Jotenkin vaikuttaa sille, että sinä olet se, joka kokee tarpeelliseksi arvottaa itseään ja muita älykkyyden tai koulutustaustan perusteella.
Sillekö en voi mitään, että voin antaa itselleni anteeksi vai sille, että sinä uskot siihen, että voin antaa itselleni anteeksi. Kirjoitat vähintäänkin sekavasti. Mistä lie seuraus?
Mikäli minulla olisi itseltäni älykkyyteni suhteen anteeksipyydettävää, niin minä sentään tajuaisin sen. Sikäli sinä, arvon valetohtori, olet onnellisessa asemassa, että ymmärryksesi ei älyllisen rajallisuutesi hahmottamiseen yllä.
Tosiasiallisesti se on hyvin surullista tai jopa vastenmielistä.
Voin kertoa salaisuuden. Älykkyys ei ole erityisen herkkä asia minulle. Olen sinut omien kykyjeni ja rajoitteideni kanssa. Jos siis haluat päästä ihoni alle, sinun on oltava merkittävästi luovempi. Se mikä koskee sinua kipeästi, ei tee samaa minulle.
Koitahan pärjäillä. Jos oikein kovasti mietit, keksit kyllä varmasti jotain nasevampaa.