Sain muutama vuosi sitten tietää miehelläni olleen suhde toiseen reilun vuoden ajan. Syitä suhteeseen löytyi monia, osan ymmärsin, osaa en (huom: ymmärsin, en hyväksynyt). Jonkin aikaa kuljin ihan sumussa järkytyksestä. Muutama kuukausi meni asiaa yhdessä vatvoessa ja loppujen lopuksi päätettiin edelleen jatkaa yhdessä. Itselläni jatkamispäätökseen vaikutti ehkä eniten miehen reaktio suhteen paljastumiseen. Mies oli todella selkeästi pahoillaan ja tajusi mokanneensa, hänellä oli ihan fyysisesti paha olo henkisen pahan olon lisäksi. Lisäksi miehen käyttäytyminen ja suhtautuminen minuun muuttui täysin.
Opimme toisistamme paljon tämän kriisin aikana ja opimme molemmat huomioimaan toisemme paremmin. Myös vaikeista asioista keskustelu sujuu nykyään. Nyt parin vuoden jälkeen luottamuskin on hiljalleen palautunut.
Jos mieheni olisi käyttäytynyt kuin sinun miehesi (ei myönnä eikä kiellä, ei puhu asiasta), varmastikin ero olisi tullut.