Perinnöstä siirtäminen suoraan lapsenlapsenlapsille?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jolene78
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

Jolene78

Vieras
Minun isovanhempani (minun puolelta, mieheni puolelta jo kuolleet) voivat vielä todella hyvin, mutta selvää on että jossain vaiheessa heistäkin aika jättää. Vanhempani ovat minulle sanoneet, että he luopuvat perinnöstä ja se siirtyisi suoraan minulle ja siskolleni. Näin kuulemma vältetään perintöveron tuplamaksaminen. No itse aloin ajattelemaan asiaa vielä pidemmälle. Miksi en minäkin luopuisi perinnöstä ja siirtäisi omille lapsilleni. Lapset ovat 5- ja 3-vuotiaita. Eli tuskin täysi-ikäisiä kun asia tulee ajankohtaiseksi.

Onko tämmöisestä asiasta mitään haittaa? Ja jos ei ole, niin miksi useammat eivät tee niin. Tarkoitan lähinnä, että yllättävän usein yli 40v ihmiset ottavat vanhempiensa perinnön vastaan eivätkä siirrä eteenpäin.
 
Mä olen kyllä sen verran itsekäs, että mulla on kyllä käyttöä sille perinnölle, kun se joskus ajankohtaiseksi tulee. Ei ottaisin itse vastaan, mutta jos perintöä on vähänkin enemmän, tekisin sen kanssa fiksuja siirtoja ja sijoittaisin rahat niin, että munkin lapsille jää sitten joskus jotain.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Björn;30161172:
Joo. Mukavaa että jo alaikäisenä mätkähtää kunnon veropommit lapsille maksettaviksi.

Tietysti me vanhemmat maksettais nuo verot. Osa omasta pussista ja osa kenties myytävästä omaisuudesta, riippuen tilanteesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sopivasti lihava mäyrä;30161184:
Mä olen kyllä sen verran itsekäs, että mulla on kyllä käyttöä sille perinnölle, kun se joskus ajankohtaiseksi tulee. Ei ottaisin itse vastaan, mutta jos perintöä on vähänkin enemmän, tekisin sen kanssa fiksuja siirtoja ja sijoittaisin rahat niin, että munkin lapsille jää sitten joskus jotain.

Mikset keskustele lasten kanssa ja te järkevää sopimusta. Yhtä hyvin he voivat sijoittaa ne järkevästi...
 
no jos ne rahat on lapsen, niin niitä ei saa käyttää. Epäilen vahvasti, että et saa lapsen rahoilla ostaa sijoituskohdetta...

Tilillä makuuttaminen on tyhmää, inflaatio syö.
 
Mikset keskustele lasten kanssa ja te järkevää sopimusta. Yhtä hyvin he voivat sijoittaa ne järkevästi...

Keskustele järkevästi isohkosta summasta 9-vuotiaan kanssa :)? Mun vanhemmat on päälle seitsemänkymppisiä, joten tämä voi tulla ajankohtaiseksi ihan muutaman vuoden sisällä. Tai vasta kahdenkymmenen vuoden päästä, eihän sitä tiedä. Kyllä mulla silti ois niille käyttöä parinkymmenen vuodenkin kuluttua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sopivasti lihava mäyrä;30161260:
Keskustele järkevästi isohkosta summasta 9-vuotiaan kanssa :)? Mun vanhemmat on päälle seitsemänkymppisiä, joten tämä voi tulla ajankohtaiseksi ihan muutaman vuoden sisällä. Tai vasta kahdenkymmenen vuoden päästä, eihän sitä tiedä. Kyllä mulla silti ois niille käyttöä parinkymmenen vuodenkin kuluttua.

9-vuotiaan rahoja saat kuitenkin sinä holhoojana hallita. Luulisin ainakin. Että siirtyis hallintaoikeus lapselle vasta täysi-ikäisenä.

Mutta jos voi hypätä vain yhden sukupolven yli, niin sittenpä en tee näin. Selvä se sitten on.
 
9-vuotiaan rahoja saat kuitenkin sinä holhoojana hallita. Luulisin ainakin. Että siirtyis hallintaoikeus lapselle vasta täysi-ikäisenä.

Mutta jos voi hypätä vain yhden sukupolven yli, niin sittenpä en tee näin. Selvä se sitten on.

Ei voi hallita ihan miten vaan. Kun sitä perittävää on tarpeeksi, niin sitten joutuu maistraattiin raportoimaan varoista ja sen hallinnasta ja tiettyihin toimiin tarvitaan sieltä lupa.

Maistraatin sivuilta holhoustoimen alta löytyy noista alaikäisen jutuista faktatietoa.
 
9-vuotiaan rahoja saat kuitenkin sinä holhoojana hallita. Luulisin ainakin. Että siirtyis hallintaoikeus lapselle vasta täysi-ikäisenä.

Mutta jos voi hypätä vain yhden sukupolven yli, niin sittenpä en tee näin. Selvä se sitten on.

Lapsen rahoista tehdään maistraatille vuosittain selvitys, niiden käyttöön on tarkat rajat.
Lapsen elatusvastuu on edelleen vanhemmilla.
 
9-vuotiaan rahoja saat kuitenkin sinä holhoojana hallita. Luulisin ainakin. Että siirtyis hallintaoikeus lapselle vasta täysi-ikäisenä.

Mutta jos voi hypätä vain yhden sukupolven yli, niin sittenpä en tee näin. Selvä se sitten on.

Oletko aivan idiootti? Jos Sopivasti lihava mäyrä kirjoittaa, että hänellä on ihan itselläänkin käyttöä niille rahoille, niin miksi jankkaat rahojen siirtämisestä hänen vanhemmilleen? Ja jos perintö on vähänkää isompi, niin ei sitä vanhemmat niin vain hallitse. Jokaisesta asiasta pitää tehdä ilmoitus maistraattiin ja kyllä kaikkein järkevintä on ottaa ulkopuolinen edunvalvoja. Mitä ne rahat siellä tilillä makaassa hyödyttää jos perhe tarvitsisi ne nyt?
 
Tuohon ruljanssiin en lähtis. Byrokratia on Suomessa niin älytön. Asiasta pitää tehdä vuosittain selvitys ja kaikki asiat kierrättää edunvalvojan kautta. Mieluummin itselle ja järkevä sijoitus. Lasten nimiinhän kannattaa siirtää verovapaasti maksimisummat niin usein, kun laki antaa myöten.
 
Minun isovanhempani (minun puolelta, mieheni puolelta jo kuolleet) voivat vielä todella hyvin, mutta selvää on että jossain vaiheessa heistäkin aika jättää. Vanhempani ovat minulle sanoneet, että he luopuvat perinnöstä ja se siirtyisi suoraan minulle ja siskolleni. Näin kuulemma vältetään perintöveron tuplamaksaminen. No itse aloin ajattelemaan asiaa vielä pidemmälle. Miksi en minäkin luopuisi perinnöstä ja siirtäisi omille lapsilleni. Lapset ovat 5- ja 3-vuotiaita. Eli tuskin täysi-ikäisiä kun asia tulee ajankohtaiseksi.

Onko tämmöisestä asiasta mitään haittaa? Ja jos ei ole, niin miksi useammat eivät tee niin. Tarkoitan lähinnä, että yllättävän usein yli 40v ihmiset ottavat vanhempiensa perinnön vastaan eivätkä siirrä eteenpäin.

Haittaa voi olla sillon jos lapsella on jokin esim. huume tai alkoholiongelma kun hän tulee täysi-ikäiseksi. Enkä tiedä sitäkään että olisiko lapselle hyvä periä iso kasa rahaa ilman että tekee mitään sen eteen.

Nämä kommentit siitä syystä että muutaman luokkatoverin vanhemmat olivat säästäneet heille lapsilisät koko sen ajan kun niitä sai. Nuo rahat kului tosi nopeasti hurvitteluun ja juopotteluun, stereoihin ja muuhun vastaavaan, eli ei mihinkään järkevään.

Etukäteen on vaikea tietää mikä on lapsesi tilanne. Tiedätkö myöskään mikä on oma taloudellinen tilanteesi esim. 20 vuoden kuluttua? Onko nykyisen mallin mukaista eläkejärjestelmää, entä jos tarvitset nuo perintörahasi elämiseen tai omiin sairauskulujen kattamiseen?

Mä ottaisin perinnön vastaan itselle ja lahjoittaisin siitä sitten pienempiä summia omille lapsille. Vaikka verotus olisikin näin kovempi, voisi toimia tilanteen mukaan.
 
Siinä tapauksessa siirtäisin perinnön yhden sukupolven yli jos tietäisin että lapseni ovat järkeviä ja raha menee johonkin esim. asunnon ostamiseen tai vastaavaan hyödylliseen käyttöön. JA mulla olisi itsellä se tilanne että olisin taloudellisesti riippumaton eli en tarvitsisi eläkettä tai työttömyysturvaa eli minulla olisi varallisuutta jo niin paljon että voisin elää koroilla.

Huonoin mahdollinen tilanne on se että perinnön siirtää yhden sukupolven yli ja sitten itse on vanhana niin köyhä että joutuu pyytämään taloudellista apua lapsiltaan. Lapsillahan on opintojen kanssa se tilanne että voi ottaa opintolainaa, asumiseen voi ottaa asuntolainaa mutta kuka antaa eläkeläiselle joka ei ole enää töissä lainaa elämiseen ja lääkkeisiin?
 
Hyviä neuvoja täällä on tullut, niin faktatietoa kuin väärääkin.. Olen itse työssäni paljon tekemisissä perhe- ja perintöoikeudellisten asioiden kanssa, siksi ajattelin kommentoida :) Voit hyvin luopua perinnöstä lastesi hyväksi, mikään laki ei rajoita luopumisia vain yhteen sukupolveen. Verovapauden edellytys on, että luopuminen on täydellistä eli ettei perinnöstä ota itse mitään vastaan.

Mikäli maksatte perintöverot lastenne puolesta, se on heille lahjaa, josta tulee maksettavaksi lahjaveroa JOS summa ylittää verotettavan määrän. Kumpikin vanhmepi voi kolmen vuoden aikana lahjoittaa lapselle alle 4.000 euroa. Eli käytännössä, jos perintöverot ovat alle 8.000 euroa/lapsi ja maksatte ne puoliksi, ei verotettavaa lahjaa synny.

Alaikäisen omaisuutta saa käyttää ainoastaan hänen tarkoituksiinsa, ja mikäli alaikäisen omaisuuden määrä ylittää 20.000 euroa, edunvalvonta merkitään holhousasioiden rekisteriin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maistraatille on annettava vuosittain vuositili, eli maistraatti valvoo sitä, miten varoja on käytetty. Tiettyjä sijoituksia voi tehdä ilman maistraatin suostumusta, mutta esim. kiinteistöjen ja asuntojen ostoon/myyntiin ja riskiä sisältäviin sijoituksiin tarvitaan maistraatin kirjallinen lupa. Luvan kyllä saa kun oikeustoimi tehdään ns. asiallisesti, eli hinnat ym. ovat kohdallaan ja toimi on perusteltavissa lapsen edun kannalta, mutta toki lupamenettely lisää paperityötä. Myös jo kuolinpesän jakaminen edellyttää maistraatin lupaa. Maistraatin mukana oloa ei kannata pelätä liikaa, mutta on hyvä tiedostaa että sen kanssa saattaa joutua toimimaan yhteistyössä monta vuotta. Kaikki eivät tykkää siitä että joutuvat selittelemään elämäänsä ja valintojaan viranomaisille. Lisäksi maistraatti toimii aika kaavamaisesti ja byrokraattisesti, tämä johtuu tiukasta lainsäädännöstä jossa on hyvin vähän varaa tulkinnoille..

Joku kommentoi, että jos lasten saamaa omaisuutta pitää myydä perintöverojen maksamiseksi, pitää maksaa myyntivoittoveroa. Tilanne ei ole välttämättä tämä. Jos esim. talon arvo on perintöverotuksessa 100.000 euroa, josta on määrätty perintövero, ja se myydään tuolla hinnalla eteenpäin, ei verotettavaa myyntivoittoa synny.

Kokoavasti voisin sanoa, että perinnöstä luopuminen on hyvä pitää mielessä vaihtoehtona, onneksi päätöstä ei tarvitse tehdä nyt. Päätös kannattaa tehdä siinä vaiheessa kun perinnönjättäjä on kuollut ja on selvillä, millaisesta perinnöstä on kyse, määrältään ja laadultaan. Silloin on helppo laskea, säästetäänkö luopumisella perintöveroa ja kuinka paljon, kuinka suuri lapsille maksettavaksi tulevan perintöveron määrä olisi, ja samalla voi sitten harkita, että haluaako maistraatista itselleen "kaveria" siihen saakka kunnes lapset tulevat täysi-ikäisiksi. On hyvä, jos perinnöstä luopuminen on tiedossa jo perukirjaa laadittaessa, mutta päätöksen voi tehdä perunkirjoituksen jälkeenkin, kuitenkin mahd. pian perunkirjoituksen jälkeen ja ennen kuin perintöverotus on toimitettu, ja ennen kuin mitään omaisuutta pesästä on jaettu.

Tärkein neuvo: kunhan asia tulee ajankohtaiseksi, käytä apuna asiantuntijaa, joka tuntee säädökset ja osaa ottaa huomioon myös käytännön kysymykset :)
 

Yhteistyössä