Perintöasiaa ( mitä tekisitte mun tilanteessa?)

["vieras"]

Asian toinen puoli on se, että nyt kun mummo on vielä tolkuissaan, niin asioita voi sopia ja järjestellä suht helposti, jos vain keskennne pääsette asioista sopimukseen. Sitten kun mummolla alkaa dementia vaivata, niin asiat mutkistuvat monin verroin. Maistraatti valvoo mummon etuja eikä mitän kauppoja tai sopimuksia voi tehdä enää vapaasti.

Siinä mielessä olisi järkevää järjestellä asioita mahdolisimman pitkälle jo nyt.

 

["Vieras"]

Miksi veljen pitäisi saada kesämökki omiin nimiinsä jo nyt? Kyllähän hän
voi sitä hoitaa ja käyttää niinkuin tähänkin asti on ilmeisesti tehnyt.
Parempihan se on mummon kuoltua vasta katsoa, paljonko omaisuutta jää
jaettavaksi.

Mutta jos mummo nyt kuitenkin ajatteli, että osa papan pesästä (mökin
puolikas) pannaan jo jakoon, niin eikö sitten teidän kahden muun perijän
pitäisi saada osuutensa myös? Ja jos mummo ajatteli lahjoittaa oman
osansa veljellesi, niin siitä pitää maksaa kaijaveroa. Vai
katsotaankohan se tässä tilanteessa kuitenkin ennakkoperinnöksi? No, jos
hän antaa puolikkaan ennakkoperintönä niin eikös teidänkin kuulu
siinäkin tapauksessa saada osuutenne? Ehdottakaa mummolle, että jos veli
saa mökin nyt niin te saisitte sitten asunnon jo nyt. Mummolla toki
olisi siihen elinikäinen asumisoikeus.

 

[Älä hyväksy mummon ratkaisua]

En ymmärrä miksi kesäpaikka pitää antaa veljelle jo nyt. Hänhän voi käyttää sitä kuin omaansa, mutta silti se voisi olla mummon nimissä. Epäilyttävää tällainen. Toinen asia, miten veli aikoo junailla asian, laittaako allekirjoittamaan paperin jossa lukee että ei voida lukea ennakkoperinnöksi. Mummokin voisi asiaa paremmin miettiä, tosin varmasti on jo vanha. Liekö vanhakantainen ajattelutapa hänellä, että pojat on tyttöjä parempia.

Tässä on niin otollinen tilanne ryssiä koko tilanne ja aiheuttaa myöhemmin eripuraa. En suosittele. Kaikille sama kohtelu, eli perinnöt jakoon sitten kun on kuoltu.

Minun tapauksessani sisareni sai kaiken isän omaisuuden. Salaisella kaupalla oli myyty tila ja irtain hänelle, ja isä kuoli, sain hautajaiskulut, en muuta. Aina jaksaa sisar valittaa miten on joutunut perintönsä vuoksi ottamaan lainaa. Erittäin halvalla sai tilan, olisi kolmenkertaisella summalla voinut myydä sen pois.

Sisarus on sisarus, aina kunnes oma per*e alkaa tulla edelle. Materia, talot ja perinnöt ovat aina tällaisia. Siinä ei sukulaisuuskaan enää paina, kun ahneus iskee.

 

["Vieras"]

Surullista riidellä perinnöstä. Kyllä on ihmiset itsekkäitä, ahneita paskoja. Veli ei saa mökkiä saada, mutta en minäkään sitä halua. Ja mummo ei saa omaisuuttaan käyttää hoitokoteihin, kun sehän pitää säästää minulle. Minä, minä, minä. Kunhan vain minulla on kaikki rahat ja omaisuus, joka minulle kuuluu. Ihmissuhteista viis.

 

["pikkusisko"]

En halua perintöä nyt. Ja ihan sama, vaikka mummo käyttäisi joka euron eläessään. Hänen rahoja ne on. Mutta mielestäni veljeni ei liioin kuulu saada perintöä nyt vaan vasta mummon kuoleman jälkeen.

Missään kohtaa en ole kai sanonut, ettei mummo saisi omaisuuttaan käyttää, jos haluaa. Yhtä lailla mökki on mummon omaisuutta, myyköön sen ja tuhlatkoon rahat. Tämä ei ollut asian pointti, vaan se, että nyt aiottu jako ei ole mielestäni tasapuolinen kaikkia sisaruksia kohtaan. En suostuisi jakoon, vaikka itse olisin se, joka mökin saisi. Haluan, että perintö jaetaan, kun on sen aika, eli perittävien kuoleman jälkeen.

 

[ruutiukko]

en suostuis koska kaupunkiasunnon jakaminen tulevaisuudessa on epävarmaa

käyttäköön veli mökkiä niinkuin omaansa mutta tehkää paperit vasta sitten kun mummu heittää lusikan nurkkaan

 

[Leonor]

Mä kieltäisin sillä verukkeella, että jos mummo joskus tarvitsee kotiapua, olisi mökki helppo myydä ja hankkia vaikka kodinhoitaja avuksi! Olettaen että mökki on arvokas. Kaupunkiasuntoa taas ei voi realisoida rahaksi, jos mummi siinä asuu..

 

["pikkusisko"]

Ei mulla ole varaa ruveta mitään kerrostalokämppää ylläpitämään, kun pitää omakin asuminen jollain maksaa.

En halua asuntoa nyt, enkä valita, vaikka en saisi sitä ikinä. Sama vaikka ei tulis latin latia, kunhan jäädään sit tasapuolisesti kaikki ilman perintöä.