pienen lapsen yökyläilystä

[Mummeliisa]

[QUOTE="heh";24705944]9 tuntia suuntaansa [/QUOTE]

Jotain tuommoista veikkasinkin.
Selittää pätevästi sen, miksi ei ole useamman kerran kuussa.

 

[ap.]

Kiitos vastauksista! Mielenkiinnolla luin tätä syntynyttä keskustelua. Itse en halua lähteä mihinkään sen suurempaan kinasteluun asian tiimoilta ja onhan se tietysti paljolti lapsesta kiinni kuinka yökyläilyjä voi ylipäätään suunnitella. Tuo kaverini paljon yökyläilevä lapsi on ihan reipas tapaus, samoin on meidän lapsi ja tosiaan ovat samanikäisiä. Silti ajatellaan eri tavoin näistä yötsyilyjen pituuksista. Ehkä meillä on erilainen ajatusmaailma muutoinkin, heillä on paljon ns. omia menoja molemmilla vanhemmilla ja elämä on jatkunut hektisinä lapsen syntymän jälkeenkin. Itse taas olen nauttinut rauhallisemmasta elämänmenosta lapsen myötä. Ja niin, on meilläkin näitä yökyläilyjä ollut, viikko vain tuntuisi tässä vaiheessa aivan liian pitkältä ajalta ihan kaikkia osapuolia ajatellen.

 

["NaTa"]

Meillä lapset ovat molemmat aloittaneen yökyläilyt Ukilla n.2 vuotiaina-silloin yhden yön kerrallaan.Nyt ovat 4&6v ja yleensä 2 yötä kerrallaan kun menevät Ukille.Vuosi takaperin olivat pakon edessä viikon Ukilla kun olin itse sairaalassa eikä tartuntavaaran vuoksi saaneet vierailla,hyvin meni onneksi ja soittelivat lähes joka päivä.

 

[------------]

------------------

 

["Äiti"]

Kaikki vanhemmat eivät tarvitse lapselleen yöhoitopaikkaa. Silloin yökylää ei tarvita. Kaikki lapset eivät halua mennä yökylään edes kouluiässä. Pitäisikö nämä lapset pakottaa? On isovanhempia, joille ei voi luottaa lastansa hoitoon edes muutamaksi tunniksi. Pitäisikö lapsi viedä "pakolla" yöhoitoon, jotta mummot olisivat tyytyyväisiä???

Meillä vanhemmat päättävät yökyläilyistä, eivät suinkaan isovanhemmat! On useita syitä siihen, miksi lapsi ei ole yökylässä. Sukulaiset asuvat kaukana, satojen kilometrien päässä. Mahdolliset "lastenhoitajat" ovat epäluotettavia. Isovanhemmat ovat iäkkäitä, sairaita ja tai muistisairaita eivätkä jaksa hoitaa lasta.

 

[Vieras:)]

Meillä oli 2,5 vuotias kesällä viikon isovanhemmalla, tämä päiväkodin loma ajan takia. Lapsi olisi joutunut viikoksi uuteen päiväkotiin koska olimme töissä, näin saimme pidemmän loman lapselle ja ei tarvinnnut mennä uuteen päiväkotiin. Muuten lapsemme on harvoin hoidossa (max 1krt/2kk), ja tällöin vain 1 yön kerrallaa. Näin tämän viikon hoidon ihan positiivisena juttuna lapselle, sai olla pappansa kanssa ja tuohuta kun äiti ja isä töissä

 

["minttu"]

Meidän tyttö oli 9kk, kun oli ensimmäisen kerran yökylässä mummolassa yhden yön. Nyt 2,5-vuotiaana hän on ollut muutaman kerran koko viikonlopun perjantaista sunnuntaihin eli kaksi yötä. Hyvin ovat yökyläilyt sujuneet, mutta kahta yötä pidempää aikaa en pysty vielä tässä vaiheessa ajattelemaan. Tyttö viihtyy mummolassa hyvin ja usein sanoo itsekin, että haluaa mummolaan yökylään.

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="Äiti";24718925]Kaikki vanhemmat eivät tarvitse lapselleen yöhoitopaikkaa. Silloin yökylää ei tarvita. Kaikki lapset eivät halua mennä yökylään edes kouluiässä. Pitäisikö nämä lapset pakottaa? On isovanhempia, joille ei voi luottaa lastansa hoitoon edes muutamaksi tunniksi. Pitäisikö lapsi viedä "pakolla" yöhoitoon, jotta mummot olisivat tyytyyväisiä???

Meillä vanhemmat päättävät yökyläilyistä, eivät suinkaan isovanhemmat! On useita syitä siihen, miksi lapsi ei ole yökylässä. Sukulaiset asuvat kaukana, satojen kilometrien päässä. Mahdolliset "lastenhoitajat" ovat epäluotettavia. Isovanhemmat ovat iäkkäitä, sairaita ja tai muistisairaita eivätkä jaksa hoitaa lasta.[/QUOTE]

Jos yökyläilymahdollisuutta ei ole niin silloin on pärjättävä ilman.
Ihan samalla lailla kuin on pärjättävä ilman jos joitain muita perushuollon ulkopuolelle kuuluvia mutta lapselle hyvästä olevia asioita.
Siitä useimmiten selvitään ihan kunnialla ja vahingotta ja moista en todellakaan paheksu.

Sen sijaan paheksun kyllä vanhempia joilla olisi mahdollisuus tarjota lapsilleen useita aitoja omia aikuiskontakteja, mutta jotka jättävät mahdollisuuden käyttämättä, koska haluavat että lapsi on heidän "ikioma lelunsa ja traumanhoitovälineensä".
Erityisen kuvottavana pidän tilannetta, jossa vanhempi ylpeilee tällaisella lapsen halveksunnalla ja kaltoinkohtelulla ja yrittää esittää sen ihailtavana normina, johon muidenkin tulisi pyrkiä.

 

["mmm"]

Muuten en vanhoista kasvatusneuvoista piittaa, mutta se sääntö on hyvä, että lapsi voi olla yötä poissa ikävuosiensa verran. Siten mä olen toiminut. Alle vuoden ikäiset ei kertaakaan, 1v6kk oli kummtakin lapset mummolassa yhden yön silloin tällöin. 2-vuotiaana voisi olla 2 yötä, mutta me ollaan silti pietty vain 1 yö kerrallaan. On kuitenkin aika rankkaa ja stressaavaa lapselle, vaikka hauskaa ja turvallista olisikin.

 

[vieras:)]

Meillä oli 2,5 vuotias kesällä viikon isovanhemmalla, tämä päiväkodin loma ajan takia. Lapsi olisi joutunut viikoksi uuteen päiväkotiin koska olimme töissä, näin saimme pidemmän loman lapselle ja ei tarvinnnut mennä uuteen päiväkotiin. Muuten lapsemme on harvoin hoidossa (max 1krt/2kk), ja tällöin vain 1 yön kerrallaa. Näin tämän viikon hoidon ihan positiivisena juttuna lapselle, sai olla pappansa kanssa ja tuohuta kun äiti ja isä töissä

Ja vielä selvennykseksi että isovanhempi asuu pitkällä ja siksi pelkästään hoito työpäivän ajan ei onnistunut.

 

["vieras"]

No, meillä oli esikoinen kuukauden mummolassa 1,5v . ihan sen takia koska tuli ongelmia kakkosen raskaudessa. mies kävi joka viikonloppu siellä ja itse sain käydä kerran katsomassa.
mitään ongelmia ei ollut, muksu viihtyi todella hyvin tutussa ja turvallisessa paikassa.

 

["www"]

[QUOTE="mmm";24718988]Muuten en vanhoista kasvatusneuvoista piittaa, mutta se sääntö on hyvä, että lapsi voi olla yötä poissa ikävuosiensa verran. Siten mä olen toiminut. Alle vuoden ikäiset ei kertaakaan, 1v6kk oli kummtakin lapset mummolassa yhden yön silloin tällöin. 2-vuotiaana voisi olla 2 yötä, mutta me ollaan silti pietty vain 1 yö kerrallaan. On kuitenkin aika rankkaa ja stressaavaa lapselle, vaikka hauskaa ja turvallista olisikin.[/QUOTE]

Ai. Mä oon sitten kasvattanut lapseni oikein Lapsi nyt 11kk ja en ole yökyläilyä edes suunnitellut. Yhden kerran on täti ollut meillä yötä, niin että lapsi nukkui muutaman tunnin ilman äitiä. Ei kyllä kehtaa kellekään viedä, kun ei nuku todellakaan öitään hyvin. Tuntuu että rasittaisi yökylään ottajaa liikaa, kun ei itsekään tahdo jaksaa.

 

["vieras"]

Olen ollut pienten lasten yökyläilyä vastaan. Helppohan se on ollut, kun on lapset olleet hyväunisia. Tämä kuopus ei ole. Vakavasti harkitsen, että laitamme vauvan ukin&mummon luokse, että saamme nukkua miehen kanssa molemmat. Ei näytä riittäävän, että vapaapäiviä nukumme vuorotellen pidempään, univelka alkaa olla jo niin tappavaa.

 

["mamma"]

Meillä ei juuri yökyläillä, eikä ainakaan alle 5v. Isot (12v ja 10v) olivat kesällä mummin kanssa matkalla 4 yötä. 4v ei ole tainnut olla vielä yökylässä.

 

["hmm"]

kun lapsi oli 2,5 niin oli mummolassa 5 yötä.. Ja toinen oli vklopun 6kk iässä..

 

[mun lapsi]

on ollut 2 kertaa yökylässä. Toisen kerran oli ihan mummolla ja toisen oli meidän omassa kodissa. Lapsi täyttää pian 4v. Olisihan se mummo ottamassa useamminkin ja kerran jopa kysyi lapseltamme, että lähtisitkö mummon kanssa viikoksi etelään???? :O Itse kun olimme käyneet, niin joku kateus kai iski.. en tosiaankaan päästä viikoksi vielä 4vuotiasta, saatikka sitten ihan ulkomaille.

 

[mun lapsi]

Jos yökyläilymahdollisuutta ei ole niin silloin on pärjättävä ilman.
Ihan samalla lailla kuin on pärjättävä ilman jos joitain muita perushuollon ulkopuolelle kuuluvia mutta lapselle hyvästä olevia asioita.
Siitä useimmiten selvitään ihan kunnialla ja vahingotta ja moista en todellakaan paheksu.

Sen sijaan paheksun kyllä vanhempia joilla olisi mahdollisuus tarjota lapsilleen useita aitoja omia aikuiskontakteja, mutta jotka jättävät mahdollisuuden käyttämättä, koska haluavat että lapsi on heidän "ikioma lelunsa ja traumanhoitovälineensä".
Erityisen kuvottavana pidän tilannetta, jossa vanhempi ylpeilee tällaisella lapsen halveksunnalla ja kaltoinkohtelulla ja yrittää esittää sen ihailtavana normina, johon muidenkin tulisi pyrkiä.

ja noiden aikuiskontaktien takiako se lapsi pitää sitten laittaa yöhoitoon mummolle tai ihan nyt kelle läheiselle tahansa!! :O Ja jo siinä alle vuoden ikäisenäkö.. että kerkee vaan saamaan niitä kontakteja.

 

[Mummeliisa]

ja noiden aikuiskontaktien takiako se lapsi pitää sitten laittaa yöhoitoon mummolle tai ihan nyt kelle läheiselle tahansa!! :O Ja jo siinä alle vuoden ikäisenäkö.. että kerkee vaan saamaan niitä kontakteja.

Näinpä juuri.
Läheisiä ihmissuhteita kun ei synny ilman yhdessäoloa ja nimenomaan sellaista yhdessäoloa, joka ei tapahdu jonkun "välityksellä."

 

[mun lapsi]

Näinpä juuri.
Läheisiä ihmissuhteita kun ei synny ilman yhdessäoloa ja nimenomaan sellaista yhdessäoloa, joka ei tapahdu jonkun "välityksellä."

mutta kun olen aivan varma, että kyllä ne syntyy myös silloin, kun äiti ja isä on lapsen kanssa kyläilemässä esim. mummolla tai että mummo katsoo/hoitaa lasta yhden päivän vaikka viikossa.. ei siinä YÖkylää tarvita.

sittee tarkotin.. ;-)

 

[J.Ketkupolkka]

Kohta 2 vee, ei ole ollut kertaakaan yökylässä. Eikä tule olemaankaan näin pienenä, ellei syy ole tosi tärkeä.

 

[Mummeliisa]

mutta kun olen aivan varma, että kyllä ne syntyy myös silloin, kun äiti ja isä on lapsen kanssa kyläilemässä esim. mummolla tai että mummo katsoo/hoitaa lasta yhden päivän vaikka viikossa.. ei siinä YÖkylää tarvita.

sittee tarkotin.. ;-)

Minä hoidan lapsenlapsiani pari päivää viikossa, mutta arvostan korkealle suhteemme luomisessa myös yökyliä ja yhteisiä matkoja.
Arvostan myös sitä, että lapseni rakastavat omia lapsiaan niin paljon, että pitävät huolen siitä että heille jää myös kahdenkeskistä parisuhdeaikaa puolisoidensa kanssa.

Toiseen suuntaan tiedän, että omien lasteni tiivis, lämmin, aikuisuuteenkin läheisenä jatkunut suhde omiin isovanhempiinsa on pitkälti seurausta siitä, etten koskaan kokenyt tarpeelliseksi tunkea itseäni tai miestäni "joka väliin joka tapaamisessaan".

 

[meillä näin]

2,5 v on aika vilperi, joten yks yö illasta aamuun on ihan riittävästi mummolle sen kanssa. Nyt on menossa 2 yöksi, kun itse olen 2 päivää koulutuksessa.

Toivon, että noin 4,5-vuotiaana vois olla muutaman yön, koska haluaisin lähteä kaupunkilomalle esikoisen kanssa.

Mut viikko on jo liikaa.

 

["jep"]

[QUOTE="mmm";24718988]Muuten en vanhoista kasvatusneuvoista piittaa, mutta se sääntö on hyvä, että lapsi voi olla yötä poissa ikävuosiensa verran. Siten mä olen toiminut. Alle vuoden ikäiset ei kertaakaan, 1v6kk oli kummtakin lapset mummolassa yhden yön silloin tällöin. 2-vuotiaana voisi olla 2 yötä, mutta me ollaan silti pietty vain 1 yö kerrallaan. On kuitenkin aika rankkaa ja stressaavaa lapselle, vaikka hauskaa ja turvallista olisikin.[/QUOTE]


Samaa mieltä tästä, ja pääsääntönä pitäisin tätä yksi yö per ikävuosi. Mies on onneksi samaa mieltä, hänet on jätetty liian pienenä liian pitkäksi aikaa, ja ainakin subjektiivisesti kokee sen vaikuttaneen negatiivisesti mm. turvallisuudentunteeseensa. Toki joskus on tilanteita, vaikkapa vanhemman sairaus, jolloin on pakko jättää pidemmäksi aikaa, ja toki joku viisivuotias voikin olla viikon sellaisen ihmisen kanssa, joka on hyvin läheinen ja pienestä asti tuttu, vaikka tuo vuorokausi-ikävuosisääntö tuossa teknisesti ottaen rikkoutuukin.

Mutta vähän ihmetyttää näissä keskusteluissa tämä nokitus sillä, kenen lapsi on ollut vähiten hoidossa, ja miten käsittämätöntä on, että joku voi joskus haluta tehdä jotain ilman lasta. Ei kai sen tarvitse edes tarkoittaa, että itseisarvoisesti haluaa olla lapsesta erossa, vaan että joitain asioita on vaikea tehdä niin, että lapset ovat mukana. Tietysti voi välttää yli tunnin eroja vaikka viisitoistavuotiaaksi, mutta on eri juttu, hyötyykö lapsi siitä kehityksellisesti mitään, tai kääntäen, onko eroista mitään haittaa, jos ovat sen mittaisia, että lapsi pystyy niitä käsittelemään, ja hoitaja on turvallinen.

Sitten taas se on kokonaan toinen kysymys, että kaikilla ei ole mahdollisuutta laittaa lapsia yökylään. Kaikki sympatiani sekä näille vanhemmille että heidän lapsilleen, lienee murheellinen asia molemmille, vaikkei toki mikään traumatisoitumisen tai elämän pilalle menemisen paikka olekaan.

 

["Noo"]

on ollut 2 kertaa yökylässä. Toisen kerran oli ihan mummolla ja toisen oli meidän omassa kodissa. Lapsi täyttää pian 4v. Olisihan se mummo ottamassa useamminkin ja kerran jopa kysyi lapseltamme, että lähtisitkö mummon kanssa viikoksi etelään???? :O Itse kun olimme käyneet, niin joku kateus kai iski.. en tosiaankaan päästä viikoksi vielä 4vuotiasta, saatikka sitten ihan ulkomaille.

Harmillista 4-vuotiaalle, meidän muksut ovat 3-vuotiaasta alkaen nauttineet matkustamisesta isovanhempien kanssa.

 

[mun lapsi]

[QUOTE="Noo";24975247]Harmillista 4-vuotiaalle, meidän muksut ovat 3-vuotiaasta alkaen nauttineet matkustamisesta isovanhempien kanssa.[/QUOTE]

ja siis todettakoon vielä, ettei se mummo edes lähtenyt minnekkään, ei edes yksin tai jonkun muun kanssa!! Kysyi vaan heti meidän ulkomaanmatkan jälkeen tätä.. ei ollut näköjään tosissaan.