Pienen lapsen harrastukset - mielipiteitä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Susanna"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"Susanna"

Vieras
5-vuotisneuvolassa th kysyi pojalta, onko tällä harrastuksia. No, ei meillä vielä ole muita harrastuksia kuin osapäivähoito päiväkotiryhmässä. Tämä oli taas yksi sellainen tilanne, jossa mulle tuli kasvattajana ja äitinä jotenkin epäonnistunut olo. Poika on hitaastilämpeevä ja arka luonteeltaan, joten jonkin harrastuksen aloittaminen vaatisi viikkojen lämmittelyn ja sen pitäisi käytännössä oli jonkilainen vanhempi-lapsi-kerho.

Miten teidän 5-vuotiaat harrastaa? Nykyään tuntuu, että jo vauvasta lähtien pitää olla jos jonkinmoista menoa. Missä vaiheessa alkaa olla todella outoa, ettei lapsella ole muuta harrastusta kuin päivähoito/eskari/koulu?
 
No en kyllä laita lastani hoidon lisäksi mihinkään. Mä pidän itse muskaria ja kuvis/askartelukerhoa kun tarttee, eikö nekin ole harrastuksia??

Lisäksi käydään ulkoilemassa ja metsässä koko perheen voimin. Jos se ei neukkatädille riitä, niin voi voi.

Et ole epäonnistunut kasvattajana.
 
Meidän tenava ei tuossa iässä harrastanut muuta kun isin ja äidin kanssa uimaharjoituksia, luistelua ja hiihtoa.
Vasta eskari-ikäisenä halusi kokeilla parkouria jossa kävi kerta viikkoon yhden kevätkauden.

Tällä hetkellä koululaisena riittää toimintaterapia + noi perheen yhteiset jutut.
Jokaiselle omien ominaisuuksien mukaan, turha stressata.
 
No en mä pidä kummallisena jos lapsi ei harrasta (ainakaan mitään ohjattua). Enemmän mä ihmettelen sitä, että vauvasta lähtien pitää harrastaa jos ja vaikka mitä.
Tuon ikäselle riittää tavallinen olo ja elo, harrastus voi olla vaikka mettäretket ja fillarointi.
 
Meillä 6v. eikä ole harrastusta tällä hetkellä. 5 vuotiaaksi kävi muskarissa, mutta kun kiva muskariope muutti pois ja lopetti, ei enää halunnut jatkaa. Ei ole löytynyt harrastusta, jonne haluaisi mennä, pakottamaan ja maanittelemaan en ala. Pyöräillään ja käydään uimassa. Jostain luin, että ei ole tarpeenkaan olla viikoittaista harrastusta alle kouluikäisellä.
 
Minä vastaisin tuohon, että meidän 5 v poika harrastaa pyöräilyä, sählyä ja metsällä käymistä. Kaikki tehdään meidän vanhempien kanssa. Muut ohjatut harrastukset eivät ole vielä tarpeen noin pienillä.
 
Meidän poika, 5v, harrastaa viulunsoittoa kaksi kertaa viikossa konservatoriolla. Kulkee myös mukana miehen ja minun kanssa ratsastamassa. LIsäksi urheilemme koko perheen kanssa. Päivähoidossa on myös.

Minusta harrastukset eivät ole pakollisia, en jaksaisi pitää minään neuvolantädin sanomisia;) Meidän pojallakaan tuskin vielä olisi harrastusta, jos ei itse olisi välttämättä halunnut aloittaa soittamista.
 
Multa on jo kyselty, (ei kylläkään neuvolassa) mitä mun lapset alkavat harrastaa ja koska - ja isompikin on sentään vasta kolme. Ja kuulemma vastaukseksi ei riitä, että saavat päättää itse, kun eiväthän ne tiedä vaihtoehtoja, jos mä en kiikuta niitä kokeilemaan. Osittain totta sekin, mutta en todella aio vielä harrastuttaa noita. Ja aikanaan ne kuulevat myös hoito- ja koulukavereiden ehdotuksia.
 
Et ole huono vanhempi :) Poikasi ei ole vielä valmis välttämättä mihinkään ryhmään. Jos poikasi osoittaa johonkin tiettyyn juttuun mielenkiintoa (uiminen, piirtäminen, laulu yms.), niin voit pikkuhiljaa alkaa tuuppaamaan poikaasi siihen suuntaan.

Raahasin viime vuonna meidän neidin satutanssiin ja neiti inhosi sitä. No neiti kävi pari kertaa ja teki stopin. Ei siis tanssia meille. No vuoden aikana seurasin mistä tyttö pitää ja katselin kotona kuperkeikkoja ja sohvalla pomppimista. Tänä syksynä mentiin sitten kokeilemaan telinevoimistelua ja neiti on ihan rakastunut lajiin. Käy nyt kaksi kertaa viikossa 1,5h kerralla ja odottaa aina seuraavaa kertaa. Muusta ei puhukkaan enään. Kotona "treenailee" kuperkeikkoja ja venytyksiä vapaa-ajalla.

Jos poikaasi yhtään voisi kiinnostaa telinevoimistelu, niin ainakin täällä on sellainenkin ryhmä toisessa seurassa, missä lapsi kulkee vanhempansa mukana.

Meillä tuo neiti on aikamoinen vesipetokin ja mietin alkuun johonkin uimaryhmään laittamista. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että se uinti on meidän perheen yhteinen juttu ja käydään sitten yhdessä uimahallissa.

Esikoinen (poika) on kylläkin jo 13v, mutta ei käynyt missään harrastuksissa ennen kouluikää. En kokenut silloinkaan olevani huono vanhempi. Poika on kerennyt pelaamaan jalkapalloa 3v, mutta vaihtoi sitten lajikseen uinnin. Muuton myötä jäi vanha uimaseura ja nyt on innostunut taekwondosta (jossa muuten oli myöskin vanhempi-lapsi juttuja pienille).

Kyllä sen harrastuksen kerkeää aloittaa myöhemminkin :)
 
  • Tykkää
Reactions: Tuhkimo81
No se on jokaisen perheen oma valinta, harrastaako lapset vai ei. Eläähän sitä ilman niitäkin mielekkäästi. Mun muksu harrasti 5-vuotiaana ratsastusta ja balettia. Kumpaakin oli ruikuttanut jo pari vuotta, ja meillä pääsee vasta 5-vuotiaana satubalettiin.
 
Meillä lapset 3- ja 4,5-v. käyvät kerran viikossa jumpassa, mutta vain siksi, että fysioterapeutti on sitä kummallekin suositellut motoriikan edistämiseksi. Lisäksi isompi käy kerta viikkoon toimintaterapiassa.

Minä pääsääntöisesti vierastan tuollaista pikkulasten harrastusrumbaa, mutta kukin tyylillään.
 
Älä ajattele niin paljon mitä muut ajattelee.

Ei meillä tossa iässä poika mitään varsinaisesti harrastanut. Isin kanssa ajeli polttiksilla (radio-ohj. auto), yhdessä käytiin uimassa ja harrastettiin perheen kesken normi liikunnat sun muut. Eikä vieläkään käy missään harrastuksessa, ei halua. (nyt 6v)

Meidän poika hitaasti lämpeevää sorttia kanssa. Temppurata oli ainoa jota olisin voinut hänelle ajatella tuossa iässä, on niin hauskaa. Joukkuepeleistä ei tykännyt. En lähtenyt näihin toisten hysteerisiin harrastushössötyksiin ollenkaan mukaan, joiden mielestä tossa iässä olis pitäny harrastaa jo monta vuotta. Kannustanut olen ja ollaan käyty katsomassa mm eri urheilulajeja, josko joku kiinnostais. Kun ei kerran omalta tuntuvaa harrastusta löydy ni ootellaan, kyllä se sieltä tulee jos on tullakseen :)

Tytöt olleet erilaisia, toisella ollut sama harrastus 3 veestä ja toisella harrastukset vaihtunu viimevuosina vuoden välein, mutta haluaa harrastaa. Ollaan pyritty pitämään yksi harrastus kerrallaan.


Kyllä sitä sosiaalisuutta ja tiimityötä voi harrastaa muuallakin kun harrastus ryhmässä.

Eikös se lasten paras harrastusikä ollut siinä 9v->
 
Viimeksi muokattu:
Lisään vielä vähän omaa lapsuuttani... En harrastanut ennen kouluikää mitään. Ala-asteella sitten kävin kokeilemassa vaikka mitä balettia 2v, jazztanssia 2v, ratsastusta, pesäpalloa, yleisurheilua, uintia, kokkikerhoa, kivenhiontaa, kuoroa yms. Mitään pysyvää lajia/harrastusta en koskaan löytänyt, mutta sain liikunnallisen pohjan elämälle ja ja loin sosiaalisia suhteita helposti. Olen onnelinen, että vanhemmat antoivat kokeilla melkeimpä kaikkea mitä halusinkin. Harrastukset luo hyvät valmiudet elämään, mutta niitä ei todellakaan tarvitse aloittaa ennen kouluikää, jos ei ole valmis.
 
Miks pitää aina ottaa itseensä ja ottaa arvosteluna, jos neuvolassa KYSYTÄÄN ja keskustellaan jostain?? Jotkut ihmiset sitä on aina valppaana, sanooko/ kysyykö joku jotain, mistä saisi tilaisuuden loukkaantua.

Sulla on huono itsetunto, jos otat tuollaisen kysymyksen itseäsi loukkaavana ja kasvatuskykysi arvosteluna.
 
Meidän vastikään 6v täyttänyt hyvin itsevarma harrastaa tanssia, taitoluistelua ja uintia oman toiveen mukaan, kun taas parivuotta vanhempi erittäin hitaasti lämpiävä sisaruksesta vain uintia, että oppii uimaan ja sekin kiukuttelun kautta "mä en haluu!". Minä en ikinä pakottaisi arkaa lasta harrastuksiin. Minusta niihin meno pitää olla lapsesta itsestään lähtöisin ja harrastus lapsen "oma keksimä". Voisin kyllä suositella luonnossa tapahtuvaa harrastusta. Toi meidän arkajalka on nauttinut metsäseikkailu ryhmästä, sekä maatila/luonto ryhmästä, joka valitettavasti meillä päin loppui.
 
On meilläkin kyselty samoja asioita ja olen sanonut että eivät harrasta mitään ohjattua. Joskus kävivät jumpassa ja uimakoulussa mutta eivät enää. Ikää lapsilla nyt 9, 6, 3 ja 1v. Kaksi nuorinta ei ole käynyt edes siellä uimakoulussa =)

Tehdään kotona paljon käsitöitä ja askarrellaan, leivotaan ja laitetaan ruokaa porukalla, ulkoillaan, hiihdetään, luistellaan, pyöräillään ja ihan vaan touhuillaan ja leikitään pihalla jne.

Me olemme kokeneet hyväksi meidän perheelle sen että voimme itse päättää ajankohdan jolloin käymme/teemme eikä sitä sanele ulkopuoliset tahot.
Esim. jumpat alkoivat aina klo 17 ja silloin meillä syödään päivällistä. Isä tulee töistä klo 16.30 ja pöytään ehdimme n. klo 16.45. Mikäli jumpassa kävisivät niin kotoa pitäisi lähteä 16.15 Kuitenkin koulu ja eskari on lapsilla jo aiataulutettuja niin ovat itsekin hyvillään kun ei tarvi kellon mukaan enempää kulkea. Sitä ehtii myöhemminkin.
 
Tottahan toki lapsella pitää olla illat tuupattu harrastuksia täyteen.... Ei ku oikeasti ihmettelen noita joitain perheitä. Odottelen aina omaa lastani kahviossa, kun on telinevoimistelussa ja ei voi muuta kuin suu auki kuunnella kuinka muut mammat oikein kilpailee kenen muksuilla on eniten harrastuksia ja miten kalliita kaikki on. Eniten sääliittää ne muutaman vuoden ikäiset siellä kahviossa, jotka tylsyyttään itkee siellä, kun isosisko tai veli harrastaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti

Yhteistyössä