Perheväkivaltaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mustasilmävaimo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mustasilmävaimo

Vieras
Pitäisikö vaimon ottaa opiksi ja heittää mies pellolle heti ensimmäisestä pahoinpitelystä, josta jää näkyviä jälkiä niin ettei töihin voi mennä? Kuristikin niin, että taju meni hetkeksi.
Olen kuullut, etteivät ihmiset muutu. Onko kukaan teistä joutunut samaan jamaan ja mitä olette tehneet?

Ulkoiset ruhjeet paranevat pikkuhiljaa, sisäiset tuntuvat vieläkin avonaisilta. Miten tästä selviää?
 
Hei!

Meilläkin perheväkivaltaa :( Alkoi ihan yllättäen, enkä olisi ikinä uskonut oman mieheni siihen kykenevän. Ensimmäisellä kerralla oli kuristamista, asunnon läpi raahaamista, potkimista ym. uhkailuja. Viikko meni ja sama toistui. Ja taas viikon kuluttua meni hermot. Silloin pakkasin laukkuni ja menin viettämään pari päivää isäni luo vauvamme kanssa. Sieltä palattuamme mies oli hyvin katuvainen. Hän ei tee sitä enää koskaan! Kaksi vaivaista päivää ja taas oli kuristukset ja mustelmat :( Lääkärissä kävin näyttämässä kahden viime kerran tuotokset. Mittasivat mustelmien koot oikein mittanauhalla ja tarkan selostuksen tekivät jokaikisestä mustelmasta ja teosta mitä mies minulle oli tehnyt. Viimeisen kerran jälkeen otin vauvan kainaloon ja muutimme turvakotiin kuukaudeksi. Sieltä käsin hoidin muuton toiselle paikkakunnalle lähelle omaa äitiäni. Päätös kannatti. En olisi kestänyt sitä ainaista pelkoa tapahtuuko se vieläkin. Ja varmasti olisi tapahtunut! Ei miehen sanaan enää pystynyt luottamaan eikä häntä pystynyt enää kaiken tapahtuneen jälkeen näkemään samassa valossa. Älä odota seuraavaa kertaa. Se on aina pahempi kuin edellinen. Väkivalta raaistuu koko ajan. Lopulta sinun oma henkesi on vaarassa. Käy lääkärissä näyttämässä mustelmat. Rikosilmoitusta siellä kysytään haluatko tehdä. Ei ole pakko vielä, jos et halua. Sinulla on kuitenkin 5 vuotta aikaa miettiä sen tekemistä. Itse luulen nostavani syytteen, kun voimani paranevat. Hyvää loppu vuotta sinulle ja vielä parempaa uutta vuotta! Voimia!
 
Sitä tuo ap:n tapaus oli. Ihmistä ei kuristeta vahingossa, kyllä siinä on tarkoitus puristaa henki pois. Sellaista vihaa ei pidä jäädä odottelemaan toista kertaa, sillä siitä ei ehkä toivukaan.

Pois ja pian. Ikävä kyllä, ei nämä tyypit muutu. Oma käytös ei ole heillä hallinnassa.
 
Hakkasin ja kuristin takaisin,pitää näyttää ettei pelkää,on naisillakin voimia!kyllä miehet pelästyy kun raivoat takaisin etkä käperry nurkkaan kuin pelokas pieni lintu ja annat hakkaa ja kuristaa vain? ehei.

noikin voi naisena toimia,ei tuollaista voi hyväksyä!

ja sitten seuraava päivä soitin ystävät tulivat auttaa heittivät sen idiootin pellolle!
ei se enää uskaltanut tulla takaisin,koska se tiesi että tappelen takaisin!

soitteli perään pyysi anteeksi mutta, hei,ei tuollaista miestä kannnata ottaa takaisin jos hakkaa /kuristaa niin se tekee sen toistenkin,usko pois.

Niin tekikin sen uudelle naiselle,hakkasi sairaalaan.
 
Hyvä ystäväni on juuri tuollaisessa tilanteessa. Mies on selvinpäin unelmamies, mutta viinaa juotuaan sekoaa ja käy käsiksi, jos hän ärsyyntyy jostakin. Suuresti rakastamastaan miehestä on tullut vain välttämätön paha, jotta selviytyy asuntolainasta ja elämisestä niin kauan, kunnes saa vakituisen työpaikan ja lapsen kasvamaan vähän isommaksi.

Jos puoliso lyö, se syö lyödyn itsetuntoa. Myös luottamus toista kohtaan kärsii ison kolauksen. Jos mies kykenee kerran lyömään, niin miten ihmeessä hän sitten jatkossa kykenee hillitsemään raivoaan? Selvinpäin anteeksipyyntö on ihan kiva juttu, mutta se ei auta mitään. Mielestäni vain jonkin sortin terapia, jossa opetellaan vihanhallintaa voi vain auttaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miia*:
Käy lääkärissä näyttämässä mustelmat. Rikosilmoitusta siellä kysytään haluatko tehdä. Ei ole pakko vielä, jos et halua. Sinulla on kuitenkin 5 vuotta aikaa miettiä sen tekemistä. Itse luulen nostavani syytteen, kun voimani paranevat. Hyvää loppu vuotta sinulle ja vielä parempaa uutta vuotta! Voimia!


Tämä on hyvä neuvo. Käy lääkärissä, riippumatta siitä mitä päätät tehdä tulevaisuudessa, on hyvä että tästä kerrasta on todiste. Ja harkitsin kyllä tarkasti uuden mahdollisuuden antamista ja jos niin tekisin niin tekisin hyvin selväksi, että toisen kerran jälkeen homma on siinä. Ja sen jälkeen oikeasti kaikki mahdollisuudet on käytetty. Kenelläkään ei ole millään verukkeella oikeutta pahoinpidellä toista!
 
Maailman sivu nähty tosiasia: jos jäät hänen luokseen, tulet olemaan yksi niistä naisita, joita mies hakkaa ja pahoinpitelee vähän väliä. Suhteenne on sairas eikä tule paranemaan. Avioliitto ei voi olla onnellinen, näytellä sitä tietysti voi. Rankkaa tulee olemaan. Itselleenkin voi aina uskotella, että nyt kaikki on hyvin ja tulee olemaan jatkossakin. Se on pelkkää tuulen huminaa kuitenkin.

Jos mies vielä kuristikin sinua, se ei enää ole mitään leikkimistä. Miehellä on vakavia ongelmia, hän on väkivaltainen ja vaikea luonne. Vaatisi pitkälliset terapiat ja muut hoidot, että sellaisesta selviytyisi, eikä sittenkään voisi olla varma mistään. Tällaiselta mieheltä voi odottaa mitä tahansa, haluatko olla yksi niistä naisista, jotka joutuu aviomiehensä uhriksi?

Kysyit, miten siitä selviää. Siten siitä selviää, että keräät kimpsusi ja häivyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mustasilmävaimo:
Pitäisikö vaimon ottaa opiksi ja heittää mies pellolle heti ensimmäisestä pahoinpitelystä, josta jää näkyviä jälkiä niin ettei töihin voi mennä? Kuristikin niin, että taju meni hetkeksi.
Olen kuullut, etteivät ihmiset muutu. Onko kukaan teistä joutunut samaan jamaan ja mitä olette tehneet?

Ulkoiset ruhjeet paranevat pikkuhiljaa, sisäiset tuntuvat vieläkin avonaisilta. Miten tästä selviää?

Oletko sitä? Minä en ainakaan jäisi hetkeksikään, jos mies minuun pahalla koskisi. En jäisi myöskään, jos minulle kiroilisi, huorittelisi tms. Se ensimmäinenkin kerta olisi liikaa ja suhde loppuisi välittömästi. Maailma on tä'ynnä ihnaia, naista arvostavia, kunnollisia miehiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mustasilmävaimo:
Pitäisikö vaimon ottaa opiksi ja heittää mies pellolle heti ensimmäisestä pahoinpitelystä, josta jää näkyviä jälkiä niin ettei töihin voi mennä? Kuristikin niin, että taju meni hetkeksi.
Olen kuullut, etteivät ihmiset muutu. Onko kukaan teistä joutunut samaan jamaan ja mitä olette tehneet?

Ulkoiset ruhjeet paranevat pikkuhiljaa, sisäiset tuntuvat vieläkin avonaisilta. Miten tästä selviää?

Muslimimaissa miehillä on ovensuussa keppi, millä Allahin soturit kurittavat vaimojansa. Teidät nalkuttavat suomiakat pitäisi lähettää esim. Afganistaniin koulutettaviksi. Sieltä palaisitte nöyrinä ja kuuliaisina kodin ja aviomiehen palvelijoina!
 

Yhteistyössä