitaja montaa lasta kohden. Tässä tapauksessa vaan kun ollaan kotona niin lapset oppivat nopeasti itsenäisiksi. Meillä myös viikonloppurahan ja herkkujen saantiin pitää tehdä kotitöitä ja mahdollisesti katsoa pienempien perään. Mutta meillä on koti tehty lapsiystävälliseksi, eli jos menen kaksivuotiasta pissattamaan niin laitan vauvan vaikka leikkikehään siksi aikaa. Kun pienimmät ottavat päivänokosia niin pystyy keskittymään muihin lapsiin joita kotona on. Omaa aikaa on illalla kun käyn lenkillä ja usein minulla on vauva kärryissä. Sillä aikaa mies lukee iltasadut, laittaa toisia lapsia nukkumaan ja mahdollisesti auttaa koululaisia läksyissä. Pyrimme olemaan lasten kanssa myös pienmmissä porukoissa eli minun kanssani pääsee usein vain 2 lasta ruokakauppaan (iso ja pieni) ja silloin pystyn juttelemaan isomman kanssa häntä mietityttävistä asioista. Ja joka päivä lapsilla on mahdollisuus kertoa päivän ilot ja surut. Sen vuoksi heillä on äiti ja isä. En minä niin tarvitse omaa aikaa, minä olen lasteni äiti ja tiimityö vaatii erittäin paljon juuri minulta.
 
Meillä on lapset 1v, 3v ja 5v ja olen kotiäitinä ollut jo monta vuotta. Ylläpidän kodin siisteyttä niin, että esim. ruokailun jälkeen sotkut siivotaan HETI, nopeasti ja tehokkaasti. Pyykit ja tiskit pesee kone, eikä koneen täyttämiseen mene kuin pari minuuttia. Imuroin joka toinen päivä ja vessat pesen 2 krt viikossa. Meillä on kodista karsittu turhat tavarat pois, mikä helpottaa siivousta ja järjestyksen ylläpitoa. Pitkin päivää pidän lyhyitä siivousspurtteja, jolloin raivaan tavaroita paikoilleen, vien puhtaat pyykit kaappiin jne. Lasten kanssa jää rutkasti aikaa touhuilla, tai sitten istun vieressä katsomassa kun leikkivät ja siinä samalla teen ostoslistaa tms. Lasten kanssa ulkoillaan vähintään kerran päivässä, mikä on hieno juttu siksikin, että silloin ei ainakaan kukaan ole täällä sisällä sotkemassa...

Käyn salilla n. 5 krt viikossa, usein joa ikaisin aamulla kun muu perhe vielä nukkuu. Tai sitten miehen kanssa vuoroiltoina, miten milloinkin. Miehen kanssa vietetään yhteistä aikaa klo 21 jälkeen kun lapset nukkuvat. Tai sitten touhuillaan omia juttujamme kuten nytkin.
 
No ihan tiptop meillä ei ole kuin juhlapäivinä :) Mutta kyllä semmoinen perussiisteys yllä pysyy ihan vaan sillä, että päivittäin pistää tiskit ja koneellisen pyykkiä jne. Ei niiden kaappien tarvitse ihan vimpanpäälle olla, pääasia että löytää tarvitsemansa.

Yheistä aikaa vietellään iltasella klo 20 jälkeen, kun lapset menee unille. Yleensä katsellaan leffoja. Ja nyt pääsiäisenä lapset menee hoitoon, jolloin tehdään yhdessä kaikkea extraa.

Meistä molemmat harrastaa omiaan 2-4 kertaa viikossa...en mä osaa määritellä, miten saadaan aika riittämään. Siis mies menee töistä suoraan tai ennen töitä salille. Tekee siis ikäänkuin 2 tuntia pidempää työpäivää salipäivinä. Ei sitä arjessa huomaa, että onko mies 8 vai 10 tuntia poissa. Mä käyn treeneissä miehen työvuorojen puitteissa, eli kun mies tulee kotiin, mä lähden treenaamaan. Lisäksi treenaan viikonloppuna tai arkena käyttäen lastenhoitajaa.

Mies on hyvin aktiivinen isä, eli on lasten kanssa ihan oikeasti sen ajan, kun on kotona. Ja mä nyt olen lähes aina kotona, kun kerran kotona lapsia hoitelen. Joten hyvin ehtii lasten kanssa puuhaamaan.

Ja sen seksin voi hoitaa silloin, kun tekee mieli. Aamulla, päivällä tai illalla. Ei ne lapset sille esteenä ole, jos vähän käyttää mielikuvitusta :)
 
Meillä on kaksi pesukonetta, teen ruokaa isoja annoksia, monissa kaapin ovissa on lapsilukot, koti on helppohoitoinen (ei montaa mattoa) ja liat helppo pyyhkiä rätillä. Meillä on aidattu piha, jonne voin laittaa lapset keskenään (toki seuraan ikkunasta mitä ulkona tapahtuu) ja menen kyllä itsekin ulos jos ei ole koululaisia pikkulapsia kaitsemassa. Mutta kyllä sitä aikaa vaan löytyy kun ei ole televisiota niin riittää aikaa muuhunkin kuin humpuukin töllöttämiseen.
 
Lapsethan leikkivät keskenään, kun heille antaa alun johonkin ja saa taas hyvin tehtyä kotihommia. Kun olet hetken lapsien seurassa, saat myös omaa aikaa tai tehdä hommia.
 
[QUOTE="Piu";28263054]Noh.. mitenkähän tän muotoilis.. mua henkilökohtaisesti ärsyttää/ihmetyttää kun vedotaan siihen etten kerennyt siivota kun noi lapset pieniä..en kerkeä harrastamaan/tekemään mitään kun nuo lapset pieniä..en jaksa huolehtia itsestäni tai kodistamme kun nuo lapset on pieniä.. Se on elämä, tässä ja nyt olkoon ne lapset minkä ikäisiä ja kokoisia hyväjään! Ei kaikkea voi jättää tekemättä vaan siks että on pieniä lapsia! Sinä elät elämääs ja ne lapset elää elämää, sen pitäis olla täyttä elämää eikä jollain säästöliekillä oloa niin kauan et lapset on muka isompia.. Oikeestaan mua harmittaa et muka pienet lapset on "syy" kaikkeen..höh! Ja kyllä on minullakin lapsia, kolme kappaletta, mutta hyvin harvassa on ne kerrat tai asiat tai menot joista kieltäydyn tai jätän tekemättä vedoten pieniin lapsiin. Ugh![/QUOTE]

Muuten olen samaa mieltä, mutta kyllähän imetys sitoo aika lailla. Eli akuuteimpina imetysaikoina olen mm. iltamenoista kieltäytynyt kyllä. Ja pitkät ulkomaankomennukset olen töissä jättänyt myöhempään aikaan.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa