Pienet lapset PYSTYY hoitamaan kotona, sanotte mitä sanotte!

[vieras]

Mun äiti on korkeasti koulutettu, ja hoiti meidät 4 lasta kotona kouluun asti. Syynä tähän suureksi osaksi se, että täällä maalla ei juuri noita tutkijan töitä ole (tai muutakaan mikä vastaisi edes jotenkin koulutusta, lyhyitä sijaisuuksia silloin tällöin lukuunottamatta).

Itse olen toisen asteen koulut käynyt, ja laitoin lapsen hoitoon 2v, koska ei ole vara jäädä kotiin, ja töitä olis enemmän kuin ehtii tehdä. Meillä sellaisia menoja isoja summia, mitä ei lasketa haettaessa tukia, eli apua emme saisi mistään näihin menoihin jos olisin jäänyt kotiin. Sillä summalla millä vanhempani aikoinaan raknnuttivat talon, ei saa nykyään edes yksiötä ostettua. Vuokralla asutaan.

 

[hetki kotona]

Ja hei, ettekö todellakaan osaa ajatella, että syitä voi olla monia sekä kotihoidolle että päiväkotihoidolle? Ymmärrän kotihoitoon päätyneitä (en tosin sen varjolla muita lynkkaavia) ja toisaalta ymmärrän myös syitä, miksi toiset kokevat parhaaksi viedä lapsensa hoitopaikkaan. Miten joku ei voi ymmärtää niitä syitä? Onko elämä niin vaikea nähdä muusta kuin omasta vinkkelistä? Tunnetteko erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista? Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä, mutta jos on sitä mieltä, että oma ratkaisu on ainoa oikea ja ei voi edes ymmärtää/asettua hetkeksi toisten asemaan ja maailmaan, niin aika kapeakatseisia olette (myös te, jotka kirjoitusvirheinenne väitätte olevanne korkeasti koulutettuja ). Ymmärtää voi, mutta ei tarvitse olla samaa mieltä. Äidit niitä pahimpia tuomitsijoita on.

Ymmärrän töihin menemisen tilanteen niin vaatiessa. Ei kyse ole siitä.
Syitä on paljon ja jokaisella ne ovat erilaisia. Mutta edelleen jos laitetaan lapsen edelle oma mukavuudenhalu niin sitä en ymmärrä.

Ja noista kirjoitusvirheistä marmattaminen on aika turhaa Koska minkään sortin koulutus ei takaa sitä ettei niitä tule koskaan. Ja jos olisitte sellaisessa ympäristössä työskennelleet niin sen tietäisitte

Tiedän perheen jossa äiti ei jaksanut olla kotona, mutta ei ollut valmis viemään lasta hoitoon julkiselle puolelle. Hän etsi pari perhettä neuvolan kautta ja palkkasivat hoitajan kotiin. Vaikka hoitaja vieras, ympäristö on tuttu (muiden perheiden hoitolapset ovat kolme-neljä vuotiaita). Ratkaisuja tähän asiaan on myös monia.

En myöskään näe, että viimeisiä senttejä laskeva stressaantunut äiti on lapselle paras vaihtoehto. Jos tälläinen tilanne on, ehkä töihin meno olisi fiksumpaa. Edelleen vaan mun mielipide

 

[NallePuh]

En muuten nyt kommentoi mut me pystytään, on omakotitalo, hyvä auto eikä miehellä todellakaan mitkään hyvät tulot. Meil ei vaan sitä asuntolainaa ole niin paljon kun ostettiin remontoitava talo joka laitettiin asuttavaan kuntoon ennen muuttoa ja pikkuhiljaa remontoidaan lisää. Meiän valinta on hoitaa lapset kotona muitten valintoihin en puutu vaikka oma mielipide asiasta onkin.

En edelleenkään puutu siihen mikä hoito on parasta, en jaksa alkaa tappelemaan. Lisään vaan sen verran että me ei olla saatu eikä haettu sossusta rahaa eikä haeta. Silloin kun molemmat opiskeltiin 10v sitte niin on ollut ainut kun sossusta on haettu rahaa. Ihan kotihoidontuella olen ja mies töissä. Ei myöskään kuljeta julkisilla vaan mies käy autolla tai moottoripyörällä töissä, matkaa sinne 7km. Päiväkoti, eskari ja koulu on 2km:n päässä ja isompaan kauppaan on n. 10km matkaa että ei kuitenkaan missään korvessakaan asuta. Sain vaan semmosen käsityksen että äidit on sossun rahoilla kotona niin piti vaan se asia korjata.
Mun mielestä on tosi tyhmää tapella tästä aiheesta, jokainen tekee omat päätökset itse niinkun parhaaksi näkee ja mitä muut niihin puuttuu.

 

[--]

Ja hei, ettekö todellakaan osaa ajatella, että syitä voi olla monia sekä kotihoidolle että päiväkotihoidolle? Ymmärrän kotihoitoon päätyneitä (en tosin sen varjolla muita lynkkaavia) ja toisaalta ymmärrän myös syitä, miksi toiset kokevat parhaaksi viedä lapsensa hoitopaikkaan. Miten joku ei voi ymmärtää niitä syitä? Onko elämä niin vaikea nähdä muusta kuin omasta vinkkelistä? Tunnetteko erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista? Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä, mutta jos on sitä mieltä, että oma ratkaisu on ainoa oikea ja ei voi edes ymmärtää/asettua hetkeksi toisten asemaan ja maailmaan, niin aika kapeakatseisia olette (myös te, jotka kirjoitusvirheinenne väitätte olevanne korkeasti koulutettuja ). Ymmärtää voi, mutta ei tarvitse olla samaa mieltä. Äidit niitä pahimpia tuomitsijoita on.

Ymmärrän töihin menemisen tilanteen niin vaatiessa. Ei kyse ole siitä.
Syitä on paljon ja jokaisella ne ovat erilaisia. Mutta edelleen jos laitetaan lapsen edelle oma mukavuudenhalu niin sitä en ymmärrä.

Ja noista kirjoitusvirheistä marmattaminen on aika turhaa Koska minkään sortin koulutus ei takaa sitä ettei niitä tule koskaan. Ja jos olisitte sellaisessa ympäristössä työskennelleet niin sen tietäisitte

Tiedän perheen jossa äiti ei jaksanut olla kotona, mutta ei ollut valmis viemään lasta hoitoon julkiselle puolelle. Hän etsi pari perhettä neuvolan kautta ja palkkasivat hoitajan kotiin. Vaikka hoitaja vieras, ympäristö on tuttu (muiden perheiden hoitolapset ovat kolme-neljä vuotiaita). Ratkaisuja tähän asiaan on myös monia.

En myöskään näe, että viimeisiä senttejä laskeva stressaantunut äiti on lapselle paras vaihtoehto. Jos tälläinen tilanne on, ehkä töihin meno olisi fiksumpaa. Edelleen vaan mun mielipide

Juu, olet ihan oikeassa kirjoitusvirheistä. Niitä voi tulla kaikille. Meillä esikoinen hoidettiin kotona 2-vuotiaaksi, jonka jälkeen mummo hoiti lasta vielä vuoden (oltiin aika onnellisessa asemassa, kun pirteä lapsirakas mummo halusi lastamme hoitaa). Veljeni perhe taas teki aivan toisenlaisen ratkaisun: vaimolle kotona oleminen oli hirveää, eikä hän nauttinut siitä "mökkiytymisestä", kun asui maalla kahden pienen kanssa. Hän aivan hermoraunio ja ahdistunut (hoiti yksin lapset, ison kodin ja eläimet ja mies reissutöissä). Ei tulisi mieleenkään ajatella ilkeästi heidän ratkaisustaan, vaikka "äidistä johtuvien" syiden takia lapset menivätkin hoitoon. Hän on silti hyvä äiti.

 

[vieras]

ja samaan aikaan lapsista on tullut aina vaan kurittomampia. Auktoriteetteihin ei uskota ja tehdään kaikenlaista ilkivaltaa - jopa tappoja - enenevässä määrin.

Sillä kotihoidolla ei ole niinkään merkitystä vaan sillä, että niille lapsille ollaan vanhempia eikä kavereita. Ja tämä on keskiverto-vanhemmilta unohtunut. Onhan se helpompi kaveerata ja antaa yksilöllisyyden nimissä lasten touhuta, mitä haluavat.

 

[vieras]

Yhteenvetona voisimme siis sanoa, että hanki lapset vasta taloudellisesti vakaassa tilanteessa, kun molemmilla on jo ammatit, muuta pois suurilta asutusalueilta joissa asuntojen hinnat ovat korkeammalla, mene sossuun tarvittaessa. Jos toimit muuten et rakasta lapsiasi tai olet muuten vaan tyhmä kun olet toiminut väärin.

 

[vieras]

up