Toggle sidebar

perintö vs. avioehto

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mietityttää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

mietityttää

Vieras
Tilanne:

A ja B asuvat avoliitossa.

A:n vanhemmat kuolevat ja hän perii nämä. Perintö käytetään yhteiseksi hyväksi, esim. asunnon ostoon, ja lasketaan käytännössä yhteiseksi omaisuudeksi.

A ja B menevät naimisiin ja tekevät avioehdon.

B:n vanhemmat kuolevat aikanaan. Jos A ja B kuitenkin eroavat samoihin aikoihin, käykö silloin niin, että A:n perintö on käytetty yhteiseksi hyväksi - ja B saa siitä erottaessa puolet esim. "puolikkaan" asunnon muodossa - mutta B saa pitää oman perintönsä yksin?
 
Kaikki menee puoliksi, ellei B:n vanhemmat ole testamenttiin laittaneet ehtoa, että puolisoilla ei ole avioehtoa perintöön.

Äidilläni on testamentissaan tuo ehto joten ne rahat mitä sieltä tulee ei mieheni saa ja tärkeämpänä ei saa meidän sukumökkiä.
 
Eiköhän kutakuinkin noin mene, miten ajattelit. Ellei siihen avioehtoon kirjata jo nykyisen (yhteisenä hankitun omaaisuuden) kohtaloa, että eron sattuessa toisella ei ole siihen osaa.
 
Riippuu kai mitä siihen avioehtoon on sisällytetty. Kuka hullu menee laittamaan nimensä paperiin jossa sanotaan että toisella ei ole avio-oikeutta yhteiseen asuntoon?
 
Tämä nyt oli tällainen "mitä jos" -pohdinto. Nykytilanne on se, että avoliitossa ollaan (kihloissa) ja A on perinyt molemmat vanhempansa, mutta rahoja ei ole vielä käytetty. B:n vanhemmat elävät toivottavasti pitkään, eikä eroakaan ole näköpiirissä.

Ajattelin vaan että on hyvä varautua. Nykyinen asunto on meidän molempien nimissä, mutta A omistaa siitä 1/3 ja B 2/3 (saatuaan vanhemmiltaan ennakkoperintöä). B on siis jo nyt taloudellisesti vahvoilla. A ei tahtoisi jäädä nuolemaan täysin näppejään, jos niin onnettomasti kävisi, että ero joskus tulisi. Toisaalta on ymmärrettävää, että B:n vanhemmat kannattavat avioehtoa, etteivät heidän rahansa päädy perinnön kautta "sukuun kuulumattomalle", jos joskus eroamme.

Täytyy sitten varmaan siihen avioehtoon kirjata ylös, että A:n aikoinaan perimä omaisuus ei mene yhteiseen jakoon sen enempää kuin B:n tuleva perintökään. Ja jos A:n perintö käytetään asunnon ostoon, niin saman arvon edestä pitäisi saada omiaan takaisin, JOS joskus eroamme.

Mutkikasta on...
 
Hankala tilanne. Meillä on samantyyppinen, tosin kyse on aika pienestä erosta, eli jonkinlaista "ennakkoperintöä" tulee toiselta puolelta 27 000 ja toiselta 50 000. Tämä 50 000 -puoli on aika tiukkana siitä että ei saa mennä ositukseen tämä raha, 27 000 -puoli ei niin välitä, mutta onhan sitä puolensa pidettävä kun toinenkin pitää. Eli toiselta puolelta tulee nyt siis 13 000 enemmän kuin toiselta.

Avioehtoa tuskin kuitenkaan tehdään kun menee niin monimutkaiseksi. Sovitaan vain että jaetaan sitten oikeudenmukaisesti.

Mahdollisia tulevia perintöjä ei uskalleta ajatellakaan, tosin niissä ei liene kovin merkittävää eroa suuruusluokassa.
 
Olen perinyt sekä ennen liittoa että sen aikana ja rahat on käytetty yhteisiin asuntoihin, mutta ne olisivat minun jos jotakin sattuisi. Samoin miehen rahojen kohdalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja M:
Avioehtoa tuskin kuitenkaan tehdään kun menee niin monimutkaiseksi. Sovitaan vain että jaetaan sitten oikeudenmukaisesti.
Click to expand...

Oikeudenmukaisuus ei yleensä toteudu riitaisissa erotilanteissa. Avioehdonhan voi tehdä niinkin, että toisen puolison kuollessa eloonjäävä puoliso perii ihan normaalin lakiosansa eli puolet kuolleen omaisuudesta. Avioehto on vähän kuin vakuutus: toivottavasti täysin turha, eikä sitä koskaan tarvitse käyttää. Hankalassa paikassa kuitenkin suureksi avuksi.

Avioehdon tekohetkellä oleva tilanne voi muuttua. Sitä voi toisen puolison vanhemmista tulla lottomiljonäärejä tai toinen puolisoista saada erittäin hyväpalkkaisen duunin tms. Eli vaikka tuntuu, ettei riitaa aiheuttavaa omaisuutta ole kummallakaan NYT, voi tilanne olla erilainen 15 vuoden päästä.
 
^ Toki tiedän että "oikeudenmukaisuus" on suhteellinen asia sitten kun oikeasti riidellään, mutta kyse on kuitenkin vain rahasummasta, eikä kovin isosta sellaisesta. Kyseliin tästä asianajajaltakin, ja rahaa laitetaan avioehtoon harvoin, jo senkin takia että sitten pitäisi määritellä miten rahan arvon muutos otetaan huomioon. Pikemminkin omaisuutta listataan koska sen arvo säilyy.
 
Avioehto ei ole mikään tietty sopimus vaan avioehdossa voidaan sopia ihan mitä haluaa, tietenkin lakeihin perustuvia oikeuksia kumoamatta.

Jos mitään sopimuksia, avioehtoja tai testamentteja ei ole, niin avioerossa kaikki omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Varakkaampi puoliso joutuu sitten maksamaan vähempivaraiselle tasinkoa. Merkittävää on, eroavatko A ja B ennen vai jälkeen B:n vanhempien kuoleman ja onko B:n vanhemmilla testamentti.

Jos halutaan turvata erotilanteessa A:n vanhempien perintö A:lle ja B:n vanhempien B:lle, niin tehdään avioehto tästä omaisuudesta.
 
Ja kattavankin aviehdon kanssa on mahdollisuus, että omaisuuden tullessa suureksi osaksi tai kokonaan toisen nimiin, toinen saakin jonkin verran itselleen. Eli avioehto ei ole täysin aukoton jos esim. toinen täysin varaton.
 
Kiitos neuvoista. Kumpikaan ei ole täysin varaton, mutta B on A:ta varakkaampi. Tehdään siis ehdot puolin ja toisin, niin ei jää mitään epäselvää.

Toiveissa tietysti on, ettei ehtoja koskaan tarvita, vaan yhteinen omaisuutemme jäisi aikanaan tuleville lapsillemme jaettavaksi. :)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa