Perhevapaiden jakaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nelthilta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Nelthilta

Vieras
Meillä on ollut alusta asti suunnitelmissa pistää perhevapaat puoliksi. Alkuperäinen suunnitelma on muuttunut sen verran, että palaan töihin lapsen ollessa seitsenkuinen, mutta olen ekan kuukauden kesälomalla. Mies on sitten ensin kesäloman (aloittaa, kun olen vielä vanhempainvapaalla), sitten vanhempainrahakauden loppuun ja lopuksi isyysrahan pidennyksen, vähän on ollut puhetta hoitovapaasta, mutta ei tuo ole vielä ajatukselle lämmennyt.

Varmaan loppujen lopuksi käy niin, että miehen palatessa töihin jään osittaiselle hoitovapaalle. Meillä on kummallakin joustava työaika, niin että joka tapauksessa saamme lapsen hoitopäivästä työpäiviämme lyhyemmän. Nykyään minä alan nousta aamuisin liikkeelle, kun kuulen oven kolahtavan ja tulen töistä kotiin pari tuntia miehen jälkeen. Mutta minun työaikani joustaa paremmin.

Tarkoituksena tässä on, että lapsi saa kaksi vanhempaa, jotka kantavat vastuuta hänestä yhtä lailla. Ei se mies lapsenhoitoon opi, jos olen koko ajan vieressä neuvomassa.

Mutta eiväthän kunnon äidit näin toimi? Olisi mukava kuulla kokemuksia, miten lapsi sopeutuu hoitajan vaihtumiseen (olemme ensi kesänä yhteensä kahdeksan viikkoa toinen kesälomalla ja toinen vanhempainvapaalla). Useimmat ystävät ovat vieneet lapsensa hoitoon vuoden vanhoina, niin että se ei sinällään huoleta.
 
Esikoisemme oli 8 kuukautta kun palasin töihin. Tei silloin yötöitä, eli 7yötä putkeen ja sitten oli 7 vapaata. Isä hoiti yöt ja miehen sisko aamupäivät, jotta sain nukkua. Oli aika rankkaa. Sitten vaihdoinkin tytön ollessa 11 kuukautta päivä töihin. Ja hoitajaksi tulivat isovanhemmat. Miehelläni ja minulla on molemilla vuorotyö, itselläni ainosataan aamuvuoroja ja joskus viikonloppuja, mutta miehellä iltoja ja viikonloppua. Olemme usein tehneet vaihdon "lennosta" eli tyttö oli usein pienenä pari tuntia minulla töissä mukana kun mies meni iltaan. Tai menin jo aikasemmin töihin, jotta olin kotona miehen lähtiessä töihin. Eli tyttö ollu suht. vähän ulkopuolisella hoidossa. Noin puolet kuukaudesta. :D Isä on ihan yhtä hyvä hoitaja kuin äitikin.
 
Tarkoituksena tässä on, että lapsi saa kaksi vanhempaa, jotka kantavat vastuuta hänestä yhtä lailla.

Tämä kuulostaa minusta hyvälle vaihtoehdolle. Molempien kannattaa olla kotona lapsen kanssa, ehdottomasti.
 
Näin on. Isällä muodostuu lapsiinsa ihan erilainen suhde kun saa joskus olla ja jakaa vastuuta ihan yksin. Ilman että äiti on koko ajan katsomassa päälle.

MInulle jaetussa vanhemmuudessa vaikeinta on ollut hyväksyä se, että toinen tekee asiat eri tavalla. Kun tulen kotiin, tavarat eivät ehkä olekaan aivan siinä järjestyksessä kuin haluaisin tai onkin syöty jotai aivan eri ruokaa kun minä olin ajatellut.

Mieheni on loistava kokki ja tulee hyvin toimeen lasten kanssa, mutta suurin vaikeus on ollut saada hänet ymmärtämään, että lapsella täytyy olla säännöllinen rytmi, ja että päiväunille täytyy mennä joka päivä samaan aikaan, vaikka olisi kuinka mukavaa.
 
Kappas. Viime perjantain Talouselämässä oli sivun mittainen kolumni perhevapaiden jakamisesta. Jutun pointti oli se, että jos perheissä isät pitäisivät puolet vanhempainvapaista ja hoitovapaista, niin kulut ja riskit jakautuisivat tasan äitien ja isien työnantajien kesken. Näin ei olisi enää mitään syytä syrjiä nuoria naisia työelämässä.

Juttu päättyi sitten siihen toteamukseen, että tämä on vain spekulointia. Niin kauan kun perheissä miehet tienaavat vaimojaan paremmin, perheneuvotteluissa päädytään siihen, että se on äiti joka jää kotiin. Muuta ei perheen talous kestä.

 

Yhteistyössä