Pieni vauva ja omat menot

["alkup"]

Miten paljon ja minkälaisia omia menoja teillä on ollut vauva-aikana? Miten pitkään olette olleet poissa vauvan luota? Oletteko imettäneet? Miten olette järjestäneet nämä poissaolot?

Esikoiseni 2 kk ja olen ajatellut alkaa käymään jumpissa ja joskus voisi olla kiva käydä kaverin kanssa kaupungilla/leffassa tms. ilman vauvaa. Mutta jotenkin nyt vasta aloin pähkäilemään että minkä verran ja minkä pituiset poissaolot ovat ok vauva-aikana? Onko tähän olemassa jotain sääntöä tai "normia"? Miten itse olette toimineet?

Selviäisin kyllä ilmankin omia menoja, ettei nyt siitä ole kyse että "pakko päästä tuulettumaan", mutta onko menoista jotain haittaa? Ja jotenkin ajattelin että olisi hyväksi antaa kahdenkeskistä aikaa myös isälle ja lapselle.

Täysimetän ja olen saanut maitoa hyvin pakkaseenkin omien menojen varalta. Ja mies on silloin tällöin ihan muuten vain pullosta antanut lypsettyä maitoa vauvalle. Vauva siis osaa syödä myös pullosta.

 

[klklkl]

Minä kävin jo vauva-aikana joskus yksin kaupassa, kaverin kanssa kaffella yms. Parin tunnin (max) kuluttua iski aina koti-ikävä ja hirmuinen kaipuu lasta kohtaan. Sitten tulin kotiin ja parin viikon kuluttua uusiks, toimi meillä.

 

["hmmm"]

kyllä mä kaupassa/lenkillä/parturissa oon käyny ilman vauvaa ja hyvällä omallatunnolla... isin kanssa voi ihan huoletta jättää, kunhan tosiaan tuo ruokapuoli on kunnossa

 

["alma"]

Kun vauva kerran pullosta syö, niin jumppaa ja mene sen verran kun haluat. Eihän siinä ole muuta ongelmaa kun mahdollinen oma ikäväsi ja mahdollisesti maitoa tursuavat tissit. Ei ehkä ole kovin hauska pumpata tissejä jossain baarin vessassa...
Itse imetin, mutta vauva sai myös korviketta jakävin kyllä lenkillä ja shoppailemassa lähes alusta asti. Baarissakin joskus, mutta harvemmin sinne hinkua oli, ja krapulat oli muuten ainakin minulla ihan kammottavia!

 

[AikaKaukanaTäydellisestä]

No ei sen lapsen kyljessä tarvitse koko ajan olla joten ihan normaalisti voi käydä omilla asioillaan ilman että tarvitsee koko ajan kelloa kytätä. Ja ihan voi vaikka viihteelle lähteä jos siltä tuntuu.

 

["alkup"]

Mä oon kerran ollut 3 tuntia pois, kerran 1 tunnin ja sitten lyhempiä 10-20 min aikoja useampia kertoja pois tän 2 kk aikana. Näinä kertoina mulle ei oo tullut mitään ahdistusta tai ikävää, ei ees ton 3 tunnin aikana. Mut ehkä sekin kun tiesin tasan milloin menen kotiin ja että vauva on oikein hyvässä hoidossa ja saa maitoa kun tarvii. Vai oonko jotenkin outo kun mulle ei tullut tuossa ajassa valtavaa ahdistusta? Kyllä mä siis toki paljon ajattelin vauvaa ja tarkistelin että kuulen puhelimen jos jotain tulee, mutta mitään valtavaa eroahdistusta en kyllä kokenut.

 

["alkup"]

No ei sen lapsen kyljessä tarvitse koko ajan olla joten ihan normaalisti voi käydä omilla asioillaan ilman että tarvitsee koko ajan kelloa kytätä. Ja ihan voi vaikka viihteelle lähteä jos siltä tuntuu.

No näin mäkin alunperin aattelin, mutta jotenki nyt epävarmuus iski että mikä on ok. Ja ihan hullu ajatus varmaan mutta että oonko mä jotenki huono äiti jos pystyn olemaan muutaman tunnin erossa vauvasta ilman kamalaa ahdistusta. Vaikka mulla ei siis mitään suuria menohalujakaan kyllä oo.

 

["vieras"]

No saahan sitä nyt lenkillä ja jumpassa käydä. Itse aloitin luennot lapsen ollessa 2kk-ikäinen, kerran viikossa olin nelisen tuntia poissa ja tietty itsenäiset työt päälle kotona. Mies antoi tarvittaessa pullosta korviketta ja sai vietettyä myös sitä tärkeää isä-lapsi-aikaa

Ei ole olemassa mitään tutkittuja aikoja, kuinka paljon äidin pitää olla läsnä, teeette juuri kuten itsestänne hyvältä tuntuu

 

["alkup"]

[QUOTE="alma";27132292]Kun vauva kerran pullosta syö, niin jumppaa ja mene sen verran kun haluat. Eihän siinä ole muuta ongelmaa kun mahdollinen oma ikäväsi ja mahdollisesti maitoa tursuavat tissit. Ei ehkä ole kovin hauska pumpata tissejä jossain baarin vessassa...
Itse imetin, mutta vauva sai myös korviketta jakävin kyllä lenkillä ja shoppailemassa lähes alusta asti. Baarissakin joskus, mutta harvemmin sinne hinkua oli, ja krapulat oli muuten ainakin minulla ihan kammottavia![/QUOTE]

Joo, no baarit ei kyllä innosta, ja ajatus alkoholin juomisesta ahdistaa. Varmaan ton imetyksen takia. Mutta ihan muuten vaan voisin kyllä iltaa istua (ja kattoa kun muut juo ).

 

["alkup"]

Mutta entä tuo, oonko epänormaali jos 3 tunnin poissaolo ei aiheuttanut hirveää ikävää?

Hienoja kysymyksiä mulla, mutta ymmärtäkää tuoretta äitiä!

Ja voitteko vielä kertoo tarkempia aikoja että kuinka pitkään, kuinka usein ootte ollut pois vauvan luota ja minkä ikäisen vauvan? Saisin jotain tilastoja

 

[Lex]

Työvuorojen tai iltamenojen ajan 4-16 tuntia olen ollut silloin tällöin poissa ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Käytin pumppua, ja tarvittaessa korviketta.

 

["alkup"]

Nostelen...

 

["alkup"]

Nostan vieläkin.

Kiitos kaikille jotka ovat viitsineet vastata, mutta toivoisin vieläkin lisää vastauksia

 

[AikaKaukanaTäydellisestä]

No en ole minäkään mitään ahdistusta tuntenut, pikemminkin päinvastoin eli olen nauttinut voidessani mennä jonnekin yksin. Älä liikoja stressaa tuollaisesta.

 

["vieras"]

[QUOTE="alkup";27132401]Mutta entä tuo, oonko epänormaali jos 3 tunnin poissaolo ei aiheuttanut hirveää ikävää?

Hienoja kysymyksiä mulla, mutta ymmärtäkää tuoretta äitiä!

Ja voitteko vielä kertoo tarkempia aikoja että kuinka pitkään, kuinka usein ootte ollut pois vauvan luota ja minkä ikäisen vauvan? Saisin jotain tilastoja [/QUOTE]

Et ole epänormaali, jokainen normaali äiti varmasti ikävöi vauvaansa, itseasiassa minä ikävöin vieläkin kun ollaan erossa vaikka pojulla ikää jo 1v10kk Ja noin alussa hormonit vielä lisäävät sitä tunnetta. Eli normaalia on.

Ja itse olin yleensä 2-4h kerrallaan poissa (luennot, leffa, jumppa, ystävän kanssa syömään jne), ensimmäisen pidemmän poissaolon tein kun lapsi oli 6kk, tuolloin olin poissa koko päivän (kotona noin klo 22), kun oli ystäväni polttarit.

 

[Anatolia]

Kahden ekan lapsen kohdalla en kamalasti mennyt yksin. En halunnut, ei ollut sinänsä tarvettakaan. Vauvat kulki kainalossa kätevästi.

Kolmas vauveli on 2 kk nyt. Olen jatkanut opintoja, ja viettänyt isompien lasteni kanssa vauvavapaata laatuaikaa. Pumppaan maitoa jos ehdin ja jaksan, tai sitten vauva saa korviketta kun olen poissa. Mies, äitini, kaverini ovat tähän mennessä vauvan kanssa olleet kun mulla on menoa. Ei mulle mitään ahdistusta tule, mutta ikävöin vauvaa vähän kyllä.

 

["vieras"]

[QUOTE="alkup";27132401]Mutta entä tuo, oonko epänormaali jos 3 tunnin poissaolo ei aiheuttanut hirveää ikävää?

Hienoja kysymyksiä mulla, mutta ymmärtäkää tuoretta äitiä!

Ja voitteko vielä kertoo tarkempia aikoja että kuinka pitkään, kuinka usein ootte ollut pois vauvan luota ja minkä ikäisen vauvan? Saisin jotain tilastoja [/QUOTE]

Nyt vasta luin, eli ET ikävöinyt vauvaasi No, et ole epänormaali sittenkään.

 

[Katylina]

Kuskasin lastani mukana menoissani. Kuskaan edelleen, tyttöni on kaksi.

Tosin en käynyt kuntosalilla tai missään muuallakaan, minkä kokisin itselleni turhaksi.

 

[ei huolta :)]

Me myös käytiin treffeillä miehen kanssa jo sillon kun vauva oli alle kuukauden ja vauvan ollessa 3kk aloin käydä salilla 1-4 krt viikossa. Vauva on välillä mun äidillä tai siskolla hoidossa tai sitten isällään. Oon myös käynyt pari kertaa shoppailemassa ilman vauvaa. Treffeillä miehen kanssa yritetään käydä vähintään kerran kuussa, mielellään useamminkin. Vauva oli myös vajaa 6kkn iässä ekaa kertaa miehen vanhemmilla yökylässä kun käytiin miehen kanssa risteilyllä. Eikä oikeestaan sillonkaan iskenyt kovaa eroahdistusta itselle ja vauvalla oli kuitenkin kaikki hyvin eikä edes kaivannut äitiään sinä aikana, joten sellasta kunnon ikävää ei mullekaan ehtinyt tulla ja pystyttiin kyllä nauttimaan yhteisestä ajasta miehen kanssa Yökylään en kylläkään usein vauvaani halua silti viedä, mutta muutamaks tunniks voin ihan hyvillä mielin vauvani jättää kun on luotettava ja tuttu lapsenvahti

 

[ja lisäys edelliseen]

Jos äidillä on hyvä olla ja on saanut ottaa myös omaa aikaa niin myös lapsella on hyvä olla virkeämmän äidin kanssa Näin se menee!

 

["alkup"]

Jos äidillä on hyvä olla ja on saanut ottaa myös omaa aikaa niin myös lapsella on hyvä olla virkeämmän äidin kanssa Näin se menee!

Niin, kun siis ei mulla myöskään ole mitään tarvetta olla ilman vauvaa. Oon oikein hyvävointinen ja erittäin onnellinen ja mulla on hyvä olla. Ei väsytä eikä rasita yhtään olla vauvan kanssa, vauva on aika helppo. Nyt tuntuu että pystyisin kyllä ihan hyvin olemaan tyytyväisenä vauvan kanssa monta kuukautta ilman eroa hänestä, koska tosiaan, kulkeehan hän mukana moneen paikkaan. En siis mitenkään koe, että tarvitsisin omaa aikaa tuulettuakseni tms. Mutta toisaalta (ainakaan vielä) ei tuollainen parin tunnin ero myöskään aiheuttanut valtavaa ikävääkään.

 

[Lex]

Minä en ole koskaan ollut niin kauaa erossa lapsista, että olisi ehtinyt ikävä tulla...

Ja nyt puhutaan kuitenkin useista päivistä =)

 

[Bonaire]

Kuskasin lastani mukana menoissani. Kuskaan edelleen, tyttöni on kaksi.

Tosin en käynyt kuntosalilla tai missään muuallakaan, minkä kokisin itselleni turhaksi.

Eikö isä halua viettää aikaa lapsensa kanssa keskenään?

 

[Señora]

Mulla on 7-viikkoinen vauva ja olen kerran ollut viihteellä, kun vauva oli noin kuukauden. Isä hoiti sillä aikaa ja hyvin pärjäsivät, mutta 4 tunnin kuluttua iski ikävä ja tulin kotiin Vauva on ollut lisäksi kerran äidilläni muutaman tunnin, kun kävimme miehen kanssa kahdestaan syömässä. Parin viikon päästä aion jättää äidilleni yöksi, kun täytän 30 ja haluan miehen kanssa yhdessä ulos. Saa nähdä pystynkö

Mun on ollut kyllä suhteellisen helppoa jättää vauva isänsä kanssa, kun hän on osallistunut aktiivisesti vauvan hoitoon alusta asti, eikä ikäväkään ole heti iskenyt. Mä en usko, että siitä on mitään haittaa vauvalle, jos äidillä on vähän omaa aikaa, vaikka pari kertaa viikossa.

 

["alkup"]

Mulla on 7-viikkoinen vauva ja olen kerran ollut viihteellä, kun vauva oli noin kuukauden. Isä hoiti sillä aikaa ja hyvin pärjäsivät, mutta 4 tunnin kuluttua iski ikävä ja tulin kotiin Vauva on ollut lisäksi kerran äidilläni muutaman tunnin, kun kävimme miehen kanssa kahdestaan syömässä. Parin viikon päästä aion jättää äidilleni yöksi, kun täytän 30 ja haluan miehen kanssa yhdessä ulos. Saa nähdä pystynkö

Mun on ollut kyllä suhteellisen helppoa jättää vauva isänsä kanssa, kun hän on osallistunut aktiivisesti vauvan hoitoon alusta asti, eikä ikäväkään ole heti iskenyt. Mä en usko, että siitä on mitään haittaa vauvalle, jos äidillä on vähän omaa aikaa, vaikka pari kertaa viikossa.

Joo, minunkin mies on ihan alusta asti hoitanut aktiivisesti vauvaa. Ihan yhtä hyvin kuin minäkin, muuta eroa ei ole kuin imetys mutta eipä sekään haittaa, kun vauva huolii pullon ja meillä on antaa rintamaitoa pullosta. Että ehkä se johtuu siitäkin ettei ahdistusta tunne parin tunnin poissaolossa, kun luottaa miehen hoitoon 100 %.