Pettäminen ja toisen naisen vastuu

Tuli mieleen toisesta keskustelusta.

Onko moni täällä sitä mieltä, että kun mies pettää, on hän ainoa syypää? Eli pettämisessä mukana ollut toinen nainen on täysin viaton. Tarkoitan nyt tapauksia, joissa nainen on täysin tietoinen miehen parisuhteesta ja mahdollisista lapsista.
Kertokaa mielipiteenne ja oletteko pettäjä, petetty, "toinen nainen" vai ettekö ole kokenut mitään vastaavanlaista henkilökohtaisesti.

Itse koen, että toiset naiset ovat moraalittomia ja yhtä lailla syyllisiä kuin pettävät miehetkin. Tällä en tarkoita milläänlailla poistaa tai edes vähentää miehen syyllisyyttä!
Etenkin tapauksissa, joissa mies esikoisen synnyttyä elää vaikeaa aikaa suhteessa kun pariskunta unohtaa huolehtia omasta suhteestaan ja keskittyy uuteen vauvaan, peräänkuuluttaisin jonkinlaista yhteisöllistä vastuuta. Tuollaiseen tilanteeseen on liian helppoa lähteä sekoittamaan pakkaa. Jos näiden uusien isien kanssa suhteeseen ryhtyvät ovat vielä itsekin äitejä, jotka tietävät millainen kriisi voi vauvavuosi avio- tai avoliiton kannalta olla, on käytös täysin moraalitonta.
Edelleen painotan sitä, että hitustakaan en vastuuta tai syytä ole ottamassa pois miesten harteilta.

Itse olen se petetty osapuoli.
Ja voin sanoa, että jos varattu pienen lapsen isä yrittäisi jotain kanssani, passittaisin herran kotiinsa muhkean saarnan saattelemana. Koska minä tiedän millaista on vauvavuosi ja minä tiedän myös että se menee ohi ja suhde omaan puolisoon palaa jälleen läheiseksi.

 

Tietysti on moraalitonta viedä toisen mies. Sehän on varsinaisena tarkoituksena; miehen saaminen itselle. Vähän sama kuin jos auton kaappaaminen toiselta olisi laillista, niin miksipä sitä ei tekisi jos moraali antaa myöten.

 

Toinen nainen ei ole vastuussa mistään muusta kuin omista tekosistaan. Jos hän on sinkku, saa hän tehdä mitä mieli halajaa. Eli mies täysin syypää tässä sunkin tilanteessa pettäessään.

 

Ehkä moraalisesti kyllä, mutta käytännössä on aivan turha tuhlata ajatustakaan naiseen. Se olisi voinut olla kuka tahansa. Minusta se on aina jotenkin noloa, jos petetty kohdistaa vihansa tähän täysin ulkopuoliseen ihmiseen.

 

Mä en käsittänyt sitä, et miten vauva-aikana ois muka helppo leikata väliin... Silloinhan se on kaikkein vaikeinta, kun puolisoiden aika menee siihen vauvaan...

 

[QUOTE="vieras";25828307]Toinen nainen ei ole vastuussa mistään muusta kuin omista tekosistaan. Jos hän on sinkku, saa hän tehdä mitä mieli halajaa. Eli mies täysin syypää tässä sunkin tilanteessa pettäessään.[/QUOTE]

Mielestäni ihminen ei ole vastuussa vain itselleen, jos tietoisesti pyrkii vahingoittamaan toista ihmistä.

 

Nuoruuden suhteessani jouduin toistuvasti petetyksi. Jostain älyttömästä syystä minä aina silloin syytin sitä viekasta vierasta naista joka milloinkin oli silloisen avomieheni mukaansa vokotellut Nyt voin pelkästään nuareskella ajatukselle, on sitä ollut nuorena typerä!
Jos aviomieheni nyt päättäisi vieraisiin lähteä, niin aikuinen minäni sanoo että se on kyllä tasan hänen oma valintansa, tarjokkaitahan aina löytyy, se on selvä. Se olisi mieheni joka syrjähypystään vastuuseen joutuisi menettämällä meidän liittomme, yhteisen kotimme ja hänen takiaan lapsemme eläisivät siitä eteenpäin rikkinäisessä kodissa. Se ON miehen vastuu. En laittaisi rakastajatarta vastuuseen, toki mielessäni pitäisin häntä ajattelemattomana ja kylmänä ihmisenä, jo pelkästään lastemme takia. Mutta hän saisi miettiä omaa osuuttaan yksinään, en ikinä suostuisi edes keskustelemaan sellaisen naisen kanssa.

 

Tietysti on moraalitonta viedä toisen mies. Sehän on varsinaisena tarkoituksena; miehen saaminen itselle. Vähän sama kuin jos auton kaappaaminen toiselta olisi laillista, niin miksipä sitä ei tekisi jos moraali antaa myöten.

Meinaat että miehen voi "viedä" niinkuin auton tai muun esineen?

Mä olen sitä mieltä, että parisuhteesta ovat vastuussa ne henkilöt, jotka siihen kuuluvat. Ulkopuoliset eivät voi suhteeseen vaikuttaa, se joka lähtee/pettää/jää on ihan itse vastuussa siitä mitä tekee. Parisuhteen onnistumista tai jatkumista ei kyllä myöskään voi vieraitten ihmisten harteille laittaa, ihan absurdi ajatuskin.

 

Eipä näissä(kään) asioissa voi yleistää ja antaa jokaiseen tilanteeseen sopivaa vastausta.

Jokainen parisuhde on yksilöllinen ja vastuu, syyllistyys, jakautuu eri tavalla eri tilanteissa.

 

Mä en ole ainakaan sitä mieltä että mies ainoastaan olisi syypää. Tai mahdollisesti nainen pettäessään kumppaniaan.
Jos osapuoli tietää toisen olevan varattu niin sitten se tekee väärin.

Mutta jos mun mies jäis kiinni pettämisestä niin olisin vihainen hänelle ja tietenkin toiselle naiselle. Mutta en mä lähtis sille naiselle räyhäämään että se on pilannut meidän perheidyllin. Utelias olen luonteeltani niin kuvittelisin haluavani ottaa yhteyttä häneen ihan vaan nähdäkseni kuka hän on. Toki tekisin vertailua ulkonäön suhteen, mutta en antaisi sen pilata itsetuntoani kokonaan jos hän osottautuis ulkonäöllisesti huiman kauniiksi ja muodokkaaksi.

mutta luottamus olis menny mieheen totaalisesti ja yhdessä en pystyisi jatkamaan. Mä tiedän jo nyt, että mä en pystyisi antamaan anteeksi tekoa ja pääsemään asian yli. Mä olisin v*ttumainen ja jokaisessa riidassa ottaisin esille tämän kortin. Joten suhde olis ohi. Ja sen jälkeen mies sais jatkaa naisen kanssa jos haluaisi, en ottaisi kantaa asiaan. Voisin kuvitella että jos mieheni olisi onnellinen sitten siinä suhteessa, niin miksi sitä vihoittelisi loppuelämän hänelle. yhteisiä lapsia ja niiden huoltajuus kuitenkin olisi yhdessä hoidettava....

 

Utelias olen luonteeltani niin kuvittelisin haluavani ottaa yhteyttä häneen ihan vaan nähdäkseni kuka hän on. Toki tekisin vertailua ulkonäön suhteen, mutta en antaisi sen pilata itsetuntoani kokonaan jos hän osottautuis ulkonäöllisesti huiman kauniiksi ja muodokkaaksi.

Ei voi ymmärtää.

 

[QUOTE="Vieras";25828340]Mä en käsittänyt sitä, et miten vauva-aikana ois muka helppo leikata väliin... Silloinhan se on kaikkein vaikeinta, kun puolisoiden aika menee siihen vauvaan...[/QUOTE]

Nykyään ainakin on aika yleistä että alle vuoden ikäisten lasten vanhemmat eroavat. Tämä siksi, ettei osata varautua siihen mitä pikkuvauva-arki todellisuudessa on. Vanhemmat ovat väsyneitä, heillä ei ole aikaa toisilleen...parisuhde on poikkeustilassa. Äiti usein saa tarvitsemansa läheisyyden vahvalta, mutta mies saattaa kokea jäävänsä kokonaan ilman. Ja tämä on se tilanne johon toisen naisen on helppoa tulla. Hänellä on varaa antaa aikaa, huomiota ja läheisyyttä miehelle.
Tätä tarkoitin.

 

Vain pettäjä on vastuussa oman sutheensa pilaamisesta. Toinen nainen ei voi edes tietää miten hyvin tai huonosti pariskunnalla menee, eikä ole siitä mitenkään vastuussa. Pettäjälle löytyy kyllä aina ottajia. Jos haluaa pettää, on se täysin pettäjän oma päätös, eikä kaadu yksiin pakkeihin. Muut kuin parisuteessa elävät eivät ole vastuussa siitä suheesta.

 

Se on moraalisesti väärin siltä naiselta, mutta kyllä se vastuu miehelle kuuluu. Jos nainen on sinkku, niin hän on vapaa tekemään mitä haluaa, mutta silloin minä väkisinkin ajattelen, että nainen on todella moraaliton. Mitäs sitten kun sattuu omalle kohdalle? Ajatteleeko ne toiset naiset silloinkin, että kyllä minulla oli oikeus sekaantua varattuun mieheen silloin, vai astuuko silloin kuvaan ymmärrys siitä moraalittomuudesta?

 

Mä kerran tapasin miehen jonka kanssa oli sitte pieni suhteenpoikanen.. Selvisi vasta myöhemmin et mies olikin kihloissa. So loppu siihen. olin silloin nuori ja enkä niin tajunnu kaikkea. Nyt jälkeenpäin niin olishan se pitäny hokata aikasemmin.

En pidä itseäni syypäänä siihen jos noi olis eronnu sen takia et tolla äijällä oli suhde..

On se näköjään fb:ssa.. Muistaiskohan se 12v takaa Laittaisko kaveripyynnön muahaha!

 

Laillisesti suhde ukkomieheen ei ole rikos. Moraalisesti ehkä, tosin moraalinen vastuu tuntemattoman ihmisen avioliitosta ja lapsesta on aika vaikea. Mies on syyllinen, toinen nainen ei varsinaisesti. Itse en ole tätä kokenut enkä sinkkunakaan koskaan lähtenyt naimisissa olevan vietäväksi. Siinä satuttaa vaan itsensä ja muita. En halua olla kolmas nainen, enkä arvosta pettävää miestä. Eli oma päätökseni on aina perustunut itsekkyydelle, ei vieraan ihmisen avioliiton kunnioittamiselle ainakaan ensisijaisesti.

 

Itse olen ollut se toinen nainen. Alkuun en tiennyt asian oikeaa laitaa. Sitten mies selitti minulle miten huono heidän suhde on, se on kestänyt niin kauan, ja tunteita ei enään heidän välillä ole jne. Kai minä olin vain se syy/ongelma miksi he voisivat erota... Joten annoin olla. Sen lisäksi tämä nainen vaikutti oikeastikin aika tunteettomalta, kylmältä ja suht ilkeältä (luonnollisesti hän oli minulle ilkeä, mutta siis kaikille ihmisille).

Tottakai tein väärin, mutta jotenkin en kokenut sitä niin kamalaksi, kun kuitenkin huomasin miten ikävä ihminen kyseessä oli. Jos nainen olisi ollut joku hirmu herttainen, kiltti, hyvä, sinisilmäinen nainen, niin olisi varmasti tuntunut ERITTÄIN pahalta!!
Lopulta he sitten erosivat, ja nykyään seurustelen tuon miehen kanssa. Tai samanlaista kaveri/tapailu/seurustelu/fuckbuddy-hässäkkää se on kuin mitä se oli silloin kun hänellä oli vielä se eka nainen.

En kylläkään halua toistaa tätä virhettä. Sinkkuna, "villinä ja vapaana" vain tuli tehtyä noin eräänä hyvin alkoholinhuuruisena kesänä.

 

Jaa-a.. Miehen oma valintahan se on ollut pettää. Silti jos se toinen nainen tulisi pimeällä kujalla vastaan.. :kieh:
Jos vielä joskus tapaan sen naisen joka minun läsnäollessani yritti iskeä miestäni(olivat vanhoja tuttuja, tiesi kyllä tarkkaan kuka olin ja sekös teki miehestä yhtäkkiä niin kiinnostavan..) niin ei hälle hyvä heilu

 

Vastuu on pääsääntöisesti pettäjällä, vaikka ei minunkaan moraalikäsitykset antaisi myöten maata varatun kanssa, jos vain siitä olen tietoinen. Oma mieheni (ex-mieheni) oli suhteessa parhaan ystäväni kanssa ja kyllä, tässä tapauksessa olen syyttänyt myös entistä ystävääni. Hällä oli ensikäden tietoa siitä, mitä milloinkin meillä tapahtuu ja ison osan ajasta oli jopa kattomme alla.

 

Eivät ole yhtä lailla syyllisiä, kuin aviossa oleva osapuoli.

Sen sijaan sitä voi miettiä, että kannattaako ja onko järkevää. Ja se pitää hyväksyä, että vaikkei olekaan ehkä sillä tavalla syyllinen, niin tietoisista teoista tulee kantaa vastuu. Joskus se voi tarkoittaa ikäviäkin asioita, vaikka sitten puhumista kolmannen osapuolen kanssa.

 

Aina ei ole edes tarkoitusta "viedä miestä" vaan ehkä eniten tapahtuu seksisuhteita liiton ulkopuolella.
Kaksi aikuista ihmistä harrastaa hyvää seksiä keskenään, eikä kenenkään perhettä ole tarkoitus särkeä.
Näin ainakin moni kuvittelee, hirveän paljon olen näitä tapauksia nähnyt ja kuullut.

Kuitenkin, mielestäni missään pettämistapauksessa vastuu ei ole tällä toisella naisella vaan pettäjällä itsellään, sillä joka parisuhteessa on ja joka pettää.

 

Vaikka en hyväksy varatun kanssa pelehtimistä, niin VASTUU on kuitenkin vain sillä joka pettää kumppaniaan.
Eli jos oma mieheni jäisi kiinni uskottomuudesta, niin VASTUU päätöksestä olla uskoton ja sen seuraamuksista olisi miehelläni. Toki saattaisin hiljaa mielessäni ajatella, että nainenkin on hieman moraaliton.

 

Vastuu on pääsääntöisesti pettäjällä, vaikka ei minunkaan moraalikäsitykset antaisi myöten maata varatun kanssa, jos vain siitä olen tietoinen. Oma mieheni (ex-mieheni) oli suhteessa parhaan ystäväni kanssa ja kyllä, tässä tapauksessa olen syyttänyt myös entistä ystävääni. Hällä oli ensikäden tietoa siitä, mitä milloinkin meillä tapahtuu ja ison osan ajasta oli jopa kattomme alla.

Tässä tapauksessa minusta onkin syytä myös ystävässä, hän on pettänyt sinun luottamuksesi.

Jonkun vieraan kanssa sitä luottamustahan ei ole alunperin ollutkaan.

 

Moraalinen vastuu on myös toisella naisella. Monella ei sitä moraalia ole joten vastuuta ei tunneta.

En tajua miten joku kiinnostuu naimisissa olevasta miehestä suhteeseen saakka, muuten kuin pätemismielessä, puutteessaan ja näköalattomuuttaan.

Mä olen ollut ihastunut mutta todellakin tiennyt että en koskaan ala mitään varatun kanssa. Itsekunnioitusta ja ryhtiä löytyy senverran. Ja turha tulla sanomaan et tunteelleen ei mitään voi, voi niille. On olemassa myös järki ja tuo on tilanne jossa sitä kannattaa käyttää.

Eri tilanne on se, jossa ihmiset rakastuvat, ketään ei huijata tai petetä ja tilanne saatetaan kaikkien osapuolien tietoon heti ja tehdään päätöksiä.

Toisena naisena oleminen on halveksuttavaa.

 

Mielestäni on täysin vastuutonta hypätä tietoisesti varatun kanssa punkkaan, varsinkin perheellisen ollessa kyseessä. En ymmärrä sellaisia yhtään vaikka omalle kohdalle ei ole sellaista sattunut.