T
teen töitä
Vieras
Kyllä tämä työssäkäyvän äitin elämä on raskasta. Sitä ei ymmärrä ennen kuin itse kokee.
Aamulla pitää herätä aikasten, pitää laittautua ja tehdä eväät töihin ennen kun herättää lapset (niitähän ei siis illalla muistanut). Kolme kertaa pestä hampaat, kolme kertaa pukea lapsi, kolme kertaa kestää itkuraivopotkut kun lasta väsyttää ja hän ei halua lähteä. Kolmen lapsen kanssa liikenteeseen lähteminen seitsemältä aamulla on siis ihanaa...
Teet töissä raskaan päivän, klo 16.30 pääset töistä, haet lapset juuri ennen kun päiväkoti menee viideltä kiinni. Menet kauppaan, teet ostokset, menet kotiin laitat ruokaa, siivoat jäljet. Kuuntelet taas kiukuttelua ja tunnet huonoa omaatuntoa lasten pitkästä päivässä vieraassa hoidossa. Klo: 19.00 aloitat saman rumban, teet iltapalaa, koitat siivota. Pyykkiä on kauhea läjä, villakoirat juoksee lattialla. Kaverit soittelee, että miksi et käy. Et ehdi siivota, et ehdi tehdä omia juttuja, ei mitään. Illassa on KOLME tuntia siis aikaa lasten kanssa, kauppa ym. reissun jälkeen ei sitäkään
Klo: 20.00 viet lapset nukkumaan. Viimeinen nukahtaa vasta puoli kymmeneltä monien raivareiden ja vessassa käyntien, janon ym. jälkeen.
OMAA AIKAA!!! Keräät pyykit, laitat seuraavan päivän vaatteet valmiiksi, silität ne (siis omat työvaatteet). Huomaan, että ohhoh, minulla on mieskin
Raskasta, kiireistä!! Joinakin päivinä pääsen ekan kerran rauhassa istumaan vasta iltamyöhään...
Tänän lapsi sairaana. Herättiin vasta ysiltä, ei mikään kiire minnekkään. Isompien lasten kanssa könötin pihalla kun sairas lapsi nukkui rattaissa pihalla. Tultiin sisään, sain rauhassa laittaa ruokaa, siivota ym. kello on vasta kohta viisi, koti kiiltää, lapset on tyytyväisiä, minun jalkoja ei pakota, ei oo kiire, ei oo pakko tehdä mitään. IHANAA!!!
Tahdon taas olla kotiäiti
Aamulla pitää herätä aikasten, pitää laittautua ja tehdä eväät töihin ennen kun herättää lapset (niitähän ei siis illalla muistanut). Kolme kertaa pestä hampaat, kolme kertaa pukea lapsi, kolme kertaa kestää itkuraivopotkut kun lasta väsyttää ja hän ei halua lähteä. Kolmen lapsen kanssa liikenteeseen lähteminen seitsemältä aamulla on siis ihanaa...
Teet töissä raskaan päivän, klo 16.30 pääset töistä, haet lapset juuri ennen kun päiväkoti menee viideltä kiinni. Menet kauppaan, teet ostokset, menet kotiin laitat ruokaa, siivoat jäljet. Kuuntelet taas kiukuttelua ja tunnet huonoa omaatuntoa lasten pitkästä päivässä vieraassa hoidossa. Klo: 19.00 aloitat saman rumban, teet iltapalaa, koitat siivota. Pyykkiä on kauhea läjä, villakoirat juoksee lattialla. Kaverit soittelee, että miksi et käy. Et ehdi siivota, et ehdi tehdä omia juttuja, ei mitään. Illassa on KOLME tuntia siis aikaa lasten kanssa, kauppa ym. reissun jälkeen ei sitäkään
Klo: 20.00 viet lapset nukkumaan. Viimeinen nukahtaa vasta puoli kymmeneltä monien raivareiden ja vessassa käyntien, janon ym. jälkeen.
OMAA AIKAA!!! Keräät pyykit, laitat seuraavan päivän vaatteet valmiiksi, silität ne (siis omat työvaatteet). Huomaan, että ohhoh, minulla on mieskin
Raskasta, kiireistä!! Joinakin päivinä pääsen ekan kerran rauhassa istumaan vasta iltamyöhään...
Tänän lapsi sairaana. Herättiin vasta ysiltä, ei mikään kiire minnekkään. Isompien lasten kanssa könötin pihalla kun sairas lapsi nukkui rattaissa pihalla. Tultiin sisään, sain rauhassa laittaa ruokaa, siivota ym. kello on vasta kohta viisi, koti kiiltää, lapset on tyytyväisiä, minun jalkoja ei pakota, ei oo kiire, ei oo pakko tehdä mitään. IHANAA!!!
Tahdon taas olla kotiäiti