Petterin kritiikki Marinin hallitukselle ja lupaus 100 000 uudesta työllisestä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Puheenjohtaja Petteri Orpon puhe Facebook-livessä 20.3.2021.

"Koronan aiheuttama kriisi ei taloudellisesti ole ollut niin paha kuin pelättiin, mutta montussa ollaan silti. Montussa oltiin jo ennen kriisiä, nyt monttu vain on syvempi. Huhtikuussa mitataan hallituksen tahtoa punnertaa sieltä ylös.

Meistä näyttää, että hallitus ja ainakin pääministeripuolue ovat päättäneet olla tekemättä mitään. Toivon, että olen väärässä.

Hyvät kuulijat,

huhtikuun riihessä on vihdoin lopetettava päätösten lykkiminen eteenpäin.

Hallitus on itse asettanut itselleen tavoitteen 80 000 uudesta työllisestä. Optimistisimmankin arvion mukaan päätöksiä työllisten määrän lisäämisestä on nyt kasassa vajaat 25 000. Se on 55 000 vähemmän kuin hallituksen oma tavoite.

Keskusta on luvannut päätöksiä 20 000 – 30 000 työllisestä. Jos olisin keskustan puheenjohtaja, en kehtaisi tulla ulos kehysriihestä ilman tätä määrää julkista taloutta vahvistavia työllisyyspäätöksiä.

Me kokoomuksessa haastamme hallitusta, me jankkaamme työpaikoista. Me jankkaamme niistä siksi, että ilman työtä ei synny jaettavaa, jolla pidetään yllä hyvinvointia ja palveluita. Me olemme esittäneet oman vaihtoehtomme, joka toisi yli 100 000 uutta työllistä. Olemme luvanneet tukea hallituksen päätöksiä, jotka parantavat työllisyyttä."



Marinin hallituskaudenbaikana pandemiasta huolimatta Suomen työllusyysaste saatiin mittaushistorian korkeimmaksi, ja Petteri teidän hallituskautenne Satosen johtaman TEM:n muistion mukaan Rinteen-Marinin kaudella syntyi 117 000 uutta työpaikkaa. Ja nyt Petteri teidän kaudellanne työllisyys pudonnut noin 80 000 työllisellä ja työttömyys kivunnut EU:n korkeimmaksi 10,5%:iin, kun työttömyyden EU-taso on hyvä 6%. Marinin kaudella pandemiasta huolimatta työttömyyskin pysyi EU-tasolla.

Kauppalehti 27.7.2023
Marinin hallitus saavutti tavoitteensa, ”merkittävä” onnistuminen työllisyydessä – Tuore muistio kertoo Orpon hallituksen ongelmasta

"Sanna Marinin (sd) hallituksen aikana Suomen työllisyysaste nousi 74,1 prosenttiin, eli tasan hallituksen tavoitteeseen. Työllisyys parani Rinteen-Marinin hallituksen aikana yhteensä 117 000 henkilöllä, paljastaa TEM:n julkaisematon muistio myös. Petteri Orpon (kok) hallituksen lähtötilanne ei ole muistion perusteella helppo."

Miksiköhän TEM muisti on "juljaisematon" 🤣
 
Orpon kokoomus vaati elinkeinoelämän kanssa kilvan huomattavasti enemmän yritysten koronatukemista, mitä Marinin hallitus elinkeinovastuuministeri Mika Lintilän toimesta yrityksille antoi.

Orpon kokoomus ja elinkeinoelämä vaativat tukia vieläpä ns. "helikopterirahana", joiden käyttöä ei olisi edes valvottu. Paljonko valtionvelka olisi nyt, jos tuohon olisi suostuttu, tai Orpo ollut pääministerinä?

Myös mm. Hese Salmela vaati kaikkien koronan aiheuttamien menojen täysimääräistä korvaamista, missä yrittäjän riski? Sinällään outoa pikaruokaketjulta, josta ruoka voitiin ostaa myös Drive-in luukulta. Mm. Kotipizza lisäsi koronan takia suuresti asiakasmääräänsä "tilaa ja nouda konseptilla" jossa koronatartunnat eivät levinneet ihmisten parveilun takia. Hese ei tällaistä ymmärtänyt vaan itki veronmaksajia ja sosialismia apuun.
 
Politiikka on jatkuvaa nonstoppia jatkuvaa valitusta, vääntöä ilman pitkäntähtäimen suunnitelmia. Poliittiset puolueet pitäisi lopettaa kokonaan ja siirtyä virkamieshallitukseen.
 
Valtio ottaa 17,8 miljardia euroa lisää velkaa vuonna 2025

Valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 11.12.2025


Valtio ottaa tänä vuonna enemmän velkaa kuin vuodelle oli budjetoitu. Keskeinen syy taustalla on käteisvakuuksien kasvu vuoden aikana.

Valtion lainanotto ylittää vuodelle 2025 budjetoidun (mukaan lukien kolmas lisätalousarvio) 14,3 miljardin euron nimellisarvoisen nettolainanottotarpeen 3,5 miljardilla eurolla. Nimellisarvoinen nettolainanotto pitää sisällään budjetin tulojen ja menojen erotuksen lisäksi arvioidut emissiotappiot. Valtio ottaa vuonna 2025 uutta lainaa arviolta 17,8 miljardia euroa.

Valtion todellinen lainanotto poikkeaa tyypillisesti budjetoidusta. Tänä vuonna lainanottotarvetta ovat kasvattaneet erityisesti velanhallintaan liittyvät erät. Yksityiskohtaista tietoa budjetoidun ja toteutuneen nettolainanoton eron syistä saadaan valtion tilinpäätöstietojen valmistuttua.


Kyseessä on Suomen historian velanoton vuosikohtainen Suomen Ennätys. Pahimman koronapandemiavuoden 2020 velanotto oli 17,3-17,4 miljardia euroa, ja silloin oli sentään toisen maailmansodan jälkeen pahimman kriisin globaalin koronapandemian pahin vuosi, jolloin lisämenoilla pelastettiin ihmishenkiä, kymmeniä tuhansia yrityksiä ja Etlan titkimuksen mukaan yli 40 000 työpaikkaa.
 
Hallitusohjelma 2023:

Orpon Hallituksen tavoitteena on vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä.


Vahvassa ja välittävässä Suomessa ihmisillä on mahdollisuus kasvattaa osaamistaan, työllistyä, pärjätä palkallaan tai eläkkeellään ja elää turvassa. Yhteiskunnassa, jossa perusasiat ovat kunnossa, ihmisillä on oikeus ja vapaus tavoitella oman näköistään hyvää elämää. Ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa. Heikoimmista pidetään huolta. Valtiovallan tehtävä on tarjota puitteet vapaudelle ja mahdollisuuksille.

Vahva ja välittävä Suomi pystyy turvaamaan kaikenikäisille palvelut, varhaiskasvatuksesta koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivaan, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Palvelut ja mahdollisuudet varmistetaan myös tuleville sukupolville. Perheissä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa ihmiset kantavat vastuuta itsestään ja toisistaan. Lapsiperheet sekä vanhemmuus saavat tukea ja ikäihmisistä pidetään huolta.

🤣✂️

Romahdus kokoomuksen äänestäjien keskuudessa

Pääministeripuolueen äänestäjistä enää kolmannes katsoo, että Suomi on menossa oikeaan suuntaan, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan kyselystä. Enemmistö suomalaisista kokee, että yhteiskuntarauha on vaarassa horjua.

Suomalaisten arvio maan suunnasta on synkkä

Enää kolmasosa (33 prosenttia) pääministeripuolue kokoomuksen äänestäjistä katsoo, että Suomi on menossa oikeaan suuntaan. Näin kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) Arvo- ja asennetutkimus.

Osuus on romahtanut, sillä vielä viime syksynä 62 prosenttia kokoomuksen kannattajista arvioi Suomen olevan menossa oikeaan suuntaan.

Kokoomuksen äänestäjien muutos on koko kyselyn merkittävin, EVA kertoo tiedotteessaan.

Hallituksen kakkospuolueen perussuomalaisten äänestäjistä maan oikeaan suuntaan uskoo 40 prosenttia. Syksyllä 2025 vastaava osuus oli 45 prosenttia.

Työttömyys ja leikkaukset painavat

Kaiken kaikkiaan yli kaksi kolmesta suomalaisesta (69 prosenttia) arvioi kyselyn mukaan, että Suomi on menossa väärään suuntaan. Vastakkaista mieltä on 14 prosenttia vastaajista.

Syksyyn 2025 verrattuna arviot oikeasta suunnasta ovat vähentyneet kuudella prosenttiyksiköllä.

Oppositiopuolueiden kannattajien näkemykset ovat synkät. Vasemmistoliiton äänestäjistä 94 prosenttia, SDP:n äänestäjistä 87 prosenttia, vihreiden äänestäjistä 84 prosenttia ja keskustan äänestäjistä 67 prosenttia katsoo Suomen olevan menossa väärään suuntaan.

EVA kertoo, että tyytymättömyyden taustalla näkyvät etenkin työttömyys ja pienituloisiin kohdistuneet leikkaukset. 52 prosenttia vastaajista arvioi, että tukien varassa elävien elämisen edellytyksiä on viime vuosina kurjistettu jo kohtuuttomasti. Eri mieltä on 28 prosenttia.

Suomen yhteiskuntarauha vaarassa, katsoo enemmistö

Selvä enemmistö eli 63 prosenttia vastaajista katsoo, ettei maamme poliittisilla päättäjillä ole todellista tahtoa työttömyyden alentamiseksi. 60 prosenttia arvioi, että yhteiskuntarauha rikkoontuu ja maassamme alkaa syntyä levottomuutta, ellei kauan kestänyttä suurtyöttömyyttä saada pikaisesti alentumaan.

”Suomalaisten arvio maan suunnasta on synkentynyt selvästi. Hallituksen kannalta erityisen huomionarvoista on, että usko oikeaan suuntaan horjuu nyt myös kokoomuksen äänestäjissä. Työttömyys ja kokemus pienituloisten aseman kohtuuttomasta heikentämisestä näyttävät painavan vahvasti kansalaisten arvioita”, toteaa analyysin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

 

Yhteistyössä