Pieni lapsi uimassa.

Kun viet n. 4- vuotiaan uimaan rannalle, menetkö itsekin veteen vai vahditko lasta rannalta? Kyseessä siis lapsi, joka ei vielä osaa uida.

 

Kun viet n. 4- vuotiaan uimaan rannalle, menetkö itsekin veteen vai vahditko lasta rannalta? Kyseessä siis lapsi, joka ei vielä osaa uida.

Tottakai menisin veteen, herranjestas.
Menen 8-vuotiaan uimataidottoman kanssakin.
Tosin pari kertaa olen jättänyt hänet itsekseen rantaveteen, niin että vettä on ollut n.polviin asti tai vähän yli ja itse olen ollut 2 metrin päässä seuraten herkeämättä lapsen touhuja.

 

Tuskinpa asialla erityistä merkitystä on kunhan lasta pystyy tehokkaasti valvomaan.

 

Tarkennetaan vielä hiukan. Siis kun vahdit lasta, seisotko vedessä vai seisotko rantaviivassa? Ellet siis pulikoi itsekin.
-ap

 

Tarkennetaan vielä hiukan. Siis kun vahdit lasta, seisotko vedessä vai seisotko rantaviivassa? Ellet siis pulikoi itsekin.
-ap

Riippuu epäilemättä täysin siitä, että kuinka lähellä lapsi on ja kuinka syvää vesi on. Jos vesi on todella matalaa, niin riskit ovat pienemmät ja ei ehkä tarvitse vahtia ihan lähellä.

 

Mielestäni olen lukenut joskus jostain ohjeen, että uimataidottoman lapsen kanssa vanhempi on vedessä ja käsivarren mitan päässä lapsesta.

 

4v oli jo niin tuttu veden kanssa ja esim. sukelteli uima-altaassa kuin saukko ja osasi siis hakea jalat pohjaan tarvittaessa, että (tutulla, hitaasti syvenevällä) rannalla sai olla max. napasyvässä vaikka itse olisin hiekalla. Ei sillä ole merkitystä seisonko pikkisusaruksen kanssa nilkkasyvässä vai metrin kauempana hiekan puolella sitä pikkusisarusta kuivattelemassa. Turvallisempaa olisi toki seisoa käsivarren mitan päässä koko ajan, mutta elämässä on väkisin riskejä ja meillä on tämä arvioitu näin.

 

Juu, vedessä olen. Jos jotain sattuu, pitää kuitenkin sinne veteen mennä. Tänä kesänä 3,5v:ni mulasi niin että kaatui veden alle. Ehti nousemaan ylöskin jo ennen kuin huomasin. Niin nopeasti asiat tapahtuu, sekaan mahtuu niitä sekunteja jolloin käännyt läpsäisemään paarmaa iholtasi tms, jolloin ehtii jo tapahtua. Vieläkin on epätodellinen olo etten nähnyt lapseni veden alle menemistä. Vesi ylettyi hänelle n. vyötärölle. Ja lapsi oli n. kahden käsivarren mitan päässä. Sen jlk on ollutkin kellukkeet kädessä vaikka olen/olemme vieressä.

 

Mielestäni olen lukenut joskus jostain ohjeen, että uimataidottoman lapsen kanssa vanhempi on vedessä ja käsivarren mitan päässä lapsesta.

Näinhän se ideaali on, mut tää tarkoittaa ettei voisi koskaan mennä ilman toista aikuista kahden pienen lapsen kanssa rannalle tai uimahalliin. Avovesipeuhulaankin otetaan 12 uimataidotonta 4-5-vuotiasta kahdelle ohjaajalle, tuskin ne kaikki lapset on koko ajan käsivarren mitan päässä ohjaajasta?

 

Ja vielä yksi tarkennus, lapsella on kellukkeet käsivarsissa, vaikka ne ei "autuaaksi" teekään.

 

Mielestäni olen lukenut joskus jostain ohjeen, että uimataidottoman lapsen kanssa vanhempi on vedessä ja käsivarren mitan päässä lapsesta.

Mä opin vasta 8-9-vuotiaana uimaan, puljasin kuitenkin melkein kaikilla mahdollisilla muilla tavoilla mökkirannalla, pitkiä kesäpäiviä. Olisi ollut hassua jos äiti olisi seissyt aina käsivarren mitan päässä vedessä.

Omiani olen rannalta katsonut herkeämättä ennen kuin ovat osanneet uida. 2-3-vuotiaan kanssa olen kahlannut itse vedessä.

 

Vedessä itsekin, ja siellä syvemmällä puolella niin että helpoiten voi estää lapsen ajautumisen vaaralliseen suuntaan. Vesi ja lapsen uimataidottomuus tarkoittaa oikeasti sitä, että hetkeäkään ei voi olla valvomatta - vaikka juuri koskaan ei mitään satukaan.

 

Veteen tietysti mukaan.

 

Olen tuonikäisten kanssa aina itse vedessä, niin että seison siinä rajalla mihin asti minun mielestäni noin pieni saa vedessä mennä, käytännössä olen silloin melkeinpä sen käsivarren mitan päässä lapsesta koska täälläpäin on äkkisyviä rantoja. Meillä on käynyt useastikin niin, että lapsi on uimalelun kanssa melskatessa kaatunut hetkessä selälleen veteen ja vetänyt vettä henkeen. Vaikka sitä vettä olisi vähänkin, niin hätääntynyt lapsi ei välttämättä heti pääse jaloilleen. Kun aikuinen on vieressä ja vaan nappaa sen lapsen siitä heti pinnalle, vaaraa ei ehdi syntyä ja toisaalta lapsi ei ehdi saada siitä pelkotiloja, vaan oppii pikkuhiljaa toimimaan näissäkin tilanteissa.
Mut siis, missään nimessä en jättäisi tuonikäistä yksin veteen leikkimään ja katsoisi sitä rannalta. Jos aikoo kerran vahtia niin vahtii sitten kunnolla.

 

Meillä on kolme pientä lasta (vanhin 5v) ja kaikki uimataidottomia. Yksin en tällä sakilla edes rannalle lähde ja kun mies on mukana, niin tehdään niin, että mies on vedessä, minä rannalla ja lapset meidän välissä leikkii..

 

jos on matala ranta ja lapsella kellukkeet niin annan olla kyllä niin että valvon rannalta. Ilman kellukkeita toki oltava vedessä mukana, mutta silloinkaan en välttämättä käsivarren mitan päässä vaan vedessä niin että lapsi on mun ja rannan välissä jolloin tiedän että lapsi joudu liian syvälle.( tietysti olettaen että kyseessä on veteen tottunut ja sukelteleva nelivuotias joka ei lähtökohtaisesti hätäänny jos kaatuu veteen.

 

Riippuu monesta asiasta. Lasten altaassa ei tarvitse olla ihan vieressäkään varsinkin jos lapsella on vielä uimarengas ympärillä. Tätä menoa voi katsoa vähän matkan päästä. Uima-altaan vesi on kirkasta ja jos lapsi vaikka kaatuu saa hänet nostettua nopeasti ylös ilman etsimistä.
Jos taas kyseessä on järvi, lampi tai meri niin silloin olen vieressä enkä päästä lasta silmistäni. Vesi näissä on sumeaa ja kaatunutta lasta ei löydä helposti, puhumattakaan äkkisyvistä kohdista.

 

4v oli jo niin tuttu veden kanssa ja esim. sukelteli uima-altaassa kuin saukko ja osasi siis hakea jalat pohjaan tarvittaessa, että (tutulla, hitaasti syvenevällä) rannalla sai olla max. napasyvässä vaikka itse olisin hiekalla. Ei sillä ole merkitystä seisonko pikkisusaruksen kanssa nilkkasyvässä vai metrin kauempana hiekan puolella sitä pikkusisarusta kuivattelemassa. Turvallisempaa olisi toki seisoa käsivarren mitan päässä koko ajan, mutta elämässä on väkisin riskejä ja meillä on tämä arvioitu näin.

Saukot eivät sukeltele uima-altaissa.

 

Joskus kylpylässä ollessa oli altaassa sellainen parivuotias ilman vanhempia ja ilman kellukkeita. Aaltokoneen aikana pulahti sitten uppeluksiin ja minä sen nostin pintaan. Vanhempia ei näkynyt siinäkään vaiheessa.

 

Muinoin meidän kaksivuotias kaatui upoksiin uimahallissa altaan matalassa päädyssä ja veti vettä henkeen kunnolla, vaikka olin itse vajaan käsivarren mitan päässä ja näin lapsen kokoajan. Joten vastauksena ap:n kysymykseen: uimataidottoman ja veteen tottumattoman kanssa olisin vedessä niin lähellä että saan lapsesta tarvittaessa heti kiinni. Jos lapsi on veden kanssa sinut ja osaa nousta uppeluksista itse ylös, nelivuotias voisi olla kauempana kuin käsivarren mitan päässä. Edellyttää tuttua ja tasaisesti syvenevää rantaa, jossa pitkähkö matala. Vesirajassa vähintään olisin silloinkin. Ei mitään auringonottoa viltillä, vaan valmius olla välittömästi apuna vedessä jos tarve tulee.