Pienen lapsen kanssa yksin asuvia ystäviä pk-seudulta tai Lohjalta / vauva-aikana eronneet

Heissan!

Olisi kiva vaihtaa ajatuksia ja tavatakin muita yksinhuoltajia lähiseuduilta.
Itse olen eronnut tytön ollessa 2kk ( nyt 7kk) enkä tunne ketään muita jotka olisivat jo vauva-aikana eronneet. Lehdissä vain kirjoitellaan, että vauva-aikana ero on hyvinkin yleistä mutta enpä ole itse muista kuullut ja siksi olisi mukavaa vaihtaa kokemuksia/ antaa/saada vertaistukea samankaltaisille kohtalotovereille.

 

Hei,
olen itse myös eronnut vauva-aikana. Eron tullessa tyttö oli 3,5 kk, nyt täytti juuri 2v. Voin sanoa että aika rankkaa aikaa on ollut. Nyt olen palannyt työelämään ja se on jonkin verran helpottanut tilannetta. Lapsen isän kanssa on myös saatu sovittua tapaamisia jossain määrin ja mun äiti on myös auttanut lapsen hoidossa, sen avulla olen selvinnyt tähän saakka. Aika pitkälle pääsee vaan kunnon organisoinnilla ja varautumalla aika moneen tilanteeseen.

Tsemppiä sulle!
:hug:

 

Minä myös eronnut pojan ollessa alle vuoden. Hankalaa välillä todellakin on ollut mutta vaikeuksista aina selvitty muiden sukulaisten voimin. Syksyllä palasin työelämään, ja nyt ainakin on rahallisesti alkanut helpottamaan jonkun verran.

 

hei,
itse erosin tyttäreni isästä jo raskauden alussa - asumme tyttöni (nyt 4kk) kanssa kahdestaan pk-seudulla. Syysmasu77, ota yhteyttä jos haluat jakaa kokemuksia.

 

Hei!
minäkin olen eronnut yksivuotiaan pojan äiti ja asun pk-seudulla. Erossa ollaan oltu nyt vasta muutama kuukausi. Mielelläni minäkin tutustuisin muihin samassa tilanteessa oleviin.

 

Löysin sivun vähän myöhässä,mutta täällä olisi kanssa yksi kolmekymppinen nainen joka erosi lapsen ollessa vasta 10kk.Nyt lapsi jo kaksi vuotias,ja pikku hiljaa alkaa tapaamiset isän kanssa sujua ongelmitta.Tosi rankkaa on ollut,mutta silti olen sitä mieltä että ratkaisu oli täysin oikea kaikkien osapuolten kannalta.Sukulaiset ovat olleet pahimpia syyttelijöitä,ja olen täysin kyllästynyt jatkuviin ihmettelyihin miksi meille kävi näin.Olisi tosi kiva vaihtaa ajatuksia muiden kanssa jotka ovat kokeneet saman pienen lapsen kanssa.Muutimme uudelle paikkakunnalle hiljattain ja tuntuu aika ulkopuoliselta olla leikkipuistoissa ja "harrastuksissa" kun jatkuvasti kysellään ja udellaan isästä jotain.Kaikki on nyt kuitenkin hyvin ja lapsi tuntuu olevan ihanassa iässä kun juttuja alkaa tulla,ja poika tuntuu iloiselta ja onnelliselta lapselta