Perhepedistä omaan sänkyyn? Kokemuksia?

[Puks]

Heippa,

Onko kokemuksia perhepedistä? Meidän 6-kk tyttö nukkuu vieressä ja mietin että olisiko (lapsen kannalta?) hyvä jossain vaiheessa yrittää siirtää lapsi omaan sänkyyn? Tyttö on kyllä tosi tyytyväinen kun saa olla vieressä ja itsekään ei raaskisi pientä siirtää yhtään kauemmas (ja yöimetyksetkin sujuvat tarvittaessa niin paljon helpommin...) - mutta olisiko silti lapsi hyvä yrittää totutella myös omaan sänkyyn, siis nimen omaan lapsen kannalta, tässä vaiheessa - vai onnistuuko se tarvittaessa vielä myöhemmin? Mikä on otollisin aika omaan sänkyyn siirtämisessä? Onnistuuko kun lapsi on jo esim vuoden ikäinen? Itse en siis yhtään lapsesta häiriinny, päinvastoin. Mutta mietin että miten sitten mahdumme kun toivottavasti tulee joskus vielä toinenkin lapsi... Kantsiiko suunnitella jo tässä vaiheessa vai nautinko vain siitä rauhassa kun toinen tuhisee vieressä... Ja kuten arvata saattaa, ympäristö painostaa...

 

[dogtor]

meillä on poika kohta 9kk ja alusta saakka ollaan nukuttu osittain perhepedissä,eli poika on joka yö tullut viereen 03-06välillä,aina ei edes mene omaansa nukkumaan ku ei raskita siirtää,me siis nukutetaan antton meidän sänkyyn..

omassa sängyssä nukkuessaan pyörii aika lailla ja on muutenkin levottomampi mitä meidän vieressä,omassa sängyssään herää just tuolloin 03-06 ja kun nostetaan meidän väliin niin heti nukahtaa,ei vaadi maitoa vaan tuti riittää..

mutta me ollaan laitettu tota pojua välillä omaankin sänkyyn nukkumaan ettei ihan täysin riippuvainen ole meidän vieressä nukkumisesta,ja kun meillä olis toiveissa saada tämän vuoden puolella alulle toinen vauva,ja kun se sitten syntyy niin ei me kaikki 4 mahduta samaan sänkyyn.

tee itse niinkuin parhaaksi näet,mutta itse koen "helpommaksi" sen että poika nukkuu myös omassa sängyssä,eikä tule joskus tyylin 1 vuoden iässä sitä ongelmaa ettei lapsi osaa nukkua muuallakun äidin ja isin keskessä..

mutta ihanaa on perhepedissä nukkua,silitellä ja nuuhkia pienintä nukkuvaa :heart:

 

[äitimamma]

No meillä laitettiin poika nukkumaan omaan sänkyyn jo kolmen kuukauden ikäisenä.

En osaa sanoa asiasta muuta, mutta sellainen tuli mieleen, että puolen vuoden jälkeen saattaa alkaa tulla vauvalle ero-ahdistus-kausia, niin silloin se "vierottaminen" omaan sänkyyn kannattaa jättää.

 

[Katja87]

Meillä siirrettiin poika 5kk ikäisenä omaan sänkyyn kun yöt meni siihen, että poika olis vaan tississä kiinni nukkunut. Pari yötä meni vähän itkeskellessä, mut se hyöty siitä oli, että sitten yösyönnit vähentyivät noin seitsemästä kerrasta yhteen syöntiin, ja joskus ei edes enää herää ollenkaan syömään. Ois pitäny älytä jo aiemmin siirtää, kun tuo yötissittely tais olla ihan vaan sitä, että maito tuoksahti nenään..

 

[viivin]

meidän perhepetiläinen muutti omaan sänkyyn viimeviikolla ja tytöllä sentään ikää jo 4-vuotta. Et näin vieroitus meidän perhepedistä sujui

Noo tosin en kovin aktiivinenkaan ollut tyttöä sieltä pois häätämään. Onhan se niin ihanaa kun toinen tuhisee pää ihan vieressä. Mutta sitten kun on kuunon riehunta unet niin ei ollenkaan hauskaa.

Meillä tää kuopus kohta 8kk on nukkunut omassa sängyssä koko ajan.

 

[Luppis]

Mä siirsin hetken mielijohteesta pojan omaan sänkyyn 6,5 kk iässä osittain sen vuoksi että rupes nukkumaan ihan kyljessä kiinni ja häiritsi mun yöunia (en imetä enää). Ei ongelmia. Aattelin kyllä että ennen ekaa eroahdistuskautta täytyy koettaa, sitten kun eroahdistus on pahimmillaan, tuskin saa siirrettyä. Ongelmia ei ole ollut. Molemmat nukutaan nyt paremmin. Mutta kukin päättäköön itse, mikä on hyvä. Tämmönen kokemus mulla.

 

[Oisku]

Me ei olla koskaan nukuttu perhepedissä, mutta työnnänpä lusikkani silti tähän soppaan. Jos perhepedissä nukkuminen ei haittaa sinua, vauvaa, ja :attn: ei myöskään miestäsi, en näe syytä miksi pitäisi pikkuinen siirtää ennen kuin olet siihen valmis. Jos taas mies on se, jota asia häiritsee, alkaa varmaan olla ajankohtaista.

Koskaan tuskin tulee täydellistä aikaa siirtää lapsi. Aina on jotain, lapsi itkee, itseä ahdistaa, on korvatulehdusta jnejnejne. Joskus se päätös on vain tehtävä, ja usein jälkikäteen osottautuu hyväksi ratkaisuksi. Jos ei, niin ainahan sen voi perua!

Mitä jos kokeilisitte pehmeää vierotusta, eli ensin pinnis kiinni teidän omaan sänkyyn? Siinä on helppo vain työntää käsi puoliunessa taputtelemaan pienokaista jos häntä ahdistaa. Tai tyynnytellä itseään vauvaa taputtelemalla. Meillä vauvan omaan huoneeseen siirtäminen oli kova paikka minulle, poika nyt 6 kk. Hän ei siitä kuitenkaan ahdistunut, ja nyt mies nukkuu huomattavasti paremmin. Myös kaverini ovat sanoneet että miehen painostuksesta tehdyt siirrot ovat loppupeleissä olleet hyvä ratkaisu, vaikka äitiä onkin kauhistuttanut.

Tsemppiä. Ja uudelleen: Jos koko perhe on sitä mieltä että perhepeti on hyvä, ei muiden mielipiteitä tarvitse kuunnella. Kyllä se omaan sänkyyn siirtyy kuitenkin jossain vaiheessa.

 

[Kaniini]

Meillä siirrettiin poika 5kk ikäisenä omaan sänkyyn kun yöt meni siihen, että poika olis vaan tississä kiinni nukkunut. Pari yötä meni vähän itkeskellessä, mut se hyöty siitä oli, että sitten yösyönnit vähentyivät noin seitsemästä kerrasta yhteen syöntiin, ja joskus ei edes enää herää ollenkaan syömään. Ois pitäny älytä jo aiemmin siirtää, kun tuo yötissittely tais olla ihan vaan sitä, että maito tuoksahti nenään..

Kuulostaa tutulta. Meidän neiti siirtyi reilu 6 kk ikäisenä oman sänkynsä kera omaan huoneeseen ja yöt rauhoittui kerralla ja syömiset rupes vähenemään. Tosin oli jo sitä enne oppinut nukkumaan osan yöstä (2-3 h max) omassa sängyssään. Ja melko pian oppi nukahtamaan itsekseen, vie sänkyyn ja nukahtaa sinne. Aikaisemmin nukahti ainoastaan tissi suussa. Noin 9 kk ikäisestä nukkunut välillä koko yön heräämättä, joskus muutaman kerran yössä käyn rauhottelee.

Siis omaan sänkyyn vaan ja jos mahdollista omaan huoneeseenkin. Meillä ainakin kaikkien unet parani selvästi ja minun selkä voi paljon paremmin kun saa nukua rennossa asennossa.

 

[Sssalla]

tyttö taisi olla jotain 5-6kk kun opetettiin omaan sänkyyn, esikoisesta en muista.
jos tulee vielä lisää lapsia, niin vierassängyn voisi kyllä siirtää meidän sängyn jatkoksi, tytön syntyessä esikoinen halusikin omasta sängystään meidän luokse, 160cm sänky varustettuna kahdella aikuisella, taaperolla ja vauvalla on aika ahdas

 

[Heidi-79]

Meillä tyttöä yritetty pikku hiljaa siirtää nukkumaan omaan sänkyyn, ikää tytöllä nyt 9,5 kk. Eikä todellakaan ole ollut helppoa Ensin ei meinannut millään nukkumaan omaan sänkyyn ja huuto oli joka ilta järkyttävä... Heräili yössä huutelemaan useita kertoja.
Nyt nukutetaan ensin syliin, niin että on nukahtamispisteessä tai nukahtanut ja sitten siirretään omaan sänkyyn. Viime yönä yritin nukuttaa suoraan sänkyyn ja siitä ei tullut mitään. Aamuyöstä saattaa päästä meidän viereen riippuen siitä, että kuinka monta kertaa on yöllä herännyt (eli kuinka väsynyt äiti on :ashamed: ).
Välillä nukkuu koko yön, mutta suurimmaksi osaksi yöt on aika levottomia. Tosin ei nuku meidän vieressäkään sen paremmin...

 

[Noppis]

En mä tähän itse aiheeseen osaa juuta enkä jaata sanoa, kun meillä tyttö on aina nukkunut hyvin omassa sängyssään, vaikka välillä onkin välissä ollut. Mut sen verran vaan ajattelin kommentoida, että jossain vaiheessa se lapsen oleminen sinun vieressä saattaa alkaa haitata. Nimittäin meillä on ainakin nyt (10 kk) sellainen motorisen kehityksen supervaihe menossa, että yötkin ovat ihan mahdottomia. Vähän aikaa sitten nukahtaminen tapahtui pyörimällä n. 100 kertaa ympäri, pinnasängyn laidat vaan kopsahteli kops kops. Kokeilin kerran nukuttaa tyttöä meidän sänkyyn, mut se oli vähän vaikeaa, kun kurvaili ympäri parisänkyä. Nyt konttailee keskellä yötäkin, ja nousee yhtäkkiä istumaan vaikka olisi unessakin. En yksinkertaisesti voi pitää tyttöä vieressäni, koska en voi nukkua, pitää koko ajan olla puolivalveilla valmiina nappaamaan tyttö kiinni kun on taas menossa jonnekin.

Sikäli voisi olla viisasta opettaa se omassa sängyssä nukkuminen sitä ennen. Mutta kyllähän monet nukuttaa monta vuotta vieressä, kai ne sitten selviää tästäkin vaiheesta.

 

[Poni06]

Meillä tyttö on nyt 1v10kk ja nukutaan edelleen osittain perhepedissä. Minäkin tykkään ,että tyttö on viekussa yöt ja näin nukun itse paremmin. Tämän takia perhepetiin siirryimmekin ,kun tyttö oli vauva. Tytön ollessa 1v6kk aloitimme totuttelun omaan sänkyyn. Meillä on pieni lastensänky ,joka on sivuvauvuna meidän sängyssä kiinni. Tässä tyttö aloittaa yönsä ja kun herää itse kompii viekkuun. Omassa sängyssä nukkuu 2-6 h yöstä. Nyt taas ollut sellainen kausi ,että omassa sängyssä nukkuu vain pari tuntia. Kohta siirrämme tytön isin puolelle nukkumaan ,kun meille syntyy vauva ja vauva on sitten imetyksen takia minun puolella. Ahdasta tulee olemaan ,mutta eiköhän tästäkin selvitä. Eihän sitä vielä edes tiedä onko vauva samanlainen sylittelijä kuin isosiskonsa . Tässä asiassa mekin ollaan kohdattu ympäristön paine. Jossakin vaiheessa mietin jopa tytön opettamista omaan sänkyyn ,mutta onneksi kuitenkin ajattelin meidän tilannetta ja ymmärsin pitää siitä kiinni mikä meille parhaiten sopii. Nyt vaan sanon ihmettelijöille ,että ei ne 18 vuotiaana enää viekkuu tule. Neuvot loppuu siihen .

 

[Puks]

Kiitos kaikille vastauksista :hug: ! Ajattelin että ehkäpä kaivan tuon sängyn pikkuhiljaa taas esille (on toiminut koristeena ja tavaroiden laskupaikkana jo jonkin aikaa ) ja totuttelen tyttöä pikkuhiljaa myös siihen. Tosin arvaan että tyttö on kyllä tulevaisuudessakin ehkä ison osan vieressä. Mies myös haluaa pitää vieressä, painostus tulee lähinnä sukulaisilta / neuvolasta (johon olen jo juksannut että on siirtynyt omaan sänkyyn B) ) - sukulaisten osalta on kyllä joskus haistettavissa pienoista kateudenkipinää... Vaikka oishan se toisaalta hienoa että lapsi myös tuntisi olonsa tyytyväiseksi ja turvalliseksi omassa sängyssä. Ja jopa omassa huoneessa. Toisaalta se on niin ihanaa kun pieni tulee yöllä ja laittaa otsan omaa otsaa vasten ja nukahtaa siihen... Kaikkea ei voi saada...

Toisaalta tuo Poni06 tapa sivusängystäkin kuulostaa aika houkuttelevalta. Tosin ei meillä ajankohtaista koska ehkäpä meilläkin on odotettavissa öisiä pystyynnousemisia joten reunojen pitäisi olla aika korkeat Poni06, miten olette selvinneet kausista jolloin lapset kirmaa ympäri sänkyä? Vai välttyykö siltä jos on vieressä? Meillä on sänky seinän vieressä ja molemmissa päädyissä korkeat sängynpäädyt joten ei pitäisi päästä kierähtämään lattialle...

Jotenkin tuli vain mieleeni että mitäpä jos lapsi nukkuu vielä 6-vuotiaanakin osan yöstä vieressä - Miten sitten käy vierailut esim lapsiystävien luona? Siis sitten kun lapsi on vähän vanhempi... Tuleeko superikävä kotiin ja päätyy lopulta perheen vanhempien väliin nukkumaan??? Vai murehdinko turhaan?

 

[Puks]

Niin, yleensä arvostelijat aloittavat sanomalla että "mitäs sitten suu pannaan kun lapsi vielä kolme- tai viisivuotiaanakin kömpii omasta huoneesta teidän viereen nukkumaan...?" ja olen jo jonkin aikaa vastannut että "oi, ihanaa!". Sillä ne hiljenee

Mutta kun kyseessä on ensimmäinen lapsi niin - jos totta puhutaan - enpä taida tietää että mihin olen pääni työntänyt...

 

[Riinu]

Meillä sama juttu vielä edessä, ollaan pinnasänky siirretty vanhempien sängyn viereen ja sinne pikkuhiljaa opetettu tyttöä nukahtamaan (päivisin). Ehkä sitten jossain vaiheessa hän oppii nukkumaan siellä öitäkin...

Arvostelijoita vastaan voi itseään lohduttaa lukemalla vaikka tämän artikkelin:
http://yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=hyvaolo_vauva&jutunid=5467

R

 

[viivin]

Puks meidän neidin yövierailut muualle on sujunut silti oikein mainiosti vaikka nukkuukin edelleen osan yöstä meidän sängyssä. Eiköhän tässäkin oma sänky jutussa ole se neuvo paras että jokainen tekee mikä parhaimmalta tuntuu, eihän samat tavat millään kaikille sovi.

 

[Poni06]

Puks Meillä tyttö nukkuu meidän välissä tai seinän ja minun välissä ,joten noista kirmaus kausista on aika hyvin selvitty. Tyttö on myös varovainen luonteeltaan ja mieheni opetti hänet tulemaan alas sängystä oikein jo ennen kuin osasi kävellä. Putoamis vahinkoja ei ole sattunut.

 

[Calma]

Vaikka oishan se toisaalta hienoa että lapsi myös tuntisi olonsa tyytyväiseksi ja turvalliseksi omassa sängyssä. Ja jopa omassa huoneessa. Toisaalta se on niin ihanaa kun pieni tulee yöllä ja laittaa otsan omaa otsaa vasten ja nukahtaa siihen... Kaikkea ei voi saada...

Toisaalta tuo Poni06 tapa sivusängystäkin kuulostaa aika houkuttelevalta. Tosin ei meillä ajankohtaista koska ehkäpä meilläkin on odotettavissa öisiä pystyynnousemisia joten reunojen pitäisi olla aika korkeat

Jotenkin tuli vain mieleeni että mitäpä jos lapsi nukkuu vielä 6-vuotiaanakin osan yöstä vieressä - Miten sitten käy vierailut esim lapsiystävien luona? Siis sitten kun lapsi on vähän vanhempi... Tuleeko superikävä kotiin ja päätyy lopulta perheen vanhempien väliin nukkumaan??? Vai murehdinko turhaan?

Mä mietiskelin aikani samoja juttuja kunnes jututin yhtä tuttavaa, jonka lapsi oli nukkunut perhepedissä melkein kouluikään saakka. Hän sanoi, että tekivät niin, koska se heistä kaikista oli mukavinta ja lapsi saatiin sit aikanaan omaan sänkyyn kun siitä tehtiin lapselle jännittävää ja kivaa.

Meillä siis nukutaan perhepedissä (poika 7,5 kk) ja ihan hyvin on ainakin vielä mennyt. Varmaan muksu oppisi nukkumaan omassakin sängyssä, mutta minusta on niin ihanaa, kun se tuhisee siinä vieressä. =) Oon ajatellu asian näin, et kyllä se ennen armeijaa siitä omaan sänkyyn siirtyy...

Meilläkin olen huolissani tosta liikkumisesta; et jos se yöllä herää ja lähtee konttailemaan ja putoaa sängyltä. Ehkä siinä vaiheessa sitten jos alkaa öisin heräilemään, siirtyy omaan sänkyyn siihen viereen.

 

[HeMa05]

meillä 5kk tyttö nukkuu välillä koko yön omassa sängyssä ja välillä jätän viereen kun syö 3-5 aikaan.sairastelujen ja hampaiden tulon aikaan nukutin viereen.

oikea aika siirtää lapsi omaan sänkyyn on silloin kuin siltä tuntuu.itse en halua nukkua isomman lapsen vieressä koska oma uni häiriytyy,jos ei häiritsis niin saisi nukkua vieressä.

 

[Viuvauvou]

Meillä tyttöä yritetty pikku hiljaa siirtää nukkumaan omaan sänkyyn, ikää tytöllä nyt 9,5 kk. Eikä todellakaan ole ollut helppoa Ensin ei meinannut millään nukkumaan omaan sänkyyn ja huuto oli joka ilta järkyttävä... Heräili yössä huutelemaan useita kertoja.
Nyt nukutetaan ensin syliin, niin että on nukahtamispisteessä tai nukahtanut ja sitten siirretään omaan sänkyyn. Viime yönä yritin nukuttaa suoraan sänkyyn ja siitä ei tullut mitään. Aamuyöstä saattaa päästä meidän viereen riippuen siitä, että kuinka monta kertaa on yöllä herännyt (eli kuinka väsynyt äiti on :ashamed: ).
Välillä nukkuu koko yön, mutta suurimmaksi osaksi yöt on aika levottomia. Tosin ei nuku meidän vieressäkään sen paremmin...

Meillä on juurikin tällaista; levottomuus johtuu varmaan hampaista ja seisomaan noususta yms. Ja juuri levottomuuden takia lapsi on pakko siirtää omaan sänkyynsä, ryömii ja kiipeilee nimittäin niin ketterästi, että tavalliset lisälaidat eivät sängyssä lasta pysäytä...