Ä
äiti
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Ieva:
Tai sitten se vahva persoona on juuri se ketä vastaan ei kukaan uskalla käydä. Minun ystäväni jotka työskentelevät/ovat työskennelleet päiväkodissa, eivät omia lapsiaan päiväkotiin ole laittaneet. Enkä ole kuullut heiltä mitään mukavia juttuja. Samoin omien lasteni kohdalle on sattunut useampi huono päiväkoti ja yksi hyvä. Tätä hyvääkään pk:ta ei enää ole, ku pienet yksiköt on jo lakkautettu.
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Se onkin hyvä paikka, monella muullakin tavalla. Jos siellä katseltaisiin säännöllisesti telkkaria, niin nostaisin kyllä metelin. Tietysti jos moni muukin asia on pielessä, niin videot on pieni pisara meressä (näin on tuon eskarin kohdalla, siellä olen varmasti saanut jo hullun äidin maineen kun mikään ei ole hyvin).
Niin, en mäkään enää jaksa väitellä, kun väsy painaa. Kun on 5.15 herännyt, niin tähän aikaan vuorokaudesta nukkumasa jo huutaa treffeille 
Joka tapauksessa, pienet pph:lle ja vasta isommat päiväkotiin, se on mun mielipiteeni lasten yleistä etua ajatellen.
Joka tapauksessa, pienet pph:lle ja vasta isommat päiväkotiin, se on mun mielipiteeni lasten yleistä etua ajatellen.
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Tähän pitää vielä vastata, että meteli kunnan päättäjiä kohtaan on ok, mutta videoiden/lasten ohjelmien katsominen on kokemukseni mukaan resurssipulan (=hoitajapulan) seurausta, joten päiväkodille metelin nostaminen ei juurikaan auta.
Nyt hyvää yötä :wave:
J
jahas
Vieras
Jellonainen on alkanut taas pph:ien alas polkemisen 
Ei kuule kaikki ole samanlaisia, kuin juuri sinun tapaamasi pph:t. Ja oletko ihan vieressä seuraamassa heidän päivän kulkuaan vai mistä noin tarkkaan tiedät? Tuskin näet kuin satunnaisesti puistossa jne.
Pph:lla on ihan samanlaista toimintaa kuin päiväkodeissakin, mutta ei niin aikataulutettua. Musiikkituokio voi olla vaikka metsässä ;-D Liikuntaa taatusti pph-lapset saavat huomattavasti enemmän kuin pk:ssa, jossa ulkoillaan siellä aidatussa karsinassa aamut ja iltapäivät. Me käymme metsässä, leikkikentillä, urheilukentillä, luistelemassa, hiihtämässä, pulkkamäessä VAIKKA JOKA PÄIVÄ, jos halutaan! Pk:ssa tämä ei ole mahdollista kuin silloin tällöin. Oma lapseni oli aikoinaan pk:ssa ja olin erittäin tyytymätön liikunnan määrään ja laatuun.
Ja askartelua, maalaamista, piirtämistä on kyllä pph:llakin ihan hoitolasten iän ja kykyjen mukaan. Ei 1v. vielä leikkaa, liimaa ja askartele! Suurin osa pph:n lapsista on kuitenkin näitä pieniä ja isommille on sitten askartelua jne. kun pienemmät nukkuvat.
Tämän alueen 15 hoitajasta kukaan ei ole Jellonaisen kuvaama tyly hoitaja, joka istuu perse leviänä puiston penkillä. Ja kyllä - emme ehkä konttaile puistossa lasten perässä - mutta valvomme ja vahdimme. Lapset nauttivat leikeissään eniten ikäistensä seurasta =)
Ei kuule kaikki ole samanlaisia, kuin juuri sinun tapaamasi pph:t. Ja oletko ihan vieressä seuraamassa heidän päivän kulkuaan vai mistä noin tarkkaan tiedät? Tuskin näet kuin satunnaisesti puistossa jne. Pph:lla on ihan samanlaista toimintaa kuin päiväkodeissakin, mutta ei niin aikataulutettua. Musiikkituokio voi olla vaikka metsässä ;-D Liikuntaa taatusti pph-lapset saavat huomattavasti enemmän kuin pk:ssa, jossa ulkoillaan siellä aidatussa karsinassa aamut ja iltapäivät. Me käymme metsässä, leikkikentillä, urheilukentillä, luistelemassa, hiihtämässä, pulkkamäessä VAIKKA JOKA PÄIVÄ, jos halutaan! Pk:ssa tämä ei ole mahdollista kuin silloin tällöin. Oma lapseni oli aikoinaan pk:ssa ja olin erittäin tyytymätön liikunnan määrään ja laatuun.
Ja askartelua, maalaamista, piirtämistä on kyllä pph:llakin ihan hoitolasten iän ja kykyjen mukaan. Ei 1v. vielä leikkaa, liimaa ja askartele! Suurin osa pph:n lapsista on kuitenkin näitä pieniä ja isommille on sitten askartelua jne. kun pienemmät nukkuvat.
Tämän alueen 15 hoitajasta kukaan ei ole Jellonaisen kuvaama tyly hoitaja, joka istuu perse leviänä puiston penkillä. Ja kyllä - emme ehkä konttaile puistossa lasten perässä - mutta valvomme ja vahdimme. Lapset nauttivat leikeissään eniten ikäistensä seurasta =)
P
pph
Vieras
Mulla on lapset olleet hoidossa eskari-ikään asti ja ihan samat taidot omaavat (jopa paremmat) kuin pk:ssa hoidossa olleet =)
Alkuperäinen kirjoittaja jahas:Jellonainen on alkanut taas pph:ien alas polkemisen
Aivan, kaikki eivät ole. Mutta on täysin tuurista kiinni saako hyvän hoitajan vaiko huonon. Ja sitä huonoutta vanhemmat eivät välttämättä edes tajua, koska hoitaja voi vanhempien läsnäollessa teeskennellä aivan muuta. Sitä riskiä en halua ottaa, että lapset kärsivä vuosikausia (tai edes viikkoja).
Ja minulle riittää että näen puistossa hoitajan puhuvan lapsille tylysti, kuuntelen hänen juoruamistaan lasten kotiasioista, näen kuinka lapset viettävät tuntikausia siinä samassa puistossa, jossa ei ole kuin hiekkalaatikko ja keinut. Aamulla taapertavat saman lenkin rattaista kiinni pitäen jokaikinen aamu. Tuskinpa hoitaja sisätiloissa muuttuukin kuin taikaiskusta.
Kun soppaan vielä lisätään se, että hoitajan sairastuessa lapsi joutuu varahoitoon ties minne, niin minä en ymmärrä miksi kukaan haluaisi lastaan perhepäivähoitoon.
K
Kurja juttu
Vieras
"Ystäväni" on pph ja hän on kiitettävästi pilannut ainakin omalta kohdaltani heidän mainetta. Olen sivusta saanut seurata silloin tällöin hoitopäiviä ja sääliksi käy lapsia. On erittäin tyly suustaan ja komentaa lapsia tyyliin "Turpa kiinni". Tupakkaa myös polttaa, kun lapset ovat päiväunilla. Vanhemmille esittää niin ihanaa ja lapsirakasta hoitajaa. Vihaksi pistää.
Tiedän kyllä, ettei kaikki pph:t ole samanlaisia kuin "ystäväni", mutta yksikin mätä omena saa miettimään, että olisiko sittenkin parempi viedä lapsi päiväkotiin.
Tiedän kyllä, ettei kaikki pph:t ole samanlaisia kuin "ystäväni", mutta yksikin mätä omena saa miettimään, että olisiko sittenkin parempi viedä lapsi päiväkotiin.
tästäkin asiasta "totuuksia" löytyy varmasti yhtä monta kuin on näkijääkin. Itse asuin aikoinaan kunnan toisen päiväkodin vieressä. Piha oli kuin olikin karsinan näköinen, sieltä ei todellakaan erottanut että ketä on isojen ja ketä pienten ryhmässä. Ahdasta, hirveä melu, ja hoitajat ei kyllä tasan leikkiny lasten kans, vaan seisoi vahtimassa (tosin tästä olen sitä mieltä että niin kuuluukin olla..)
Kävelylenkki pph:n kans on lapselle muuten liikuntaa, mikäs siinä on huonoa? Päiväkodistakin käyvät toisinaan lenkkeilemässä.
Kävelylenkki pph:n kans on lapselle muuten liikuntaa, mikäs siinä on huonoa? Päiväkodistakin käyvät toisinaan lenkkeilemässä.
Alkuperäinen kirjoittaja neiti Dina:
Minä kyllä katsoin päiväkodin pihaakin kun hain hoitopaikkaa. Täällä on ryhmiksen piha todella ankea, sinne en olisi lapsia laittanut.
Minusta isojen ryhmässä lasten kanssa ei tarvitse leikkiä ulkona, mutta pieniä pitää toki keinuttaa, auttaa laskemaan liukumäkeä ja tehdä heidän kanssaan hiekkakakkuja. Pienten ryhmällä on oma pikkupihansa, etteivät jää isompien jalkoihin. Lisäksi pienet eivät ulkoile tuntitolkulla kuten pph:t näkyvät alle parivuotiaidenkin kanssa tekevän, juuri kävelemään oppinut ei jaksa topattuna ja kuravaatteissa monta tuntia leikkiä omaehtoisesti ulkona vaan jää paikoilleen istumaan.
Minusta jokapäiväinen kävelyttäminen (samaa lenkkiä ) on lähinnä hoitajien ajantappamista, ei se lapselle mitään iloa tuota kun taapertaa pitäen rattaista kiinni. Hoitajat kävelevät peräkanaa ja juttelevat keskenään, eivät lasten kanssa. Ulkoillessakin pitäisi kuitenkin olla lapsella kivaa.
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
minusta taas on hyvä että hoitajat saa sen lenkin mahtumaan aikatauluun. Jos lapset on hoidossa 8h, ja siihen kuuluu aamupala, lounas, välipala, päikkärit, ulkoilut, vapaa leikki tai piirtäminen tai musiikkihetki tms, niin tarviiko hoitajan tosiaan tappaa aikaa? 4 lapsen pukemiseenkin yksistään menee aikaa ja paljon.
Alkuperäinen kirjoittaja neiti Dina:
Epäilen että näillä hoitajilla ei tainnut mitään musiikkihetkiä tai toimintatuokioita olla, sillä ulkona oltiin jo ennen yhdeksää. Sisälle puoli kahdentoista maissa. Taas ulos kolmen maissa. Runsas ulkoilu on hyvä juttu isompien lasten kanssa, jos lapsilla on oikeasti jotain tekemistä. Köyhässä puistossa taaperoikäisten kanssa maleksiminen ja lasten kävelyttäminen ei ole iloista tekemistä.
P
pph:ssa ollut
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Pakko kommentoida kun tulee niin elävästi mieleen oma "hoitoura" siis kun itse olin samalla pph:lla koko lapsuuteni. Muistan että äitini oli tosi tyytyväinen kun olin saanut niin hyvän hoitopaikan. Hoitotätini oli kylmä ihminen, huolehti kyllä fyysisistä tarpeista mutten muista ikinä istuneeni esim hänen sylissä. Muistan kyllä kun hoitotädin mies nosteli meitä lapsia ja hassutteli kanssamme aina jos sattui olemaan kotona päivän aikana. Joka päivä kävimme tuolla lenkillä, eli käveltiin rattaista kiinni pitäen, muistan kun jokainen vuorollaan valitti "mä en jaksa enää kävellä". Kyllähän me aina jonnekin leikkipuistoon mentiin vähäksi aikaa mut sitten piti taas taapertaa takaisin... Nuorempana siellä oli minulle samanikäistä seuraa mutta kaksi viimeistä vuotta olin hoidossa kahden 2-3 vuotiaan ja yhden 1-vuotiaan kanssa, oli tylsää! "Eskaria" oli vain pari tuntia parina päivänä viikossa. Nämä ovat tietenkin vain minun 25 vuoden takaiset kokemukset, mutta sen verran kirkkaina mielessä että nyt kohta 2-vuotiaan äitinä haluan olla mahdollisimman kauan kotona ja jos lapsi on lähempänä 3 vuotta kun menee hoitoon, pitäisin kyllä päiväkotia ykkösvaihtoehtona.
tää ap:n lapsihan on lähempänä kahta vuotta. Kuten on meidänkin, vuoden päästä voisin ihan hyvin jo kuvitella että veisin päiväkotiin. Sen näkee sitten, mutta pehmeä aloitus kuitenkin pph:lla.
A
ap
Vieras
Hei, täällähän on kovastikin keskusteltu aiheesta, kiva! Pph:n suhteen meidän suurin ongelma on se, että me ei oikein mistään saada ensikäden tietoa hoitajista. Ja ilman sitä me ei pph:ta haluttaisi valita. Muuten me tiedostetaan kyllä kaikki pph:n plussat päiväkotiin verrattuna. Ollaan alettu kallistua enemmän päiväkodin puolelle, mutta vielä meillä on muutama viikko aikaa tutustua aiheeseen.
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
eipä saatu mekään, mutta käytiin siellä yks päivä tutustumassa ja olin silloin täysin tyytyväinen. Kyllä sen huomaa lapsesta, ja muista lapsista jos ne ei viihdy tädin kans.
I
Ina harmaana
Vieras
Tallun kanssa niin samaa mieltä monesta asiasta. Itse toimin nyt pph:na ja olen ollut pk:ssa töissä myös. Karu totuus on, että huonoja hoitajiakin on, mutta joukkoon mahtuu todella paljon niitä hyviä. Samoin on hyviä päiväkoteja, mutta aina joukossa on muutama mätä. itse tiedän yhden hoitajan, joka oli aina kamalassa krapulassa töissä. Mitä sille voi tai uskaltaa kukaan tehdä?? ei mitään...
Meillä on ihan omat päivät kaikelle kuten on pk:kin. Maanantaina leikitään, tiistaisin on ohjattua leikkiä, ke askarellaan jne. Ulkoillaan paljon puistossa, jossa on muitakin lapsia. tämä ihan sen takia, että lapset tutustuvat muihinkin lapsiin. Ja todellakaan en leikitä lapsia leikkikentällä. Leikitän sitten iltapäivällä, kun ollaan omalla pihalla. Lasten tulee saada leikkiä itsekin joskus. Mulla on ilmoitus taululla vanhemmille luettavaksi moniste, jossa otsikkona on: "oletteko te vain leikkineet tänään?" ja paljon opastusta mitä kaikkea siihen lapsen omaan leikkiin kuuluu.
Jos on huonoja hoitajia niin pitäisi hoitajan esimiehelle valittaa. totuus on vain se, että esimiehet eivät ole kiinnostuneet. Jos ryhmä ylittyy se on yleensä esimiehen vika, osalta hoitajan, joka ottaa lapsen vastaan. Mutta jos hoitaja ei ota lasta vastaan voi pian olla työtön hoitaja... näitäkin on.
Ja tiedätteko, että ärsyttävimpiä lapsia ovat juuri ne jotka on aina nostettu joka liukumäkeen tai keinuun leikkimään. Lapset eivät osaa tehdä mitään itse, aina pitää aikuisen leikittää. Meillä on leikkikentällä paljon yhteisiä sääntöjä, joihin kuuluu juuri tuo ettei lasta nosteta liukumäkeen. Kun lapsi osaa kiivetä on valmis laskemaan mäkeä, vanhemmat eivät vain ymmärrä miten paljon lapsen motoriikka kehittyy, kun saavat yksin yrittää. Ja sitä riemun määrää, kun ekan kerran sinne pääsee kiipeämään. Toki turvallisesti hoitajan ottamassa kiinni, jos putoaa.
Meidän leikkikentällä lapset ovat omatoimisia ja ihania
Meillä on ihan omat päivät kaikelle kuten on pk:kin. Maanantaina leikitään, tiistaisin on ohjattua leikkiä, ke askarellaan jne. Ulkoillaan paljon puistossa, jossa on muitakin lapsia. tämä ihan sen takia, että lapset tutustuvat muihinkin lapsiin. Ja todellakaan en leikitä lapsia leikkikentällä. Leikitän sitten iltapäivällä, kun ollaan omalla pihalla. Lasten tulee saada leikkiä itsekin joskus. Mulla on ilmoitus taululla vanhemmille luettavaksi moniste, jossa otsikkona on: "oletteko te vain leikkineet tänään?" ja paljon opastusta mitä kaikkea siihen lapsen omaan leikkiin kuuluu.
Jos on huonoja hoitajia niin pitäisi hoitajan esimiehelle valittaa. totuus on vain se, että esimiehet eivät ole kiinnostuneet. Jos ryhmä ylittyy se on yleensä esimiehen vika, osalta hoitajan, joka ottaa lapsen vastaan. Mutta jos hoitaja ei ota lasta vastaan voi pian olla työtön hoitaja... näitäkin on.
Ja tiedätteko, että ärsyttävimpiä lapsia ovat juuri ne jotka on aina nostettu joka liukumäkeen tai keinuun leikkimään. Lapset eivät osaa tehdä mitään itse, aina pitää aikuisen leikittää. Meillä on leikkikentällä paljon yhteisiä sääntöjä, joihin kuuluu juuri tuo ettei lasta nosteta liukumäkeen. Kun lapsi osaa kiivetä on valmis laskemaan mäkeä, vanhemmat eivät vain ymmärrä miten paljon lapsen motoriikka kehittyy, kun saavat yksin yrittää. Ja sitä riemun määrää, kun ekan kerran sinne pääsee kiipeämään. Toki turvallisesti hoitajan ottamassa kiinni, jos putoaa.
Meidän leikkikentällä lapset ovat omatoimisia ja ihania
N
Nanne
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Ei varmaankaan ole olemassa yli-ihmisiä hoitajina, ainoastaan normaaleja ihmisiä.
Tunnustan suoraan, kerron nyt erittäin subjektiivisen kolmekymppisen naisen mielipiteen. En ole koskaan ollut hoidossa ulkopuolisella vaan äitini hoiti ja kasvatti minut kotona. Samoin kuin hän kasvatti myös reilua 60:tä muuta lasta, palkkaa vastaan siis. Eli äitini oli ammatiltaan perhepäivähoitaja.
Lapsena olin kateellinen kaverilleni joka sai olla päiväkodissa, kun itse puolestani jouduin omasta mielestäni "tyytymään" kotihoitoon ja noin 4-5 päivittäiseen hoitokaveriin. Nyt aikuisena tottakai olen tyytyväinen siitä että sain kasvaa kotona, ilman ulkopuolista hoitopaikkaa jonne raahautua aamuisin, aikaisine aamuherätyksineen jne. mutta myös siitä että sain oppia elämään sosiaalisessa yhteisössä pienestä pitäen - se ulkomaailma, yhteisö, tuli siis minun tapauksessa omaan kotiini. Aluksi olin tottakai yksi hoidettavista lapsista mutta myöhemmin tilanne kääntyi siihen että autoin erittäin paljon äitiäni mm. pitämällä minua nuoremmille hoitolapsille koulua (numeroiden, lukemisen jne opettamista), auttamalla pukemisessa, nukuttamisessa ja monissa muissa tehtävissä, oman koulunkäyntini oheslla.
Kun mietin näitä lapsuuden leikkikavereitani -äitini hoitolapsia- tulee mieleen se, että lapset olivat oikeasti yllättävän samanlaisia vuodesta toiseen vaikka Tiinat vaihtuivat Eerikoiksi jne. vuosien varrella. Tottakai temperamentti- yms. eroja löytyi mutta lapset olivat kuitenkin pohjimmiltaan normaaleja lapsia, jotka halusivat leikkiä, oppia, kuunnella satuja ja välillä puolestaan kiukutella ja suuttua. Joukkoon mahtui myös ADHD:tä ja ADD:tä. Isompi ero löytyikin sitten vanhemmissa; oli vanhempia joita ei millään lailla kiinnostanut mitä lapsi oli hoidossa toihunnut ja sitten puolestaan oli vanhempia, jotka halusivat hoitovihkoon kirjoitettavan joka päivä mihin kellonaikaan lapsi oli kakannut ja pissinyt (tämä on tosi!). Ja kaikkea siltä väliltä.
Omaan 15 vuoden kokemukseeni pph:n työn parista (siis nimenomaan siellä seassa kasvaneena lapsena ja nuorena 19v ikään asti) olen sitä mieltä, että lapsi kyllä pärjää ja viihtyy, karrikoidusti sanoen hotiopaikassa kuin hoitopaikassa, kunhan hoitaja on samalla perusjärjellä varustettu kuin jokainen "perusäiti" eli äiti joka toimii välillä oikein ja välillä väärin. Mutta ne vanhemmat sitten eivät välttämättä viihdykään kaikissa hoitopaikoissa. Tämä on se pointti;, hoito kelpaa siis lapselle ja on lapselle aivan tarpeeksi hyvää mutta se ei kelpaakaan kaikille vanhemmille. Kun vanhemmilla on tarkka (yleensä hieman liian korkealle siis asetettu rima) mielikuva siitä millainen hoito on omalle lapselle on sitä parasta ja ainoaa kelpuutettavaa, näkyy se hoitajaan päin jatkuvana arviomisena. Olkoon hoitaja sitten pph tai pk -puolelta palkkansa saava. Saako lapseni nyt sitä parasta mahdollista hoitoa? Ja hoitopaikkaa valittaessa etsitään sitten sitä parasta mahdollista hoitajaa omalle lapselle. Jos tämänhetkisen pph:n tarjoama hoito ei ole tarpeeksi hyvä, siirretään lapsi seuraavalle pph hoitajalle (ja taas sitä seuraavalle?). Tätä en ymmärrä, vaikka itse äiti jo olenkin, että miten omalle lapselle voidaan vaatia sitä maailman parasta hoitopaikkaa? Miksei normaali hoitopaikka kelpaa? Enpä usko että sellainen äiti, joka miettii kuukausia omalle lapselleen sopivinta hoitopaikkaa, ole sen parempi kuin ne muutkaan äidit. Lapselle kun on hoidossa tärkeintä se, että se aikuinen eli se palkattu hoitaja tai sitten oma äiti, mummo tms. luo lapselle sopivat puitteet ja olosuhteet, joiden sisällä lapsi voi toteuttaa turvallisesti itseään lapsen kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Eli mm. leikkiä muiden lasten kanssa.
Yritän siis kertoa tässä mielipidettäni, että lapsen tasapainoiseen kasvuun ei ole merkitystä millaisessa hoitopaikassa lapsi on - niin kauan kuin hoitaja on tervejärkinen, yhteiskuntakelpoinen ihminen. Jos joku aikuinen oikeasti osoittaa syyttävällä sormella lapsuutensa hoitajaa sellaisesta jutusta, että sai vaikkapa katsoa hoidossa videoita useamman kerran viikossa, ja pystyy todistamaan, että sen johdosta oma elämä on mennyt päin helvettiä, voisi katsoa peiliin ja ottaa vastuuta itsestään. Täydellisyys on subjektiivista...
P
pph
Vieras
Hienosti kirjoitit Nanne Voi kunpa moni tajuaisi tuon asian, että pph on ihan tavallinen ihminen, tavallinen äiti. Kuinka moni jaksaa touhuta 24/7 neljän alle kouluikäisen kanssa ja siinä samassa hoitaa hyvin myös omaa perhettään? Miksi "tavallinen" jaksaminen ei riitä? Puistoissa pitäisi kontata ruohonjuuritasolla lasten kanssa ja sisällä vetää musiikkituokioita. Missäs välissä perushoito, ruoanlaitto, siivoukset? Suurin osa ei oikeasti tajua, miten paljon pph:n arkeen kuuluu. Päivät menevät ohi vikkelään ja viikot, koska esim. aamupäivisin ei ehdi istahtamaan ollenkaan. Päivän ainut lepohetki on lasten päiväuniaika (jos sitäkään).
Itse koen pph:n työni rikkautena itselleni ja lapsilleni. Omat lapseni saavat kasvaa sosiaalisessa yhteisössä (kuten Nanne kirjoitti) ja silti saavat olla kotona. Kuri on heille yhtä kova tai höllä kuin hoitolapsillekin =) Ja tässä on pakko osata pitää ns. langat käsissään ja monen mielestä pph:n "huutaminen" puistossa on ihan tavallista komentamista "Tiina, nyt lopetat sen Sannan kiusaamisen", "Marko alas sieltä kalliolta". Kuinka moni äiti ei komentaisi lastaan puistossa?
Ja tuosta teeskentelemisestä. Kuinkahan moni pph jaksaa vuodesta toiseen "teeskennellä" olevansa jotain ihan muuta kuin on? Eiköhän tuollainen näkyisi läpi normaalilla havainnoimiskyvyllä varustetulle vanhemmalle. Tiedän, että täällä meilläkin päin toimi vuosia sitten eräs pph, joka oli epäoikeudenmukainen lapsille, mutta äkkiä touhut paljastuivat ja pph sai kenkää. Oiskohan ollut edes kuukautta töissä..... Mätämunia saattaa joukossa olla, mutta hyvin nopeasti sellaiset karsiutuvat pois.
Toivoisin, että tällaiset mutu-tuntumaan perustuvat oletukset ammattikunnastammme loppuisivat nyt. Jellonaisen ja muiden vastaavien mutut vaikuttavat ihan oikeasti ensimmäistä hoitopaikkaa valitsevien vanhempien päätökseen. Stereotyyppinen kuva pph:ista huutamassa lapsille puistoissa, kävelyttämässä kilometrien matkaa, syöttämällä kaupan eineksiä ja vanhemmille poseeraaminen, saisi luvan jo loppua. Meillä on tänä päivänä koulutusta ja valvontaa eli mätämunat eivät jatka ammatissaan pitkään.
Voi kunpa moni tajuaisi tuon asian, että pph on ihan tavallinen ihminen, tavallinen äiti. Kuinka moni jaksaa touhuta 24/7 neljän alle kouluikäisen kanssa ja siinä samassa hoitaa hyvin myös omaa perhettään? Miksi "tavallinen" jaksaminen ei riitä? Puistoissa pitäisi kontata ruohonjuuritasolla lasten kanssa ja sisällä vetää musiikkituokioita. Missäs välissä perushoito, ruoanlaitto, siivoukset? Suurin osa ei oikeasti tajua, miten paljon pph:n arkeen kuuluu. Päivät menevät ohi vikkelään ja viikot, koska esim. aamupäivisin ei ehdi istahtamaan ollenkaan. Päivän ainut lepohetki on lasten päiväuniaika (jos sitäkään). Itse koen pph:n työni rikkautena itselleni ja lapsilleni. Omat lapseni saavat kasvaa sosiaalisessa yhteisössä (kuten Nanne kirjoitti) ja silti saavat olla kotona. Kuri on heille yhtä kova tai höllä kuin hoitolapsillekin =) Ja tässä on pakko osata pitää ns. langat käsissään ja monen mielestä pph:n "huutaminen" puistossa on ihan tavallista komentamista "Tiina, nyt lopetat sen Sannan kiusaamisen", "Marko alas sieltä kalliolta". Kuinka moni äiti ei komentaisi lastaan puistossa?
Ja tuosta teeskentelemisestä. Kuinkahan moni pph jaksaa vuodesta toiseen "teeskennellä" olevansa jotain ihan muuta kuin on? Eiköhän tuollainen näkyisi läpi normaalilla havainnoimiskyvyllä varustetulle vanhemmalle. Tiedän, että täällä meilläkin päin toimi vuosia sitten eräs pph, joka oli epäoikeudenmukainen lapsille, mutta äkkiä touhut paljastuivat ja pph sai kenkää. Oiskohan ollut edes kuukautta töissä..... Mätämunia saattaa joukossa olla, mutta hyvin nopeasti sellaiset karsiutuvat pois.
Toivoisin, että tällaiset mutu-tuntumaan perustuvat oletukset ammattikunnastammme loppuisivat nyt. Jellonaisen ja muiden vastaavien mutut vaikuttavat ihan oikeasti ensimmäistä hoitopaikkaa valitsevien vanhempien päätökseen. Stereotyyppinen kuva pph:ista huutamassa lapsille puistoissa, kävelyttämässä kilometrien matkaa, syöttämällä kaupan eineksiä ja vanhemmille poseeraaminen, saisi luvan jo loppua. Meillä on tänä päivänä koulutusta ja valvontaa eli mätämunat eivät jatka ammatissaan pitkään.
H
hmmm
Vieras
Itse olen ollut monessa pk:ssa työharjoittelussa ja voin sanoa, että pientä lasta en sinne laittaisi. Reppanat itkevät ja tädeillä täys työ pitää pienet kuivissa ja ruokkia. Syli jää tosi vähälle. ulkoilu on rattaissa tai pulkassa istumista, jos ei vielä kunnolla kävele. Kaverini on pph ja taatusti laittaisin lapseni ennemmin hänelle kuin mihinkään pk:iin!
